Aurinkoista inkiväärikanaa ja riisiä

Kesäloma osa 1 on nyt takanapäin, mutta muistelen sitä nyt täällä blogissa vielä tämän yhden jutun verran. Kyseessä on reissun viimeinen kotiruoka, jolloin ateriaa varten ostin ainoastaan muhkeaakin muhkeammat pollot (kanat). Kaikki muut tykötarpeet löytyivät kaapeista, ja tarkoitus olikin tuhota niitä pois. Siitä tämä resepti sitten syntyi, lennosta inspiroiden, jäljellä olevia raaka-aineita settiin mukaan upottaen. Ohje muotoutui mutu-tuntumalla sitä mukaa, kun homma eteni.

Itse asiassa koko idea lähti liikkeelle inkivääristä. Tai tarkemmin raastinvadista, jonka olin loman alussa ostanut ferialta, jossa oli ruokaa, juomia ja esiintyjiä ympäri maailmaa. Kaiken sen ruokapaljouden keskellä oli koju, missä myytiin käsintehtyä hyötykeramiikkaa. Myyjä demosi, kuinka kätevästi tällä lautasella voi raastaa niin inkiväärin, valkosipulin kuin sitruunankuorenkin. No pitihän minunkin pari tuollaista kaunista ihmelautasta ostaa. Mikä parasta, lautaset tuntuvat myös toimivan.

Inkivääri-tomaattikanaa

(2:lle)

1 suuri paprika

oliiviöljyä

2 kanan kokonaista fileetä (tässä myös sisäfileet)

suolaa

mustapippuria

pollomaustetta (kanamaustetta)

2 valkosipulinkynttä

palanen inkivääriä

paprikajauhetta (sekä dulcea että picantea)

2 rkl vähäsuolaista soijaa

1 tlk (400 g) tomaattimurskaa

½ prk punaista pestoa (sis. punaista chiliä ja ricottaa)

suolaa

pippuria

maissia (nämä maissinjyvät pienestä tölkistä)

persiljaa valmiin ruoan pinnalle

Huuhtelin paprikan ja irrotin sen sisältä siemenet ja valkeat osat. Leikkasin paprikan epämuotoisiksi paloiksi, ja levitin ne voidellun uunivuoan pohjalle.

Nostettuani muhkeat kanafileet huoneenlämpöön, totesi mies, että ostit sitten paholaisen kanaa. Olin ihmeissäni, eihän Espanjassa myydä juurikaan valmismarinoituja kanoja. Luulin, että olin vahingossa ostanut jonkun makeantuliseksi marinoidun kanapaketin. No ei, tarkemmin pakettia katsottuani ymmärsin vitsin. Nämä kanat painoivat yhteensä tasan 666 g. Heko, heko! Että sellaista paholaisen kanaa, kuinkas sattuikin tuo paholaisen lukema pakettiin. No pirun hyviä niistä kyllä tulikin, liekö sattumaa vai kohtalon sanelema juttu.

Maustoin fileet ja paistoin niille pienet pintavärit pannulla. Laitoin fileet uunivuokaan paprikakuutioiden päälle.

Kuorin ja silppusin valkosipulinkynnet. Kuorin inkivääriä muutaman sentin matkalta, ja raastoin siitä ehkä 2-3 senttiä. Wau, olipas hauska vekotin.

Kuullotin valkosipulia ja inkivääriä pienessä määrässä öljyä. Lisäsin myös paprikajauhetta, makeaa ja tulista. Makeaa laitoin ehkä 1 tl verran, mutta tämä tulinen paprikajauhe on niin tulista, että sitä kannattaa laittaa vain veitsenkärjellinen. Tulinen paprika ei ole mitenkään välttämätöntä, tuleehan jo inkivääristä ja valkosipulista ihanan voimakkaat aromit.

Seuraavaksi lisäsin kastikkeeseen soijaa ja tomaattimurskan sekä pestopurkin lopun. Se oli jäänyt jäljelle tämän linkin postauksen jälkimmäisestä pastasta. Kiehuttelin kastiketta muutaman minuutin, ja sitten oli hyvä tarkistaa suola ja pippuri. Kun maku oli kohdillaan, kaadoin kastikkeen vuokaan kanojen päälle. Nostelin kanoja hieman, että kastike levisi tasaisesti myös kanojen alle.

Kanat kastikkeineen kypsyivät 210 C –asteisessa uunissa n. 1 tunnin ajan. Paiston puolivälissä valelin kanan pintaa vuoassa olevalla kastikkeella. Samalla vioin hieman ruoan ulkonäköä, se oli hiukan tylsä. Siitä selvästikin puuttui vielä jotain. Pikainen kaappien kaivelu tuotti tuloksen, ja löysin sieltä vielä pienen tölkillisen kypsiä maissinjyviä. Ne olivat juuri sopiva, hiukkasen makeahko lisä tähän vuokaan, ja samalla ne tekivät koko ateriasta aurinkoisen näköisen.

Viimeistelin ruoan persiljasilpulla. Tarjoilin tämän aromikkaan kanaruoan keitetyn riisin kanssa. Kaapista löytyi itämaistyyppistä riisiä, joka sopi tähän yhteyteen oikein hyvin. Minun piti kuutioida viimeinen jäljellä oleva kurkku lisukkeeksi, mutta unohdin.

Tätä postausta kirjoittaessani palasi mieleen mennyt loma, ja sen mukavat uikkaripäivien lounaat omalla patiolla. Siinä markiisin antamassa varjossa, mutta silti lämpimässä oli ihanaa ruokailla ja samalla seurustella. Juttujen taso ei kyllä ollut huima. Puujalkavitsejä toinen toisensa perään, tai muuta yhtä älykästä, tai sitten vain hyvää hiljaisuutta. Muistan lomalta heti yhden puujalkavitsin, jossa minä pääsin olemaan nokkela. Mies kysyi puhelin kädessään, että miksi täällä lomalla on akku tyhjä koko ajan? Vastasin, että siksi koska täällä lomalla ladataan akkuja. Ehhehe, ehhehe.

Aasialaistyyppinen broileri-linssikastike tuo hyvän olon

Sunnuntaina tuli oikein kunnon inkiväärin himo. Ehkä se on elimistön tapa kertoa, että nyt tarvitaan jotain todella terveellistä ja raikastavaa. Nimenomaan raikas olo minulle tulee aina inkivääriä syötyäni. Tuoretta inkivääriä ei meiltä siihen hätään löytynyt, mutta tahnaversiota oli kylläkin vielä purkissa jäljellä. Se sai kelvata. Olin ajatellut tehdä broileriruokaa tavalla tai toisella, mutta tämän himon myötä sain idean kokeilla aasialaistyyppistä lähestymistä broileriin. Tällaista siitä sitten tuli.

Broilerin fileitä olin ostanut ihan tarkoituksella, ja hetken kaappien sisältöä tutkailtuani löysin sieltä ihan mahtavat kaverit broilerille.

Broileri-linssikastike

(4:lle)

öljyä

4 broilerin fileetä (nämä olivat valmiiksi yrttimaustettuja)

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

3 tl currytahnaa (vihreää)

2 tl inkivääritahnaa

2 punaista chiliä (tuoreita)

1 keltainen paprika (ihan sama minkä värinen)

3 rkl soijaa

1 tlk kookosmaitoa

1 pkt vihreitä kypsiä linssejä (GoGreen)

ruohosipulia

persiljaa

Suikaloi broileri ja silppua sipulit. Pese chilit ja paprika. Silppua chili ja paloittele paprika. Valuta ja huuhtele linssit ja silppua yrtit. Alkuvalmistelut on nyt tehty.

Kuumenna pannu ja lorauta sinne öljyä. Paista broilerisuikaleita muutama minuutti ja lisää sipulit. Jatka paistamista, mutta pienennä lämpöä, että valkosipuli ei pala.

Lisää curry- ja inkivääritahnat sekä chilit, paprikat ja soija. Lisää myös kookosmaito ja anna kastikkeen kiehua muutama minuutti. Lisää sitten linssit ja kiehuttele vielä pari minuuttia. Tarkista maku ja lisää yrtit.

Basmatiriisi sopii erinomaisen hyvin tämän broileri-linssikastikkeen seuraksi. Asettelin riisit lautaselle renkaaksi, jolloin keskelle jäi kastiketta varten ”kuppi”.  Siitä oli hyvä dipata kastiketta riisin matkaan, eikä annos levinnyt lautaselle, kuten monesti riisin ja kastikkeen kanssa käy.

Tästä satsista riittää hyvin neljälle. Meitä oli vain kaksi, joten pakkasin loput ateriasta mikroastioihin töihin mukaan otettavaksi. Hyvältä maistui vielä seuraavanakin päivänä, ja oli aikaa säästävää, kun lounas oli jo mukana. Ja vieläpä hyvä lounas.

  

Törkeen hyvää bataattikeittoa

Pääsiäisen jälkeen teki mieli keventää. Tulevan viikonlopun ruokien suunnittelun aloitin tapani mukaan tutkimalla kaappien sisältöjä. Olisiko siellä jotain, jota uhkaa hävikki, ja joka olisi syytä hyödyntää? Perusraaka-aineiden lisäksi sieltä löytyi bataatti ja grillimakkarapaketti. Jälkimmäinen ei ihan istunut kevennys-teemaan, joten se sai jäädä vielä odottamaan käyttöön pääsyä. Päiväyksetkin sen sallivat. Bataatti sen sijaan oli oikein hyvä löytö. Bataatista olen valmistanut monenlaista hyvää, mutta jostakin syystä keittoa en siitä ollut vielä koskaan itse tehnyt. Nyt olisi siis bataattisosekeiton aika.

 

 

Päättelin, että seuraavista aineksista voisi syntyä hyvä soppa:

oliiviöljy

sipuli
bataatti
2 porkkanaa (lisää väriä antamaan)
pala inkivääriä (mikä tuoksu ja aromi siitä tuleekaan!)
1 valkosipulinkynsi
1 kuivattu chili (tai ½ -1 tuore punainen chili)
5 dl vettä
1 kasvisliemifondi-annospakkaus
mustapippuria
1 prk kookoskermaa
(tarkista lopussa suola)
koristeeksi lehtipersiljaa ja kurpitsansiemeniä

 

Alkuvalmistelut:

Kuori ja paloittele bataatti ja porkkanat. Silppua sipuli. Paina valkosipulinkynttä veitsen terän lappeella niin, että se murskaantuu (näin siitä tulee parhaiten aromit esiin). Pilko se sitten veitsen terällä pienemmäksi. Raasta palanen inkivääriä. Silppua punainen chili, jos käytät tuoretta. Itse käytin Espanjasta tuomaani kuivattua chiliä. Se on salainen aseeni monessa keitoksessa. Se on myös aika stydiä. Käytin niitä 2 kpl, mutta voi olla jonkun makuun liian tulista siinä määrin. Suosittelenkin lähtemään yhdellä liikkeelle, ja lisäämään tarvittaessa toinen hetkeksi makua antamaan. Yritän aina muistaa poistaa nuo kuivatut chilit ennen ruokailua, tai tässä tapauksessa ennen soseutusta. Ne ovat siinä vaiheessa jo tehtävänsä tehneet, eli makunsa antaneet.

 

Sopan valmistus:

 

Kuumenna oliiviöljy (pinnoitetussa) kattilassa. Lisää sipulisilppu, ja kuullota hetki. Lisää bataatti- ja porkkanakuutiot ja muhittele hetki kevyesti pyöritellen. Lisää inkivääri, valkosipulisilppu ja chilit ja pyörittele hetki. Aah, tässä kohti tuoksu on jo uskomaton. Lisää vesi ja kasvisliemifondi. Keitä, kunnes bataatit ja porkkanat ovat pehmeitä. Soseuta keitos, itse käytin sauvasekoitinta. Lisää mustapippuria. Ajattelin ensin, että tässä vaiheessa olisi jo hyvä, mutta hetken mielijohteesta kaadoin mukaan myös purkillisen kookoskermaa. Se teki keitosta vielä täyteläisemmän. Kuumenna vielä kiehuvaksi, ja tarkista koostumus. Tarvittaessa voit lisätä vettä, mutta lirua ei saa keitosta tehdä. Itse lisäsin hieman vettä, ja sen jälkeen pyöräytin suolamyllystä pari kertaa makua täydentämään. Koristele keitto jollakin vihreällä. Minä silppusin pinnalle lehtipersiljaa. Purutuntumaksi lisäsin myös kurpitsansiemeniä, jotka paahdoin nopeasti kuivalla pannulla, kunnes siemenistä alkoi kuulua kiva pirskahteleva ja poksahteleva ääni.  

Näillä ohjeen määrillä soppaa riittää pääruoaksi santsaten 2:lle ja hyvinä kerta-annoksina 3:lle.  Alkuruoat siitä tulee 4:lle.