Broilerisuikale-riisivuoka on hyvä ja helppo arkiruoka

Teen usein arkiviikkoina jonkin uuniruoan, josta meille riittää syömistä parinakin päivänä. Vähän lisukkeita vaihtelemalla ruoka on seuraavana päivänä kuin uusi. Ajatus viime viikon uuniruoasta lähti siitä pohdinnasta, mihin käyttäisin jääkaapissa pyörivät pekonipaketin ja vajaan tölkillisen puolikuivattuja tomaatteja. Laatikkoruoat ovat hyviä jämien hyödyntämiseen, niin nytkin. Lisäsin tämänkertaiset jämät broileri-riisivuoan höysteeksi.

Voit käyttää tähän vuokaan joko maustamattomia tai maustettuja broilerinfileitä. Jos vain jaksat, kannattaa suikaloida itse broilerinfileet. Yleensä teenkin niin, koska sillä lailla saa paljon parempia ja hieman isompia suikaleita. Tällä kertaa olin kuitenkin työpäivän jälkeen kaupassa niin väsyksissä, että oikaisin ostamalla valmiiksi suikaloituja ja maustettuja broilereita. No ihan hyvää siitäkin tuli. Jos kuitenkin käytät maustamattomia broilereita, niin muista maustaa ne lempimausteillasi. Nämä valmiiksi maustetut eivät tarvinneet paistovaiheessa pippuria kummempaa maustetta. Suolaa en lisännyt missään vaiheessa.

Broilerisuikale-riisivuoka

(4:lle)

1 pkt pekonia

600 g broilerisuikaleita

1 sipuli

mustapippuria

voita vuoan voiteluun

2,5 dl pitkäjyväistä riisiä (raakana)

1,5 dl puoli(aurinko)kuivattuja tomaatteja

1 pss pakastemaissia

5 dl kanalientä

2,5 dl kermaa (tällä kertaa maustettua, ”kolme sipulia”)

lehtipersiljaa

1.

Pilko pekoni ja silppua sipuli. Laita pekonipalat kylmälle pannulle ja kuumenna pannu vasta sitten. Paista pekonisuikaleita pari minuuttia ja lisää broilerisuikaleet ja sipulit. Paista ne kypsiksi ja mausta pippurilla (ja tarvittaessa muillakin mausteilla). Tarkista maku.

2.

Voitele vuoka ja kaada riisit vuoan pohjalle. Levittele ne tasaisesti. Lisää pieneksi pilkotut puolikuivatut tomaatit ja kaada sekaan myös jäiset maissit.

3.

Lisää pekoni-broileriseos sekä nesteet (kanaliemi ja kerma). Sekoittele ainekset tasaisesti vuokaan.

Kanaliemi lisätty. Sitten vielä kerma.

4.

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla n. 1 tunti. Tarkkaile loppupuoliskolla, uhkaako pintaa kuivuminen. Voit tarvittaessa hieman sekoitella ja laittaa loppukypsymisen ajaksi folion päälle. Viimeistele valmis vuokaruoka persiljasilpulla. Tällä kertaa minulla oli lehtipersiljaa.

Valmista on!

Tämä oli ensimmäinen kerta, kuin tein broileri-riisivuokaa juuri näillä raaka-aineilla. Pekonihan sopii aina broilerin kanssa samaan vuokaan, mutta myös maissit olivat todella kiva lisä ja niitä oli kiva poksutella hampailla. Puolikuivatut tomaatit antoivat oman maukkaan säväyksensä. Välttämättömiä ne eivät tietenkään ole, ja voitkin ihan hyvin korvata ne vaikka tuoreilla paprikoilla, tai tuoreilla kirsikkatomaateilla. Jokin värintuoja tähän ruokaan on joka tapauksessa hyvä.

Ensimmäisenä päivänä nautimme broilerisuikale-riisivuokaa raikkaan ja yksinkertaisen salaatin kanssa. Siinä oli pelkästään jääsalaattia, kirsikkatomaatteja ja salaattijuustokuutioita, joiden öljy toimi salaatinkastikkeena. Toisena päivänä tein hieman erilaisen salaatin, ja sen lisäksi lisukkeena oli puolukkahilloa, joka sopi tähän kuin nenä päähän.

Viikko oli kovin kiireinen, joten ajoitin tämän ruoan teon sellaiseen iltaan, kun seuraavasta päivästä oli tulossa vielä kiireisempi kuin edellisestä. Ottaisin silloin eväät töihin mukaan. Kyllä vain olikin ihanaa lämmittää työpaikan mikrossa annos tätä herkullista arkiruokaa, ja seurustella samalla omia eväitään syövien työkavereiden kanssa hetken verran ilman työjuttuja. Meillä on sellainen kirjoittamaton sääntö, että kahvihuoneessa ei puhuta työasioita.  Kaiken muun hyvän lisäksi säästin samalla parikymmentä minuuttia tehokasta työaikaa, kun ei tarvinnut lähteä ajelemaan johonkin lounasravintolaan.

Kylmäsavulohipasta – ehkä suosituin pastamme

Pastaruoat ovat siitä jänniä, että niihin ei tunnu koskaan kyllästyvän. Toisinaan tulee jopa ihan hillitön pastanhinku. Näin käy joka kerta myös täällä Espanjassa, kun olemme syöneet muutaman päivän putkeen paikallisia (sinänsä ihania) herkkuja. Pastaa pitää saada, ja mieluiten kylmäsavulohipastaa. Sen olen alun perin bongannut Jyrki Sukulan ohjeesta, ja niin näyttää googlailuni perusteella aika moni muukin bonganneen. Toisinaan noudatan ohjetta aika tarkkaan, välillä taas soveltaen. Tässä yhtenä kauniina kotipatiopäivänä kylmäsavulohipasta syntyi näin.

Kylmäsavulohipasta

(3:lle)

250 g spagettia

2 rkl oliiviöljyä

½ isosta sipulista

tulista paprikajauhetta (tai chiliä)

½ dl kuivaa valkoviiniä

1 rkl brandyä (tai konjakkia)

2 dl paksua kermaa

250 g kylmäsavulohta

mustapippuria

(suolaa)

persiljaa

(pastan keitinvettä)

parmesaania

Laita pastavesi kiehumaan, ja mausta se reilulla suolalla. Veden ja lopulta pastankin kiehuessa valmista kastike. Kastikkeen teko vie noin 10 minuuttia, eli ajoita pasta sen mukaisesti kiehumaan. Tarkoitus on, että sekä pasta että kastike ovat yhtä aikaa valmiita.

Kuullota sipulisilppu oliiviöljyssä. Lisää pikkulusikan kärjellinen tulista paprikajauhetta (tai chiliä). Lisää viini ja brandy (joista jälkimmäistä joskus laitan, joskus en) ja kiehauta. Lisää kerma, lohisuikaleet ja mustapippuria. Kiehuttele, kunnes koostumus on hyvä. Tarkista maku. Jos lohesta ei tullut tarpeeksi suolaa, lisää sitä. Ota kippoon talteen pastan keitinvettä ja valuta pasta. Sekoita pasta kastikkeen sekaan, ja viimeistele tilkalla keitinvettä. Pastan ei ole tarkoitus lillua kastikkeessa, vaan kastike ikään kuin imeytyy pastan pintaan. Juuri tässä asiassa auttaa myös se keitinvesi. Sekoita persiljasilppu joukkoon, ja ei kun syömään.

Lautasannoksen päälle pari pyöräytystä pippurimyllystä, ja parmesaaniakin siihen yleensä raastan.

Hyvää oli taas kerran. Ihanasti lempeän tulinen yhdistelmä. Tosin chilin kanssa kannattaa olla varovainen. Eka kerralla mieluiten vähän kerrallaan lisäillen, ettei vahingossa luiskahda liikachilin puolelle. Chilin on tosiaankin tarkoitus vain antaa hieman särmää, eikä viedä huomiota muilta mauilta. Ja siinä se toimiikin oikein hyvin.