Tapahtui jo viime vuoden puolella, mutta on yhä kirkkaana
mielessä mukavaksi muistoksi tallentuneena. Kaikki alkoi tästä pienenpienestä tienhaarakyltistä,
jonka bongasin päiväretkellämme Setenil de las Bodegasiin, ja sieltä Rondan
kautta Júzcariin. Ajoimme silloin tämän kyltin ohi sallittua matkavauhtia,
mutta jokin tuossa kyltissä kosketti minua, ja jäi kutkuttamaan
uteliaisuuttani.
Tuo kyltti palasi mieleeni vielä useana päivänä retkipäivän
jälkeenkin. Ajatus ei antanut rauhaa, joten aloitin Rondan lähitienoiden
oliiviöljytilojen googlailun. Sellaiseen päättelin tuon kyltin liittyvän. Eipä
aikaakaan, kun hakutuloksena pomppasi esiin juuri samanlainen oliivin kuva,
kuin mikä kyltissäkin oli. Se osoittautui LA Organic -oliivitilan logoksi. Tiesin
heti, että sinne viljelyksille oli päästävä. Tutustuin heidän kotisivuihinsa, ja
panin ilolla merkille, että heidän toimintansa vaikutti varsin ammattimaiselta.
Varasin siis saman tien meille paikat tutustumiskierrokselle, sisältäen
oliiviöljytastingin. Oi mikä ihana päivä meitä odottikaan. Kiitin taas kerran
vaistoani, joka johdatti meidät tällaiseen seikkailuun. Perille saavuttuamme
näin joka puolella vain kauneutta, ja viimeisteltyjä yksityiskohtia.
Kuvat puhukoot puolestaan. Jo pelkästään La Organic -oliiviöljytilan
päärakennusta lähestyminen salpasi hengitykseni. Kaikki oli niin kaunista.
Kaunista ja loppuun saakka mietittyä. Tämä minua
sykähdyttänyt oliivilogo pomppasi esiin sieltä sun täältä.
Saavuimme kohteeseen hyvissä ajoin ennen sovitun kierroksen
alkua. Tässä vaiheessa kohtauspaikka oli vielä tyhjä, mutta pian valtaosa
noista kuvan istuimista oli käytössä. Vierailuohjelma käynnistyi noin
viidentoista minuutin mittaisen oliivitilan historiasta kertovan videon
katselulla.
Videon päätteeksi meille jaettiin kuulokkeet, jotka
korvissamme lähdimme oppaan perässä kävelyretkelle niin tilan hyötypuutarhaan,
kuin myös varsinaisille oliiviviljelyksille. Saimme kattavan esitelmän niin
oliivipuista kuin niiden tuotoksista. Pysyttäydyn tässä postauksessa kuitenkin yksityiskohtien
sijaan vain fiilistelyssä. Juuri sitä se oli osaltani myös tuon kierroksen
aikana. Nippelitiedot menivät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ehkä
jokunen jäi sinne välillekin. Keskityin vain imemään itseeni kaikkea sitä silmiä
ja mieltä hivelevää, mitä aistittavissa oli.
Kuten arvata saattoi, esitettiin meille myös lyhyet
demonstraatiot, kuinka oliiveja kerätään, ja mitä niille sitten tapahtuu.
Ehkä kuitenkin kaikkein paras oivallus kävelyreitin varrella
oli erääseen pikkuruiseen piharakennukseen tehty kurkistusluukku, josta aukesi
näkymä vuorijonolle, jota kutsutaan Nukkuvaksi naiseksi. Tuo makuulla olevaa
naista (vatsakumpuineen) jäljittelevä vuorijono oli koko ajan silmiemme
ulottuvilla, mutta niin vain piti kurkistaa pienestä luukusta, jotta ymmärsin
senkin huomata. Myöhemmin kyllä huomasin sen yhä uudelleen ja uudelleen ilman
kurkistusluukkuakin.
Kävelykierroksen jälkeen siirryimme takaisin lähtöpisteeseen,
jossa maistelimme muutamaa oliiviöljyä vaalean leivän kera. Tämä oliiviöljytasting
päätti vierailun virallisen osuuden. Toki ostin myös mukaani kattavan
valikoiman noita herkullisia, kansainvälisestikin palkittuja öljyjä, joita myös
ulkomaille vientituotteina viedään. Valikoimasta löytyy erinomainen oliiviöljy
joka tarpeeseen. Minulla ne ovat joka päivä käytössä, ja ihan joka kerta niitä
käyttäessäni palaan mielessäni tuolle ihanalle oliivitilalle.
Koska päivä oli jo pitkällä, ja meillä oli edessä vielä
puolentoista tunnin (plus mahdolliset pysähdykset) ajomatka takaisin
rannikolle, olimme varanneet lisämaksusta paikallisista tuotteista koostuvan lounaan.
Nautimme sen terassilla, josta aukeni näkymät minnepäs muualle, kuin jälleen
kerran ”Nukkuvan naisen” suuntaan.
Lounas käynnistyi uskomattoman mehevillä, valkosipulilla
höystetyillä tomaateilla, joiden maku syveni entisestään luonnollisesti ko.
oliivitilan oliiviöljyllä ja vinagrella täydentäen. Niin yksinkertaista, ja
niin täydellistä.
Seuraavaksi eteemme kannettiin lajitelma paikallisia kinkkuja, leikkeleitä ja Payoyo-juustoa. Myös leipää oli tarjolla, oliiviöljyn kera.
Ihanan lounaan kruunasi mehukkaat hunajamelonikuutiot. Nämä
kaikki maistuivat suorastaan koskettavan hyvältä, johon oman lisänsä toi
tietysti vaikuttava ympäristö. Tuli harras olo.
Hyvillä mielin poistuimme paikalta ostoskasseja kantaen,
niin sielu kuin ruumiskin ravittuina. Parkkipaikalla totesin, että eikä siinä
vielä kaikki. Loppuun asti mietityt yksityiskohdat ulottuivat sinne asti. Suurta
parkkipaikkaa koristivat tällaiset jättimäiset taideteokset, jotka kuvasivat
tilan toimintaa.
Se oli ikimuistoisen hieno päivä. Jos Rondan lähellä
liikutte, niin suosittelen jarruttamaan sen pienen oliivikyltin kohdalla, ja
tutustumaan kohteeseen. Osoite on LA Organic, Carretera A-367 km, 29400 Ronda, Espanja.