torstai 11. huhtikuuta 2019

Janssonia ja punajuurilisuketta talon tapaan


Voi että minulla on haluttanut Janssonin kiusausta jo pitkään, mutta aina sen valmistaminen on saanut väistyä jonkun muun ruoan tieltä. Viime viikonloppuna sitä pitkästä aikaa tein, ja silloin se pääsikin viikonlopun pääateriaksi, sunnuntailounaalle. Janssonin kiusauksen kanssa tarjotaan usein etikkapunajuuria, mutta minulla on tapana niiden sijaan tarjota lisukkeeksi paahdettuja punajuuria. Pidän niistä paljon enemmän kuin etikkapunajuurista.  Vielä kun ne uunissa paahdetut punajuuret sekoitetaan yhteen tuoreiden babypinaattien kanssa, niin jo on hyvä lisuke ruoalle kuin ruoalle. Koko komeuden kruunaa tillivinegretti, jolla saa tehtyä hauskat tilliraidat niin Janssonin kuin lisukkeenkin pinnalle.




Teen Janssonin kiusauksen mieluusti oikeista perunoista, käsin suikaloiden. Siinä ei mene juuri kauempaa, kuin mitä menisi yleiskoneen käyttövalmiiksi asentamiseen, vaikka se keittiön työtasolla koko ajan onkin.  Toki olen joskus käyttänyt tähän ruokaan myös valmista perunasipulisekoitusta, mutta kyllä parasta tulee tällä lailla perunoidenkin osalta itse tekemällä. Maussa ja koostumuksessa sen eron huomaa. Kokeile vaikka. Pussiperunat muusaantuvat helposti, kun taas itse suikaloidut perunat säilyttävät hyvin muotonsa ja rakenteensa.

Aloitin ruoan valmistuksen tekemällä tillivinegretin. Se kävi hyvin helposti. Laitoin astiaan laiskasti silputun tillipuntin. Lisäsin kaikki muutkin aineet ja sekoitin ne kaikki yhdessä sauvasekoittimella hyvin sekaisin. Laitoin tillivinegretin jääkaappiin odottamaan kiusauksen ja punajuurien kypsymistä.




Tillivinegretti


1 ruukku tilliä
1 dl oliiviöljyä
2 rkl valkoviinietikkaa
1 tl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria

Janssonin kiusaus

4:lle

2 sipulia
1 kg perunoita
2 prk anjovisfileitä liemineen
1 ruukku tilliä
aavistus suolaa perunoille
mustapippuria
n. 5 dl kuohukermaa (tässä oli 2 + 3,3 dl eli 5,3 dl)

190 C kiertoilmauunissa 1 h 10 minuuttia (tällä kermamäärällä)




Silppua sipulit ja kuullota niistä kitkeryydet pois. Kuullottaminen kannattaa todellakin tehdä, maun vuoksi. Kuori ja suikaloi perunat. Silppua tilli.




Laita voideltuun uunivuokaan kerros perunasuikaleita (1/3 perunoista). Mausta perunat pienellä määrällä suolaa. Anjovisfileet ovat suolaisia, mutta peruna tarvitsee silti oman suolansa, tosin vähäisen määrän. Pyöräytä perunoille myös pippuria. Lisää puolet sipulisilpusta. Avaa anjovistölkit, ja leikkaa anjovikset pituussuunnassa kahtia. Lisää puolet anjoviksista ensimmäisen kerroksen päälle. Säästä liemi.




Ripottele anjovisten päälle puolet tillisilpusta. Lisää taas kerros perunoita (toinen kolmannes), ja toista sama mitä teit edellisen perunakerroksen päälle. Laita viimeiseksi loput perunoista, ja edelleen hiukan suolaa. Lisää myös pippuria.




Kaada anjovistölkkien liemet vuokaan ja lisää myös kerma. Paista, kunnes perunat ovat kypsiä, ja pinta kauniisti ruskettunut.




Paahdettuja punajuuria babypinaateilla


500 g punajuuria
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
1/2 pss babypinaattia

190 C kiertoilmauunissa 50 minuuttia

Kuori punajuuret taloushansikkaat kädessä. Laita leikkuulaudan päälle leivinpaperi, ja lohko punajuuret paperin päällä. (Näin suojautumalla pysyvät sekä kädet että leikkuulauta puhtaina.) Laita punajuurilohkot vuokaan ja mausta ne oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla. Sekoita ja lisää vielä kerran suolaa ja pippuria. Paahda punajuuria n. 50 minuuttia, tai kunnes ovat kypsiä. Sekoita huuhdellut ja lingotut babypinaatit kypsien punajuurien sekaan.




Kypsensin sekä Janssonin kiusauksen että punajuuret uunin kiertoilma-asennolla. Näin sain mahtumaan kummankin vuoan yhtä aikaa uuniin. Voit toki kypsentää nämä myös tavallisessa uunissa. Uunin tehoista riippuen asteet ovat silloin 200-225 C.






Muista ottaa tillivinegretti pois jääkaapista, ja liruttele sitä annoksen päälle antamaan hauskaa ulkonäköä ja tillin makua. Tämä ei kuitenkaan ole millään muotoa välttämätöntä, ilmankin on hyvää. Kiusauksen kerrosten väleissäkin on jo tilliä. Jos haluat ruoan päälle tillivinegretin sijaan tuoretta tilliä, kannattaa se lisätä vasta valmiin ruoan pintaan. Tilli kuivuu uunissa ruoan pinnalla ollessaan.




Abba jäi nyt käyttämättä.

 
Oli aika lähellä, ettei tämä kiusaus jäänyt tekemättä. Perunat oli käsitelty ja muutkin raaka-aineet alkoivat olla jo vuokaan laittoa vaille valmiita, kun katastrofi uhkasi. Avasin jostakin syystä säilykekaapin, ja huomasin tarkoin valitsemani Abba-anjovisfileetölkit siellä. Siellä! Kuivakaapissa! Eikä jääkaapissa, missä niitä pitäisi säilyttää! Mies oli perjantaina ystävällisesti auttanut, ja tuonut ruoat kotiin, kun itse en ehtinyt kaupassa käytyäni tänne asti kurvata. Hän oli ihan ymmärrettävästi ajatellut anjovisfileiden kuuluvan samaan kaappiin, kuin esim. tonnikalatölkit. Olin siis antanut puutteelliset ohjeet. Anjovisfileet kuivakaapissa nähtyäni pääsi minulta ilmeisen kuuluva ”voi ei!”, jota mieskin säntäsi ihmettelemään. Laskin pikaisesti päässäni, ja tajusin purkkien olleen siellä lämpimässä jo kaksi vuorokautta. Aika nopeasti mies totesi, että hänpä taitaakin lähteä käväisemään kaupassa. Onneksi lähikauppa on sunnuntaisinkin auki. 


Olut on paras ruokajuoma Janssonille.


Janssonista riitti neljälle hengelle kunnon annokset, mutta koska meitä oli vain kaksi, jaoin toisen puolikkaan eväsrasioihin töihin mukaan otettavaksi. Näin lähti sitten mukavasti lounasviikkokin käyntiin hyvällä, kotitekoisella lounaalla. Samalla säästyi aikaa, kun ei tarvinnut lähteä lounasravintoloista ruokaa etsimään. Niin ja olihan tuo eväsratkaisu siinäkin mielessä hyvä juttu, että muutoin olisimme todennäköisesti santsanneet lisää, ja vielä vähän lisää. Niin hyvää se oli. 


Työpaikkalounaan lisukkeena punajuuripinaatin jämät ja tuoretta babypinaattia.




2 kommenttia:

  1. Pitääpä kokeilla noita paahdettuja punajuuria janssonin kanssa.
    Olen myös lisännyt janssoniin suolaa vaikka ohjeissa monesti painotetaan ettei tarvitse lisätä. Kovin olisi muutenkin monesti mautonta jos tekisi ihan ohjeen mukaan.
    Kovin on herkullisia ja hyvin valmistettuja ruokia blogissasi. Ja jaksat kirjoittaa ohjeetkin tarkkaan. Kiitos niistä. t. Ella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ja lämmin kiitos mukavasta kommentista! Kiva jos ohjeet ovat miellyttäneet. Tuo janssonin suolaus onkin vähän sellainen mystinen juttu. Itsekin sitä joka kerta mietin. Olen tullut siihen tulokseen, että "oikeat perunat" tarvivat hiukan suolaa, paino sanalla hiukan :) Jos taas teen janssonin perunasipulipussista, ovat ne perunat niin höttöjä, että niille ei kannata suolaa laittaa, vaan ne imevät kaiken tarvittavan suolan anjoviksista.
      Kiitos kun vierailit blogissani! Mukavaa viikonloppua!

      Poista