Lämmittävä makkaralinguine

 

Kun päähänpinttymä iskee, niin sitten ei auta kuin toteuttaa se. Näin kävi makkaralinguinen kanssa, johon tuli ihan hillitön himo. Juttu meni näin, että olin tilannut herkkukaupasta aikamoisen laatikollisen ihania herkkuja ja erilaisia pastoja, niiden mukana myös linguinea. Inspiraatiota hakeakseni surffailin netissä hakusanalla linguine, ja törmäsin siellä muutamaankin makkaran ja linguinen yhdistelmään. Eipä hassumpi idea, tuumin. Tämän linkin postaus sai veden herahtamaan kielelleni. Annoksen kuva puolestaan jumiutui takaraivooni. Muhittelin asiaa pari päivää, ja siitä se idea sitten kirkastui. Lähdin kokeilemaan omaa versiotani mausteisten makkaroiden kera, ja ihanaahan siitä tuli.

 

 

Käytin tähän Vottosen Vihellys -artesaanimakkaraa, paloiteltuna. Yhtä hyvin voit valita myös sellaisen mausteisen raakamakkaran, joka on helppo pusertaa siskonmakkaratyylisesti pannulle. Niitä palleroita voi sitten pannulla murtaa kapustalla vielä pienemmiksi, vaikka ihan muruiksi asti. Ihania olivat kyllä nämä makkaranpalatkin, etenkin kun niitä oli tarpeeksi.

 

Makkaralinguine

6:lle

 

500 g linguinea (tai muuta pastaa)

vettä ja suolaa keittämiseen

 

n. 500 g mausteista makkaraa

1 suuri sipuli

1,5 dl aurinkokuivattua kirsikkatomaattia

5 valkosipulinkynttä

3 rkl vehnäjauhoja

5 dl kanalientä

¼ tl chilihiutaleita

3,3 dl kuohukermaa

1,5 tl kuivattua basilikaa

1 tl kuivattua oreganoa

1 tl kuivattua persiljaa

0,5 tl kuivattua timjamia

¼ tl mustapippuria

(tarvittaessa hiukan suolaa, maista ensin)

pastan keitinvettä

2 dl raastettua parmesaania

tuoretta basilikaa

 

Keitä linguine (tai muu pasta, esim. tagliatelle) pakkauksen ohjeen mukaan reilusti suolatussa vedessä. (Litistetyn mallinen linguine nappaa hyvin kastikkeen pintoihinsa, joten se on siksikin hyvä tähän pastaruokaan.) Ennen kuin valutat pastan, muista ottaa kahvimotillinen keitinvettä talteen.

Paloittele tai pursota makkarat. Kuori ja silppua sipuli. Ota aurinkokuivattujen tomaattien öljy talteen, ja leikkaa tomaatit pienemmiksi. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Raasta parmesaani reilulla terällä.

 

 

Kuumenna iso pata ja lorauta sinne tomaattipurkin öljyä. Paista makkarat tuossa maukkaassa öljyssä. Kun ne ovat saaneet kivasti väriä, lisää sipulisilppu (valkosipulit vasta myöhemmin) ja kuullota kunnes sipulit ovat pehmeitä. Lisää pienityt aurinkokuivatut tomaatit ja jatka kuullotusta. Lisää myös valkosipulisilppu ja kuullota vielä pari minuuttia.

 

 

Ripottele vehnäjauhot makkaraseokselle. Anna paistua parin minuutin verran, välillä sekoitellen. Lisää kanaliemi. Sekoita, kunnes neste kiehuu ja jauhot ovat sekoittuneet liemeen. Lisää kerma, yrtit, chilihiutaleet ja mustapippuri. Kun kastike taas kiehuu, pienennä hiukan lämpöä (pitää kuitenkin kiehua koko ajan), ja anna kiehua noin 10 minuuttia. Liemi sakeentuu sopivasti siinä ajassa. Maista, tarvitseeko lisätä suolaa. Makkaroiden suolapitoisuudet vaihtelevat, samoin aurinkokuivattu tomaatti voi yllättää suolaisuudellaan.

Kun kastikkeen maku on kohdillaan, sekoita valutettu pasta ja raastettu parmesaani kastikkeen sekaan. Lisää tarvittaessa keitinlientä, ja käännä levy täysille, kunnes neste imeytyy pastaan. Valmista on. Raasta parmesaania vielä valmiidenkin annosten päälle, ja pyöräytys mustapippurimyllystäkin voi olla paikallaan. Koristele annokset tuoreilla basilikanlehdillä.

 

 

Tämä satsi on niin reilu, että siitä riittää hyvin kuudelle. Pakkasin loput pastasta lounasbokseihin töihin mukaan otettavaksi, ja hyvältä maistui vielä seuraavanakin päivänä. Tässä oli ihanasti upeita makuja, lämpöä, ja hyvää valkosipulisuutta. Chilihiutaleet täydensivät maustemakkaroiden tulisuutta. Chilihiutaleita voit toki laittaa niin paljon kuin sielu sietää. Minä pitäydyn kuitenkin mielelläni sillä tasolla, että chili ei puske liikaa läpi, vaan antaa muidenkin ainesten loistaa.

 

 

Tästäpä tulikin mieleeni eräs toinen makkarapohjainen pasta, joka on takuuvarmasti miehen listalla, jos toiveruokia kyselen. Kyseessä on tomaattinen siskonmakkarapasta, ja se on kyllä aivan tajuttoman hyvää sekin. Tässä linkki siskonmakkarapastaan, jos kiinnostaa kokeilla. Kumpikin näistä makkarapastoista sopii erityisen hyvin juuri tällaisiin talvipäiviin. Tällä hetkellä eteläisessä Suomessa lapioidaan lunta, ja täällä pohjoisessa paukkuu pakkanen. Juuri nyt pakkasta on -20 astetta. Aika vilpoista.

 

 

Sikahyvää krakovanpastaa

Tykkään pastoista ja teen niitä aika usein. Ne valmistuvat helposti ja nopeasti, ja hyvä pasta syntyy hyvinkin vähäisistä raaka-aineista. Pastaan voi upottaa myös hävikkiuhan alla olevia elintarvikkeita. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana sille, mitä raaka-aineita voi pastaan laittaa. Tämänkertainen pasta syntyi ihan puhtaasta makkaranhimosta. En kuitenkaan halunnut ostaa liian isoa makkarapakettia, vaan sellaisen pienen maustemakkarapaketin kokoisen. Niissähän on yleensä 3-4 ohutta makkaraa, ja pakkauksen painokin vain noin puolet tavallisen makkarapaketin painosta. Tarkempi lajivalinta jäi kaupassa tehtäväksi sen hetkisen tarjonnan mukaan.

Krakovanpasta

3:lle

250 g minipenneä (tai mitä vain kuivapastaa)

hyvin suolattua keitinvettä

2 rkl oliiviöljyä

250 g maustemakkaraa (tässä krakovanmakkaraa)

1 rs kirsikkatomaatteja

3 valkosipulinkynttä

2 dl kuohukermaa

mustapippuria

(suolaa)

parmesaania

basilikaa

Kastike valmistuu pastan kiehuessa. Laita siis vesi kiehumaan, kun alat valmistella kastikkeen raaka-aineita.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Muista suolata vesi hyvin. Kun pasta on saavuttanut sopivan kypsyyden, ota talteen kupillinen keitinvettä. Valuta loput vedet pois. Älä huuhtele pastaa. Tarkoitus on, että sekä pasta että kastike valmistuvat yhtä aikaa, jolloin ne voidaan heti valmistuttuaan sekoittaa toisiinsa.

Jos makkarat ovat kuorellisia, poista kuori. Paloittele makkarat pieneksi. Huuhtele ja halkaise kirsikkatomaatit. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet.

Kuumenna pinnoitetussa kattilassa öljy, ja ruskista siinä makkaranpalaset. Lisää kirsikkatomaatit ja valkosipulit, ja kuullota niitä parin minuutin ajan. Lisää kerma ja anna kastikkeen porista muutaman minuutin ajan. (Tämän pastan voi tehdä ilman kermaakin, mutta kerma levittää tomaatin mehut sekä makkarasta irtoavat aromit tasaisesti kaikille pastan pinnoille.) Mausta pippurilla ja tarkista, tarvitseeko lisätä suolaa. Ehkä pieni suolalisä on paikallaan, vaikka makkara suolaista olisikin. Jos taas käytät tavallista eikä maustemakkaraa, tarvitaan silloin jostakin makua lisää.

Sekoita valutettu pasta kastikkeen joukkoon. Lisää keitinvettä pienissä erissä. Sekoittele samalla, kunnes koostumus on sopiva, eli neste ei ole enää juoksevaa. Tuolloin pasta on keitinveden avulla napannut herkulliset maut pintaansa. Raasta valmiin ruoan päälle reilusti parmesaania ja koristele basilikasilpulla.

Tämä ohje syntyi lennosta, mutta pastasta tuli niin herkkua, että teen sitä ihan varmasti toistekin. Nytpä tämän postauksen myötä minulla on ohjekin tallessa. Krakovanpasta oli tosi kiva ja siinä mielessä erikoinen makkararuoka, että siitä jäi varsin kevyt olo. Kylläinen toki.