Kala per nuppi uunissa lisukkeineen

Tässäpä yksi helpoimmista, ja samalla myös mehevimmistä tavoista valmistaa kalaa. Kalaksi voit valita melkeinpä minkä vain, esim. kirjolohen tai siian. Minä valmistin tämän herkullisen aterian lubinasta, eli meribassista, kun nyt satuin Andalusian mahtavien kalatiskien äärellä olemaan. Kala täytteineen kypsyi uunissa lisukkeiden päällä, jolloin yhteensopivien aromien sekoittuessa oli lopputuloksena mitä makoisin setti.

 

 

Nämä paikalliset kalatiskit ovat todellakin ihastelun arvoisia. Valikoima on runsas, ja palvelu on kaikenkattava. Kerrot vain kalamestarille, miten aiot ostoksesi valmistaa, ja hän esikäsittelee raaka-aineet haluttuun pisteeseen. Tässä tapauksessa pyysin yhtä lubinaa, josta riittää kahdelle ”al horno” -tyyliin. Tällä kertaa kalastajilta oli tullut kuitenkin vain pienikokoisia lubinoita. Kalamestari oli siis sitä mieltä, että tarvitsemme kaksi kalaa. Oikeassa oli. Kaksi lubinaamme painoivat yhteensäkin vain vajaat 800 g. Kalamestari perkasi ja puhdisti kalat silmieni edessä, ja toivotti vielä hyvää ruokahaluakin kalapakettia hymyillen ojentaessaan.

 

 

Pescado al horno (uunikalaa) kasvispedillä

2:lle

 

Kasvispeti

 

extra-neitsytoliiviöljyä

1 sipuli (tosin tässä vain ½, koska sipuli oli aika jätti)

1 valkosipulinkynsi

1-2 suurta perunaa (tässä vain yksi)

suolaa

mustapippuria

2 vihreää suippopaprikaa (tai yksi kookas tavallinen paprika)

1-2 tomaattia (riippuu jälleen koosta)

 

225-230 C noin 35 min.

 

Täytetty kala (tai kalat)

 

perattu/puhdistettu kala (tai kalat)

suolaa

sitruunaviipaleita

ekstra-neitsytoliiviöljyä

yrttejä (tässä korianteria ja tilliä)

 

225 C vielä 15-20 min. (tarvittaessa kauemmin), kunnes kalakin kypsää

 

Tästä sipulista käytin vain puolet tähän ruokaan.

 

Kuori ja silppua sipulit. Kuori ja viipaloi perunat. Pese ja suikaloi/viipaloi paprikat tomaatit. Öljyä uunivuoka.

Levitä perunaviipaleet vuoan pohjalle, ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Levitä perunoiden päälle sipulit ja paprikasuikaleet. Lorauta niillekin hieman öljyä, ja mausta kevyesti suolalla.

 

 

Lisää myös tomaattiviipaleet, ja anna niillekin osansa oliiviöljystä, suolasta ja pippurista.

 

 

Laita vuoka 225-230 C uuniin, ja paista noin 35 minuuttia.

 

Käsittele sillä välin kala/kalat. Kun kalamestari on jo valmiiksi puhdistanut kalan, riittää että viillät nahkaan muutaman viillon. Ripottele sitten kaloille suolaa niin sisäänsä kuin myös nahkapuolelle, viiltokohtiin suolan kevyesti kalan lihaan hieroen. Täytä kala muutamalla sitruunaviipaleella (puolikkaat viipaleet pikkukaloissa kätevämpiä) ja kourallisella yrttejä.

 

 

Kun kasvispeti on ollut uunissa reilun puoli tuntia, ja perunat alkavat jo hieman pehmentyä, lisää kala(t) kasvispedin päälle. Pirskottele oliiviöljyä myös kalan pinnalle. Laita vuoka takaisin uuniin, kunnes sekä perunat että kala ovat kypsiä. Kala on kypsää, kun sekä selkäevä että nahka irtoavat helposti, ja myös kalan liha irtoaa helposti ruodosta. (Nämä kalat kypsyivät reilussa vartissa.)

 

 

Uunikala kasvispeteineen on herkullista ihan tällaisenaan. Lisää näyttävyyttä ja makukerroksia annokseen saat vaikkapa yrttiöljyllä. Erityisesti valkosipulin, persiljan ja oliiviöljyn yhdistelmä pienen hapon (esim. sitruunan), suolan ja pippurin kera on ihan pettämätön valkoisen kalan kanssa, myös värinsä puolesta.

 

 

 

Muistoja herättävä uunisei katkarapuhunnulla

Jännä juttu, miten jotkut ruoat jäävät välillä unholaan. Sellainen on esimerkiksi sei, josta en ole vuosikausiin valmistanut ruokaa. Jostakin syystä se sei eli seiti sitten toissa viikolla hyppäsi mieleeni. Ja niinhän siinä kävi, että ajatus ei jättänyt rauhaan, ennen kuin sitä valmistin. Edellisestä kerrasta on niin monta vuotta, että en edes yritä laskea niitä vuosia. Varmaankin se oli niitä aikoja, kun lapsemme olivat vielä lapsia ja valmistin joka päivä lämpimän ruoan myös töiden jälkeen. Seitihän on juuri omiaan kotikeittiön arkeen. Sen valmistaminen ei edellytä edes kaupassa käyntiä, edellyttäen että seipaketti löytyy valmiina kotipakastimesta. Vaivattomimmin sei valmistuu uunissa.

Koska edellisestä kerrasta oli jo vierähtänyt vuosikausia, piti minun hieman googlailla ideoita siitä, kuinka se pienen kantikkaan pahvikotelon sisus muunnetaan herkulliseksi ruoaksi. Kiinnostavin vinkki löytyi tästä linkistä. Lisäsin siihen vielä pari raaka-ainetta, ja tässä on lopputulos.

Uuniseiti katkarapuhunnulla

400 g pakasteseitiä

½ sitruunan mehu

suolaa

mustapippuria

2 tomaattia

puolet suuresta purjosta

2 dl ruokakermaa 15 %

2 tl currya jauheena

1 pss (180 g) isoja pakastekatkarapuja

tilliä

225 C 30-40 min

Asettele jäiset tai kohmeiset palat voideltuun uunivuokaan. (Voi tosin olla, että seipakettia kannattaa pitää ensin yön yli jääkaapissa, jotta palat irtoavat helposti toisistaan. Tutki siis pakkausseloste, ja toimi sen mukaan.)

Tällaiset ihanat sitruspusertimet löytyivät espanjalaisesta viinikaupasta.

Purista kalalle sitruunanmehua ja mausta suolalla ja pippurilla. Viipaloi tomaatit ja levitä ne kalapalojen päälle.

Huuhtele ja silppua purjo ja levitä purjosilppu tomaattien ja kalojen päälle.

Sekoita curry kerman sekaan, ja kaada seos kalapalojen päälle. Laita vuoka uuniin n. 20 minuutiksi.

Ota vuoka uunista ja lisää jäiset katkaravut. Laita vuoka takaisin uuniin 10-20 minuutiksi. Aika riippuu siitä, aloititko ruoan teon sulaneesta vai jäisestä seistä.

Kun kala on kypsää, vaan ei vielä kuivunutta (tarkkaile kypsymistä), ota vuoka uunista ja koristele ruoka tillisilpulla.

Tälle uuniseille sopii seuraksi niin riisi, perunat kuin kasviksetkin. Minä tarjosin tämän ruoan ihan keitinperunoiden kanssa. Kokonaisuus maistui oikein kotoisalta ja muistoja herättävältä. Lapsuudenkodissani seitä tehtiin aika usein. Se oli sitä aikaa se, mutta hyvin maistui uunisei nytkin.

Jos tarjolla on lisäksi esim. salaattia ja leipää, riittää tästä määrästä 4:lle. Ilman lisukkeita sanoisin annoskoon olevan sopiva 3:lle. Enpä laskenut, paljonko yhdelle annokselle tuli hintaa. Veikkaan kuitenkin, että kyseessä on hyvä ja varsin edullinen kotiruoka. Tokikaan pakastesei ei koskaan korvaa tuoretta kalaa, mutta tilauksensa kummallekin.

Uskoakseni tämä ohje toimisi hyvin tuoreenkin kalan, esim. turskan kanssa. Hienostunutta siikaa en kuitenkaan hukuttaisi näiden makujen alle. Sen maku tulee parhaiten esiin lempeästi maustettuna. Mutta se onkin jo toinen juttu se.

Lubinalla vuosi pakettiin

Hyvää uutta vuotta! Vuosi vaihtui täällä Andalusiassa oikein mukavissa olosuhteissa. Aurinko on jaksanut paistaa ihan joka päivä. Olemme siis voineet nauttia täysillä ulkoilmaelämästä. Blogien seuraaminen, saati oman blogin kirjoittaminen on jäänyt minimiin. Istahdan nyt kuitenkin hetkeksi koneen ääreen kertomaan meidän viime vuoden viimeisestä kotiruoasta. Olemme syöneet täällä paljon kalaa ja äyriäisiä eri muodoissaan, ja tässä taas yksi versio: lubinaa (meribassia), perunoita ja parsaa.

Paikallisten markettien kala- ja äyriäistiskit ovat normaalistikin aivan uskomattomia, mutta nyt joulun ja uuden vuoden aikaan ne ovat olleet aivan huippuunsa viritettyjä. Tällä kertaa meillä halutti ihan perinteistä uunikalaa. Kamppailin doradan ja lubinan välillä. Päädyin lubinaan, koska yksi lubinoista näytti juuri täydellisen kokoiselta kolmelle hengelle. Sitä se olikin.

 

 

Kalamestari siivosi kalan valmiiksi, joten siitä oli helppo alkaa valmistaa ruokaa. Heittelin sen pinnoille (sisälle ja ulos) suolaa ja pippuria. Täytin kalan sitruunaviipaleilla ja tillinipulla. Viilsin kalan nahkaan muutaman viillon, ja työntelin niihinkin sitruunaviipaleita.

Viipaloin muutaman perunan vuoan reunoille, samoin palasen sipulia. Sipulit ovat täällä niin suuria, että vajaakin sipuli riittää yhteen ruokaan. (Käärin loput sipulista tiukasti tuorekelmuun, ja siten se säilyy kylmäkaapissa hyvin päivän pari.) Perunoille heitin myös suolaa ja pippuria. Lorautin niille vielä kupillisen valkoviiniä ja hyvän lorauksen oliiviöljyä. Vielä hiukan persiljaa, ja sitten vuoka 190-asteiseen uuniin noin 45 minuutiksi. Käänsin kalan paiston puolessa välissä.

Paistoaika riippuu kalan osalta sen koosta. Jos kala on suuri, kannattaa perunat asetella paksummin useampaan kerrokseen, jotta ne eivät kypsy liian nopeasti. Tämä oli 1,2 kg painoinen lubina ja perunat olivat parissa kolmessa kerroksessa.

 

Ruoan lisukkeeksi olin ostanut puntin vihreää parsaa. Huuhtelin ja osittain kuorin ne. Napsautin varret poikki siitä kohti, mistä ne halusivat katketa. Puristin parsoille sitruunaa ja lorautin hieman oliiviöljyä ja pyöräytin niitä pari minuuttia kuumassa grillipannussa. Raastoin valmiiden parsojen päälle hieman parmesaania.

Kala oli kypsää, kun nahka irtosi helposti. Irrotinkin sen ennen syömään alkamista. Lisäsin parsat kalan ympärille, perunoiden päälle. Ja ei kun syömään.

Tällä pärjäsimme hyvin iltamyöhään, jolloin hyvästelimme vanhan vuoden ja otimme uuden vuoden vastaan ystäviemme ja naapuriemme kesken tien toisella puolella, eli ihan melkein tässä pihapiirissä. Rypäleetkin olimme muistaneet ostaa mukaan otettavaksi. Niitä syötäisiin keskiyöllä cavalla alas huuhdellen.

Pakkaus kertoo, monelleko riitää vuodenvaihteen rypäleiksi.

Marketissa oli varauduttu uuden vuoden rypäleiden kysyntään. Rypäletiski oli valtaisa. Tarjolla oli sekä tavallisia rypälepakkauksia, että valmiita 12 rypäleen settejä. Paikallisen tavan mukaanhan kullakin vuoden 12 viimeisellä kellonlyömällä syödään 1 rypäle. Olen kuullut useamman version, miksi näin. Itse olemme omaksuneet sen version, että seuraavasta vuodesta tulee onnekas, jos onnistuu syömään nuo 12 rypälettä tukehtumatta. Ja jos päällä (alla) on vielä punaiset alusvaatteet, on seuraava vuosi onnekas myös rakkauden suhteen. Ennen uutta vuotta paikalliset markkinat ovatkin täynnä punaisia alusvaatteita myyviä kojuja.

Kukaan meistä ei tukehtunut, ja oli muutenkin mukavaa. Paikan isäntä oli järjestänyt näyttävän ilotulituksen, jota seurasimme turvallisesti yhdessä rykelmässä toisiamme halaillen ja ¡Feliz año nuevo! -toivotuksia toivotellen.