Näytetään tekstit, joissa on tunniste uudet perunat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uudet perunat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Grillatut fetaperunat

 

Jäikö aterialta keitettyjä uusia perunoita? Ellei, niin kannattaa keittää muutama pottu vaikka ihan pelkästään tämän takia. Tässä on nimittäin sellainen perunalisuke, että ei paremmasta väliä. Toki uudet perunat ovat namipaloja ihan sellaisenaankin, mutta voi niistä varioida myös kivoja uusia makuelämyksiä, kuten vaikkapa grillattuja fetaperunoita.

 


 

Grillatut fetaperunat

3:lle

 

½ kg pienehköjä uusia perunoita (tässä Annabelle)

merisuolaa (keitinveteen)

voita

2 kesäsipulia (vaaleat osat)

 

Perunoiden feta-mausteseos:

 

1 dl oliiviöljyä

kesäsipuleiden varret silputtuina

kouranpohjallinen tuoreita timjamin lehtiä

2 valkosipulinkynttä pieneksi silputtuna

sormisuolaa

mustapippuria

1 pkt (200 g) fetaa

 

Harjaa perunat puhtaiksi ja keitä ne merisuolalla maustetussa keitinvedessä juuri ja juuri kypsiksi. (Laitan harjatut ja pestyt perunat aina suoraan kylmään veteen. Lisään suolan, kun vesi alkaa kiehua. Tällaisia pieniä perunoita keitän 10 minuuttia siitä hetkestä, kun vesi alkaa kunnolla kiehua. Kypsyyttä voi kokeilla vaikka haarukalla. Jos perunat tippuvat kohtuullisen helposti haarukasta, ovat ne valmiita.)

Valuta keitinvesi pois, ja laita kattila perunoineen hetkeksi takaisin kuumalle levylle, kunnes mahdolliset kattilan pohjalle jääneet vedet ja kosteudet ovat kuivuneet näkymättömiin. Ota kattila tämän jälkeen pois kuumalta leyyltä, ja perunat voivat jäädä kattilaan odottelemaan grilliin pääsyään. Ja ainahan voit tosiaan käyttää myös tähdeperunoita, jos sellaisia on sattunut jäämään.

Valmista perunoiden mausteseos sekoittamalle oliiviöljy, vihreä sipulinvarsisilppu, timjamin lehdet ja valkosipulisilppu keskenään. Mausta sormisuolalla ja mustapippurilla. Murusta joukkoon feta. Huom! Kannattaa säästää hiukan fetaa ja sipulisilppua loppukoristelua varten.

 

Tumma liemi on karitsan glaseerausta varten.

 

Laita grillivuokaan muutama nokare voita. Viipaloi kesäsipuleiden vaaleat osat, ja lisää ne grillivuokaan yhdessä perunoiden kanssa. Grillaa välillä sekoitellen, kunnes sipulit ovat pehmenneet ja perunoissa on kaunis väri.

 


 

Kun grillivuoassa näyttää hyvältä, lusikoi sekaan feta-mausteseos. Sekoita varovasti, ja grillaa vielä pari minuuttia, jotta maut heräävät ja juusto hieman jalostuu. Lisäsin tämän seoksen perunoiden sekaan vasta ihan loppuvaiheessa, koska en halunnut valkosipuleiden palavan.

 


 

Kaada perunat mausteineen tarjoiluastiaan, ja viimeistele pienellä määrällä syrjään otettua fetaa ja sipulisilppua. Ensinhän syödään aina silmillään 😉

 


 

Meillä kypsyi samassa grillissä muutama padronpaprika, eli pimientos de padrón. Ne ovat tosi kivoja lisukkeita melkeinpä mille tahansa grilliruoalle. Keskimäärin joka kymmenennen pitäisi olla erityisen tulinen, muiden ollessa suht mietoja. Tällä kertaa tuota yhtä tulista yksilöä ei ollut eksynyt meidän paprikapussiimme, mutta ihania kaikki tyynni.

 


 

Grillasimme nopeasti myös karitsan fileitä, joille nämä fetaperunat olivatkin oikein luonteva lisä.

 


 

Jotenkin minulle tulee karitsasta aina Kreikka mieleen. Se taas johtuu varmaan siitä, että olen syönyt elämäni ensimmäiset karitsankyljykset juurikin Kreikassa, erään korkean kukkulan päällä olevassa panoramaravintolassa. Ja mikä muu muka kuuluu Kreikka-assosiaatioon paremmin kuin feta?

 


 

No nyt ei ollut karitsankyljyksiä, mutta karitsaa kuitenkin. Olipas mainio setti. Suosittelen!

 

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Hyrskypotut mädillä, ja muitakin herkkuja - OM NOM!


Tein sitten minäkin hyrskypottuja, ihan ensimmäistä kertaa. Ihan mahtavan hyvä keksintö, kuka lie keksinytkään. Hyrskypotut, hölskypotut, kesäpotut… näilläkin on monta nimeä. Kutsun niitä nyt hyrskypotuiksi, kun satuin sellaisen ohjeen huomaamaan. Tässä linkki ohjeeseen, jonka neuvojen mukaan nämä herkulliset perunat valmistin. Toki ihan pikkuisen tätäkin ohjetta sävelsin, puolitin määrät meidän tarvetta vastaaviksi, mutta toisaalta lisäsin joukkoon herkullista mätiä. Om nom!




Hyrskypotut mädillä

(3-4:lle lisukkeeksi)

½ kg uusia perunoita (tässä siiklejä)
(vettä + suolaa perunoiden keittämiseen)
2 kevätsipulia varsineen
½ punttia tilliä
150 g ranskankermaa
30 g voita
1 pieni prk kirjolohenmätiä




Keitä perunat kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Hienonna sipulit (varsineen) ja tillit perunoiden kypsyessä. Kaada keitinvesi kattilasta. Lisää sipulit, tillit, ranskankerma ja voi perunoiden joukkoon. Peitä kattila kannella ja ravistele voimakkaasti niin, että perunat hieman hajoavat ja ainekset sekoittuvat. Siirrä hyrskypotut tarjoiluastiaan ja lusikoi mätiä niiden päälle.




Hyrskypotut saivat arvoisensa seuralaiset kokonaisena savustetusta taimenesta ja raikkaasta salaatista. Sekoitin salaatin babypinaatista, jääsalaatista, kurkusta, helmitomaateista, fetasta ja kalamataoliiveista. Salaatinkastikkeena oli oliiviöljyä ja muutama pisara viinietikkaa.




Taimen oli tosi iso, n. 1,6 kiloinen. Huuhtelin sen ja taputtelin kuivaksi. Suolasin hienolla merisuolalla sisältä ja päätä. Masuun nippu tilliä, ja sitten koko komeus savustimeen.


Menossa savustimeen.

Näin suuri taimen vaati vajaan tunnin savustuksen, ja sitten evä ja nahka irtosivat helposti.

Tulossa savustimesta.


Asettelin päältä kuoritun taimenen kylkeen tuoretta tilliä. Kalan liha irtosi hyvin myös ruodoista. 


Syömään!


Tämä savustettu taimen maistui suorastaan taivaalliselta näiden ihanien lisukkeiden kanssa. Hyrskypottujen mäti oli kuin piste iin päälle, ja sitä oli kiva poksautella hampaissa.




Taimenesta olisi riittänyt isommallekin porukalle. Söimmekin sitä useammassa eri käänteessä, ensin mäti-hyrskypottujen kanssa ja sitten myöhemmin vielä perinteiset yöpalanäpistykset. Seuraavana aamuna teimme herkullisia ruisleipiä laittamalla leiville salaatinjämät ja muutaman palasen savustettua taimenta. Ja vielä on mitä odottaa, tämän illan iltapalallekin jäi vielä sopivat kimpaleet herkullista kalaa.




Nämä mäti-hyrskypotut tuli kyllä jo syötyä, mutta tulen tekemään niitä ihan varmasti pian uudestaan. Om nom, mitä herkkua ne olivatkaan!





tiistai 4. kesäkuuta 2019

Mainio salaatti ja kastike vaikkapa grilliruoan kylkeen


Tänä kesänä olemme vasta aloittamassa grillikautta. Sää on ollut sellainen, että seisoskelu grillin äärellä ei ole vielä houkuttanut. Viime viikonloppunakin meidän piti grillata possun fileetä ja broccolineja, mutta valmistin possun kuitenkin uunissa. Niin oli sillä kertaa mukavampaa. (Broccolinit unohtuivat kylmäkaappiin. Niistä lisää myöhemmin.) Ateria tuntui kuitenkin kesäiseltä, olihan pöydässä ensimmäiset uudet siiklit sekä salaatti, joka on yksi meidän kestosuosikkeja grilliruoan kylkeen. Kyseessä on melonisalaatti fetalla. Siinä on sekä ihanaa hedelmäisyyttä, että täydellistä suolaisuutta. Makuhermoja hivelevä salaatinkastike viimeistelee nautinnon.




Olen tosiaankin tehnyt tätä salaattia monet, monet kerrat. Salaattilaji vaihtelee tilanteen mukaan, samoin fetan muoto. Fiiliksen mukaan joko murennan tai kuutioin fetan.  Tällä kertaa murensin sen, mutta tästä linkistä pääset viime kesänä kirjoittamaani postaukseen, jossa tämä sama salaatti on hieman eri muodossa. Se postaus kannattaa käydä lukemassa myös siitä syystä, että kerron siinä aivan mielettömän ihanasta tryffeli-kukkakaalista. Siinäpä sitä vasta nannaa olikin. Maistuisi ehkä sinullekin.

Feta-melonisalaatti


1 pss jääsalaattia
1 ruukku villirucolaa
1 minivesimeloni
1 pkt fetaa

Huuhtele ja linkoa salaatti ja rucola. Kuutioi meloni ja feta. Sekoita aineet keskenään.





Melonisalaatille täydellisesti natsaava salaatinkastike:

0,75 dl oliiviöljyä
½ dl sweet chiliä
½-1 punainen chili (siemenet poistettuna ja chili silputtuna)
½ limen mehu
hyppysellinen suolaa ja pippuria

Sekoita vispilällä kaikki ainesosat hyvin sekaisin.

Tässäpä on sellainen kombo, että pois alta. Raikas salaatti, joka käy lisukkeeksi niin lihalle kuin kalalle. Lisäksi sopivasti kärkeä sisältävä salaatinkastike, joka sopii ilman salaattiakin grilliherkkujen lisukkeeksi. Ihan täydellistä se oli myös tämän linkin mango-avokado-fetasalaatin kanssa, siinäkin salaatissa oli mukavasti hedelmäisyyttä mukana.





Tällä kertaa meillä oli pääruokana possun sisäfileetä. Filee oli valmiiksi marinoitu, pehmeä pippuri. Otin fileen huoneenlämpöön vajaata tuntia ennen, kuin aloin sitä valmistaa. Poistin kalvot ja paistoin pannulla fileen pinnat kiinni. Asetin paistomittarin ja säädin sen 70 asteeseen, ja sitten filee 175-asteiseen uuniin n. 45 minuutiksi. Käärin fileen vadin päälle folioon n. 20 minuutiksi. Siinä kohti mies tuli avuksi ja leikkasi lihan viipaleiksi (perinteisesti hänen tehtävä), ja asetteli viipaleet takaisin foliokääröön sinne valuneiden ”mehujen” päälle. Uuni oli jo sammutettu, mutta laitoin vadilla olevan käärön muutamaksi minuutiksi takaisin uuniin, kunnes oli aika laittaa lihat pöytään.




Aterian täydensi kesän ensimmäiset keitetyt siiklit, joita jo hieman alkupaloinakin graavikalan kanssa maisteltiin. Minä keitän uudet perunat aina omalla tavallani, laitan pestyt perunat saman tien kylmään veteen (ei tosiaankaan tarvitse olla kiehuvaa vettä, vaikka voihan potut sitenkin keittää). Levy päälle, ja kun alkaa kiehua, on syytä ottaa aika. Keitän näitä pienehköjä (pyydän aina pieniä, koska ne ovat parhaita) perunoita tasan 10 minuuttia siitä hetkestä, kun vesi kiehuu kunnolla. Veden maustan merisuolalla. Kun perunat ovat testatusti sopivan napakan kypsiä, tulee tärkeä osa. Kaadan veden pois, ja laitan kattilan takaisin levyn jälkilämmölle ja heitän perunoiden sekaan voinokareen. Kansi kiinni ja hieman heiluttelua, jotta kaikki potut saavat ihanan voipinnoitteen. Jos sattuu olemaan tilliä, tai kesäsipulin varsia, heitän sekaan molempia tai jompaakumpaa. Perunat voi keittää jo hyvissä ajoin, ne pysyvät lämpiminä kannen alla jälkilämmöllä. Ja jos mahdollista, niiden maku on entistäkin parempi, jos ovat saaneet levätä rauhassa kattilassa.




Jälkiruoaksi popsittiin kesän ensimmäiset kotimaiset mansikat. Laitoin mansikat tarjolle kimppakulhoon, josta kotoisasti keihästimme pikkuhaarukalla omia makupaloja.




Nyt sääennuste näyttää jo kunnolla lämpenevää, tiedä vaikka ensi viikonloppuna päästäisiin jo nauttimaan grilliterassin antimista. Tosin ukkonenkin siellä jo uhkaa, joten eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa.