Näytetään tekstit, joissa on tunniste eväsleivät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eväsleivät. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. toukokuuta 2019

Lomakokin helpot ja herkulliset pastat


Aina jossakin vaiheessa Espanjan lomaa tulee hetki, jolloin on ihan pakko saada pastaa. Se on mukavaa vastapainoa kaikille paikallisille herkuille. Tällä lomalla olen tehnyt kaksi kertaa pastaa, ja kummallakin kertaa tein sen sitä kautta, missä aita oli matalin. Se on ihan sallittua. Hyödynsin siis valmispestoja, jotka olivat kylläkin erittäin hyviä pestoja. Ostin kaksi erilaista punapestoa (paikallisissa kaupoissa ei punapestoja juurikaan ole, mutta eräästä saksalaisesta kaupasta niitä löysin), joista toisessa oli aurinkokuivatun tomaatin lisäksi sieniä ja jopa tryffeliä (valmistettu Espanjassa!). Se pesto pääsi ensimmäiseksi kokeiluun, oltuamme täällä reilun viikon ajan.




Pasta syntyi todella helposti. Laitoin pastaveden kiehumaan ja huuhtelin ja puolitin sillä välin pari kourallista kirsikkatomaatteja. Silppusin myös muutaman oksan persiljaa.




Keitin pastan pakkauksen ohjeen mukaan, ja kauhaisin kattilasta kupillisen keitinvettä odottamaan loppusilausta. Kuumensin kattilassa oliiviöljyä, ja kuullottelin siinä kirsikkatomaatteja hetken verran. Maustoin ne suolalla ja pippurilla. Lisäsin kattilaan purkillisen tuota herkullista pestoa ja lämmitin sen yhdessä tomaattien kanssa. Sekoitin joukkoon valutetun pastan ja pari lorausta pastan keitinvettä. Viimeiseksi heitin sekaan persiljasilpun.




Tässä vaiheessa oli hyvä tarkistaa suola ja pippuri, ja sitten pasta oli valmis annosteltavaksi. Raastoin pinnalle paikallista juustoa. Parmesaani sopii tähän tietysti myös paremmin kuin hyvin.




Tämä pasta oli siis todellakin sellaista ”helpolla hyvää” -lomapastaa. Toki voit tehdä peston myös itse, mutta tällä kertaa tämä valmispesto kelpasi meille erittäin hyvin.

Tein toisen lomapastan eilen, melkein kolme viikkoa täällä oltuamme. Se syntyi tilanteessa, kun olimme lähdössä myöhään iltapäivällä golfia pelaamaan, ja sitä ennen pitäisi syödä jotain. Kaapista löytyi sopivasti pussinpohjallinen tagliatellekeriä, ja se toinen pestopurkki oli vielä käyttämättä. Tämä pesto sisälsi punaista chiliä ja ricottajuustoa. Resepti oli vielä helpompi kuin tuo edellinen. Keitin pastat ja otin keitinvettä talteen. Sekoitin puoli purkillista pestoa valutetun pastan joukkoon. Viimeistelin pastan sekoittamalla keitinvettä pastan joukkoon kattilan poristessa kuumalla levyllä. Pinnalle basilikaa, parmesaania ja mustapippuria, siinä se oli.




Annos oli juuri sopivan kokoinen varhaiseksi lounaaksi, ehkä noin puolikas normiannoksesta. Jaksoimme siten vielä pelatakin. Toki pelin aikana söimme tällaiset paahdetut ja täytetyt eväsleivät (tonnikalaa, cocktailkurkkuja ja manchegoa), jotka puolitin veitsellä kahteen osaan leikaten. Laitoin kummankin puolikkaan omaan kääröönsä, ja siten oli helppo syödä eväsleivät pienemmissä erissä kesken peliä.






Leivät oli tietysti pakattu kylmäkallen kanssa bägeihin, joten ne säilyivät freeseinä koko helteisen kierroksen ajan. Päivä oli mitä sopivin golfille, auringonpaisteen ohella meitä hemmotteli ihanan lämmin tuuli. Tänään olemmekin sitten vain laiskotelleet, toki hyvässä ruoassa olemme tänäänkin pysyneet. Siitä lisää myöhemmin.


perjantai 1. helmikuuta 2019

Mustapapukeitto, kasvispäivän maukas soppalounas


Kevyt keittolounas töihin vietäväksi syntyi nopeasti kaappien kätköistä löytyneistä raaka-aineista. Tai oikeastaan kaapeissa olevat raaka-aineet olivat juuri se asia, minkä vuoksi aloin miettiä niille sopivaa käyttöä. Seuraava työpäivä olisi taas kovin kiireinen, joten lounastamalla omia eväitä työpaikan keittiössä säästäisin aikaa. Siispä aineksista soppaa säveltämään.
 
Mustapaputölkin kuivakaapista löydettyäni googlailin mustapapukeiton ohjeita. Heti hakulöydöksen alkuosassa oli linkki tähän ohjeeseen, jota aloin muuntaa käytettävissä olevia raaka-aineita vastaavaksi. Resepti muokkaantui seuraavanlaiseksi.




Mustapapukeitto
2:lle

1 rkl öljyä
1 salottisipuli (tavallinenkin käy, mutta tätä oli kaapissa)
1 valkosipulinkynsi
1 punainen chili
3 cm pala inkivääriä
1 tl paprikajauhetta (dulce)
1 tl garam masalaa
½-1 tl suolaa
1 tlk (400 g) kokonaisia kuorittuja tomaatteja
1,5 dl vettä
½ limeä
1 tlk (285g) käyttövalmiita mustapapuja
2 rkl vähäsuolaista soijaa

Lisäksi:
raejuustoa
persiljaa

1.
Silppua kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet. Huuhtele ja halkaise chilipalko, poista siemenet ja silppua. Kuori ja raasta inkiväärin palanen.

2.
Kuullota sipuleita öljyssä kattilassa. Lisää chili, inkivääri ja mausteet. Kaada kattilaan tomaatit ja vesi, jolla on ensin hyvä huuhdella tölkin reunoille jääneet mehut keitokseen mukaan. Riko kapustalla tomaatteja pienemmiksi paloiksi.

3.
Lisää keitokseen limen mehu sekä valutetut ja huuhdellut pavut. Nämä mustapavut olivat heti käyttövalmiita, eivätkä vaatineet liotusta. Lisää myös soija. Kuumenna muutama minuutti.




4.
Tarkista maku. Jos haluat laihempaa keittoa, lisää vettä ja tarvittaessa mausteita. Koristele keitto persiljalla. Myös raejuusto antaa mukavan lisänsä soppaan.







Aamulla ennen töihin lähtöä tekaisin vielä eväsleivätkin lounaskeitolle kaveriksi. Pysyin leipienkin osalta ihan vain kasviksissa. Paahdoin leivät saadakseni niille mukavan rouhean pinnan. Levitin leiville levitettä, jonka seassa oli paahdettuja siemeniä. Varsinaiseksi täytteeksi leiville tuli huuhdeltuja ja halkaistuja kirsikkatomaatteja, joiden pintaan pyöräytin hieman suolaa ja pippuria. Sitten toinen leipä kanneksi ja leivät kahtia. Kääräisin täytetyt leivät folioon ja laitoin leipänyytit eväslaukkuun tiiviissä tupperissa olevan keiton kaveriksi. Hienosti olivat kaikki ainekset oikeissa paikoissaan vielä töihin päästyänikin, mutta keittoa kuljetellessa tarvitaan tosiaankin tiivis kansi, tai muuten ei  turhia kurvailla.




Keitto maistui jo sitä illalla tehdessäni hyvältä, mutta seuraavan päivän lounaalla se maistui vielä paremmalta. Maut olivat ehtineet tasoittua. Tästä tuli siis mahtavan hyvä lounas, vieläpä edullisesti ja aikaa säästäen.




Tätä keittoa tulen varmasti tekemään uudestaankin, ihan tarkoituksella. Nyt se syntyi ikään kuin kokeilun tuloksena. Kyllä kasvisruokakin voi olla ja onkin todella hyvää. Ja kevyttä, mikä on hyvä juttu sekin.

tiistai 14. elokuuta 2018

Pätsyn paremmat eväsleivät


Huhheijaa. Voiko ihminen näin reipas ollakaan ;) Tätä kirjoittaessani olen golfannut 10 päivää putkeen, ja vielä muutama pelipäivä on lupeissa.  Yksi pelikierros kestää aina +- 4 tuntia. Suurimman osan kierroksista olen pelannut vieläpä ihan omin jaloin, muutaman kerran on ollut golfauto apuna. Iltaisin loma-asunnolla heittelen kylmäpusseja raajalta toiselle, ja siihen vielä kylmägeelit päälle. Niillä taas jaksaa. Yksi edellytys tällaiselle pelivauhdille on kunnon eväät, joita kierroksen aikana voi mussuttaa tasaisin väliajoin suuhunsa. Meillä nämä eväät ovat yleensä täytettyjä leipiä, jotka hartaudella aina pelipäivän aamulla valmistan.




Eväsleipien väliin voi laittaa periaatteessa ihan mitä vain. Yleensä niiden teko lähtee käyntiin niin, että aamiaisvalmistelujen aikana paahdan neljä paahtoleipää ihanan rapeiksi. Sitten aamiaisen jälkeen katson, mitä jääkaapin sisällöstä voisi eväsleipien väliin hyödyntää. Luxusaamu on sellainen, kun edelliseltä illalliselta on jäänyt salaatinjämiä, mitkä voi sellaisenaan käyttää leiväntäytteiksi, suolaisen lisän myötä. Suolaa tarvitaan pelin aikana, ettei väsähdä. Laitan eväsleipien väliin aina jonkun suolaisen jutun vihannesten lisäksi. Pelijuomiksi riittää silloin ihan pelkkä hanavesi, toisinaan ostan taukokiskalta pullollisen energiajuomaa tai zerolimukkaa lisäenergiaa saadakseni. Vettä minulla kuluu kierroksella 3 x 0,5 litran pulloja, eli yhteensä 1,5 litraa vettä. Ne kannattaa juoda, vaikkei janottaisikaan. Jos alkaa janottaa, on peli jo menetetty. Senkin olen kantapään kautta oppinut.







 
Kaikkien aikojen suosituin eväsleipä on meillä ollut tämä kylmäsavulohi-kananmunaleipä, mistä julkaisen nyt kuvasarjan. Paahdan aina eväsleivät, koska paahtaminen antaa niille ihanan rapean pinnan, minkä kyllä ilolla maistaa sitten kesken peliä. Tapanani on myös leikata täytetyt leivät puoleksi, ja pakata ne eri pakkauksiin. Ensimmäisen pakkauksen nautin ensimmäisen pelikolmanneksen tienoilla, yleensä väylän 6 tai 7 alussa. Toisen pakkauksen nautin 12-15 väylien  tienoilla, riippuen siitä, olenko taukokiskalla nauttinut mitään. Näin energia jakautuu tasaisesti koko 18 väylän kierrokselle.



Väylällä 6....


Nämä leipäpakkaukset pakkaan vielä minigrip-pussiin kylmäkallen kera. Näin herkimmätkin raaka-aineet pysyvät hyvinä. 


Salaattia, rosvopaistia, cheddaria, herkkukurkkua...



Cheddarjuustoa tulee meillä yleensä syötyä hyvin vähän, mutta eväsleipiin se kuuluu. Tässä tapauksessa rosvopaistin ja herkkukurkun kanssa. Ja tietysti pohjalta löytyy salaattia.


Salaattia, kalkkunameetvurstia, cheddaria...


Kolmas kestosuosikkimme on metukka-eväsleipä, silloin paahdettujen leipien sisältä löytyy kalkkunameetvurstia tai kevyt linja –meetvurstia, lisäksi jotain laatua vihanneksia ja cheddaria.




Huomenna on taas uusi pelipäivä, ja uudet eväsleivät. Nyt kun vielä pääsisi tästä tuolista liikkeelle, niin olisi aika hyvä juttu. Kyllä tuntuu raajoissa näin runsas liikunta. Mutta hyvää se tekee! Ja vaikeinta on vain se liikkeelle lähtö! Kun peffa on saatu ylös penkistä, niin taas jaksaa, ja innostuu uudesta pelipäivästä. Parhaimmillaan tuon pelipäivän aikana saa seurustella sekä vanhojen hyvien ystävien, että ihan uusien pelikavereiden kanssa. Toinen toistamme kannustaen.




Ellet satu olemaan golffari, toimivat nämä eväsleivät muunkin ulkoilun lomassa. Itse asiassa minun golftaitoni ovat niin vaatimattomat, että ehkä parasta kierroksella ovat mukavat pelikaverit, ja hyvät eväsleivät.