Andalusialainen sekasalaatti

Perinteisten andalusialaisten ravintoloiden salaattien kuningatar on Ensalada Mixta de la Casa. Se on klassinen sekasalaatti, joka sopii yhtä lailla niin rantalounaan kuin sunnuntaiateriankin alkuun tai kylkeen. Paikalliseen tapaan tuo salaatti (kuten muutkin paikalliset herkut) tuodaan ravintolassa rennosti pöydän keskelle jaettavaksi (para compartir), josta kukin annostelee itselleen haluamansa määrän. Kukaan ei myöskään katso kieroon, jos tilaat tuon ihanan raikkaan ja ruokaisan salaatin ihan vain itsellesi. Siinä tapauksessa se käy jo täydestä ateriasta.

Tämä minun salaattini on kotiversio. Valmistan sitä aika usein (erilaisin variaatioin) kauniin ja lämpimän päivän lounaaksi. Patiolounaat ovat ihan best. Tällä kertaa ruokailimme poikkeuksellisesti sisätiloissa, sää oli epävakainen. Tämä kevät on ollut hyvin kummallinen… Hyvä lämmin mieli levisi casaan kuitenkin päivälliselle kutsutusta ystäväpariskunnasta. Nelistään nautimme tämän salaatin family style -tyylisen aterian alkuruoaksi. Seurakseen se sai uunituoretta patonkia, jota dippasimme oliiviöljyssä, sherryviinietikan kera.

 

 

Tässä salaatissa tärkeintä ei niinkään ole raaka-aineiden lukumäärä, vaan niiden hyvä laatu. Ja jotta tämä salaatti olisi aito Ensalada Mixta de la Casa, tulee siinä olla ainakin rapeaa salaattia, hyvälaatuista tonnikalaa ja keitettyjä kananmunia. Hyvin usein se sisältää myös tomaattia, kurkkua, säilykemaissia ja oliiveja. Toisinaan siihen lisätään myös porkkanaraastetta. Ravintoloiden sekasalaateissa kirsikkana kakun päällä on usein pari jättikatkarapua. Minä puolestani hulautin salaattiin koko pussillisen tavallisia, valutettuja katkarapuja.

Kirjaan tähän raaka-aineet, joita tällä kertaa salaattiin laitoin. Määrät eivät ole niin justiinsa. Laita juuri se määrä ja lajitelma, kuin mikä itsestäsi hyvältä tuntuu. Ja myös, mikä hyvältä näyttää. Minulle on aina tärkeää, että sekasalaatistani tulee aurinkoisen värinen. Kananmunat olivat niin herkullisen värisiä, että maissin lisäksi en kaivannut tähän enää porkkanaa aurinkoisuutta välittämään.

 

Andalusialainen Ensalada Mixta de la Casa

4:lle

 

1 kerä tai pussillinen hyvin pestyä rapeaa salaattia, tässä romainea

1 avomaankurkku (pese, kuori ja paloittele reiluiksi paloiksi)

2 tomaattia, tai 1 jättisuuri (pese, viipaloi, poista kannat)

1 pieni tölkki säilykemaissia (valuta neste pois)

1 pieni tölkki viipaloituja mustia oliiveja (valuta neste pois)

1-2 tölkkiä laadukasta tonnikalaa (tässä reilun kokoinen lasitölkillinen)

180-200 g pakastekatkarapuja (sulata ja valuta)

4 keitettyä kananmunaa (kuori ja halkaise)

oliiviöljyä

viinietikkaa

suolaa

 

Lado kaikki ainekset salaattikulhoon. Andalusialainen sekasalaatti maustetaan perinteisesti oliiviöljyllä, viinietikalla ja ripauksella suolaa. Voit joko maustaa koko salaatin, tai laittaa öljyn, etikan ja suolan pöytään, jolloin kukin voi maustaa oman annoksensa.

Minä tein vielä lisäksi Salsa Rosan, johtuen runsaasta katkarapumäärästä. Salsa Rosa ja katkaravut ovat aivan mahtava makuyhdistelmä.

 

 

Tällä kertaa tein Salsa Rosan näin…

Salsa Rosa

4:lle

 

1,5 dl hyvää majoneesia (tässä Hellmann’s)

2 rkl ketsuppia

1 rkl brandya

1 rkl sitruunan mehua

1 rkl appelsiinin mehua

ripaus suolaa

 

Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa. Anna makuuntua jääkaapissa. Laita kulho sellaisenaan tarjolle pöytään. Siitä voi sitten kukin lusikoida haluamansa määrän salsaa katkarapujen päälle, tai lautasen reunaan dipiksi.

 

Pääruoaksi tarjosin maukasta ja mehevää Andalusialaista Chorizo-Kanapataa, jossa olikin sitten ihan eri ja lämmittävä makumaailma. Siinäkin mielessä tuo sekasalaatti oli tosi hyvä ja raikas aloitus aterialle.

 

 

Chorizo-kanapadan ohjeen olen tallentanut jo aiemmin blogiin, löydät sen tästä linkistä. Tällä kertaa laitoin sitruunan mehun tilalta appelsiinin mehua, ja pinnalle heitin reilusti persiljaa.

Parasta ruoka on hyvien ystävien kanssa nautittuna. Niin nytkin. Oli ihanaa parantaa maailmaa pöydän ääressä istuen, kotoisasti hyvästä ruoasta nauttien. Jälkiruokaakin söimme, Tarta al Whisky ”salsakaadon” kera, sekin on paikallinen erikoisuus. Ja espressot päälle. Mukava ilta.

 

 

 

 

Salsat perejil ja rosa viimeistelevät kuhan ja salaatin

Juhlakausi alkaa olla finaalissa. Nyt on vietetty jo loppiainenkin, joka tänä vuonna osui maanantaille, antaen siten kolmen päivän vapaan työssä käyville. Koska kalat on syytä valmistaa aina heti tuoreeltaan, alkoi loppiaisviikonlopun ruokaosuus kalaruoalla. Lajivalinta jäi tehtäväksi kaupan kalatiskillä sen mukaan, mikä sillä hetkellä näytti kutsuvimmalta. Tiesin vain, että haluisin valkolihaista kalaa. Söpöt pienet kuhafileet olivat kaikkein freeseimmän näköiset, niitä siis. Ne sopisivat täydellisesti yhteen kylmän persiljakastikkeen kanssa. Tämä kastike on hyvin tyypillinen Espanjassa, ainakin Andalusiassa, ja se tarjotaan nimenomaan valkolihaisen kalan seurana nimellä Salsa de ajo y perejil (= valkosipuli-persiljakastike). Pidän siitä kovasti.

Valkosipuli-persiljakastike

4:lle

1 ruukullinen persiljaa

1 dl laadukasta oliiviöljyä

½ sitruunan mehu

ripaus suolaa

ripaus mustapippuria

1 valkosipulinkynsi

Pätki persiljat silppuriin sopivaksi ja lisää silppuriin kaikki muut aineet paitsi valkosipuli. Surauta persilja silpuksi, ja ainekset sekaisin. 

Kuori valkosipulinkynsi. Litistä se veitsen lappeella, ja silppua sitten pieneksi silpuksi. Valkosipulinkynnen voisi tietysti periaatteessa laittaa silppuriinkin mukaan, mutta silloin se muuttaa kastikkeen kitkeräksi. Käsittele siis valkosipuli mieluiten käsin ja sekoita silppu valmiin kastikkeen sekaan. Valkosipulin ei ole tarkoitus jyrätä, vaan ainoastaan korostaa kalan omaa herkullista makua.

Tämä kastike kannattaa tehdä hyvissä ajoin makuuntumaan. Itse teen sen aina ensimmäiseksi alta pois, jotta maku ehtii täsmentyä sillä välin, kun valmistelen aterian muita osasia. Kun kaikki on valmista, lusikoi kastiketta lautasella kypsän kalan päälle.

Seuraavaksi valmistin Salsa rosa -kastikkeen (= punainen majoneesikastike), joka on aivan täydellistä katkarapujen kanssa. Tällä kertaa tuo kastike pääsi viimeistelemään avokado-jättikatkarapu-salaattia. Aivan kuten valkosipuli-persiljakastike, on tämä punainen majoneesikastikekin peräisin Espanjasta. Nämä kastikkeet toimivat myös Suomessa. Salsa rosan ohjeen löydät vaikka täältä.

Halusin salaatista raikkaan, ja sellaista siitä tuli. Salaattivadin pohjan täytin romaine-salaatin lehdillä. Romaine-salaatti taitaakin olla ainoa salaattilaji, jonka leikkaan veitsellä palasiksi. Muut salaatit tykkään repiä. Luin salaattiruukun kääreestä, että ko. salaattia on tavattu ensimmäisen kerran Kosilla. Hauska yksityiskohta. Kos oli aikoinaan ensimmäinen varsinainen matkakohteeni ulkomailla, ja siten sillä Kreikan saarella on aina paikka sydämessäni. Jopa niin, että nyt pelkkä salaatin kääre herätti mielessäni paljon kivoja Kreikan muistoja.

Levitin salaatille avokadokuutioita sekä keitettyjä ja kuorittuja jättikatkaravunpyrstöjä. Sekä avokadot että katkaravut löysin omasta pakasteestamme. Sitruunaviipaleet kuuluvat useimmiten asiaan, kun näistä ruokalajeista on kyse.

Laitoin salsa rosan erilliseen kippoon, josta sitä sai kukin halutessaan ottaa. Samoin tein valkosipuli-persiljakastikkeelle.

Sitten olikin jäljellä enää kuhafileiden paistaminen. Fileet olivat valmiiksi nahattomia, joten tehtäväkseni jäi enää tunnustella, ovatko ruodot vielä tallella. Tunsin pientä pistelyä sormen alla ruotoriviä tunnustellessani, joten leikkasin siitä kohtaa terävällä veitsellä ohuen kiilamaisen suikaleen pois. Siinä menivät kaikki ruodot kerralla. Helppoa. Maustoin fileet suolalla ja pippurilla, ja paistoin ne nopeasti kuumalla pannulla voissa. Aikaa meni varmaan maksimissaan kaksi minuuttia per puoli.

Näin helposti valmistui herkullinen ateria kuhasta ja jättikatkaravuista. Hyviä nämä olisivat olleet ilman kastikkeitakin, mutta kyllä nämä salsat perejil ja rosa nostivat makuyhdistelmät seuraavalle tasolle.

Katkarapucocktail – tyylikäs ja raikas klassikko

Viime viikonloppuna oli oikein juhlaputki. Lauantaina olimme kaksilla kekkereillä, ja viikonlopun kruunasi sitten isänpäivä. Yritin aiemmin viikolla kysellä toiveita isänpäivän ruoaksi, mutta vastaus ”tee mitä vain, kaikki maistuu hyvältä” ei paljon auttanut. Sinänsä tietysti hyvä niin, että sapuskani maistuvat. Tosin muistan anoppini evästäneen poikaansa meidän muuttaessamme yhteen, että ”muista sitten, että et koskaan valita ruoasta”. Eikä ole valittanut. Eli saattoihan siis tuo kaikkeen tyytyväisyys olla sitäkin. Itse asiassa olin meidän yhteen muuttaessamme aika surkea, vaikkakin innokas aloitteleva keittiövelho. Muistan vieläkin muutamia ihan legendaarisia kokkausmokiani, enkä tosiaan valituksen sanaa kuullut niistäkään. Nuo ajat ovat nyt vain mukavia muistoja, ja nykyvuosina töppäilen keittiössä pikkuisen vähemmän. Ainahan tekevälle sattuu. Isät ovat joka tapauksessa päivänsä ansainneet. Siksipä halusinkin tarjota alkuruoaksi katkarapucocktailia, mistä tiesin lasteni isän erityisesti pitävän. Siinäpä sopivan juhlava, ja silti helppo alkuruoka isien kunniaksi.

Tällä lailla valmistuivat katkarapucocktailit:

Sulata ja valuta ohjeen mukaan pussillinen katkarapuja. Tee myös Salsa Rosa makuuntumaan.

Salsa Rosa

(3:lle)

1,5 dl hyvää majoneesia

¼ dl ketsuppia

¼ dl sweet chili –kastiketta

2 tl sitruunanmehua

8 tippaa tabascoa

Sekoita kaikki ainekset keskenään, ja laita kastike jääkaappiin odottamaan annosten kasausta.

Katkarapucocktail

(3:lle)

muutama salaatinlehti

½ tuorekurkkua

1,5 avokadoa

sitruunanmehua

1 pss katkarapuja

Salsa Rosaa

tilliä

Käsittele ensin kaikki raaka-aineet. Huuhtele ja kuivaa muutama salaatinlehti. Määrä riippuu lajista. Jääsalaattia laittaisin 1 lehti/annos, mutta tämä salaatti oli pienempirakenteista, joten niitä tuli 2 lehteä/annos. Huuhtele ja kuutioi kurkunpuolikas pikkukuutioiksi. Halkaise avokadot ja poista hedelmäliha kuoresta. Kuutioi se, ja tummumisen estämiseksi purista kuutioiden päälle sitruunanmehua. Silppua muutama tillin oksa.

Rakenna katkarapucocktailit siten, että revi annosmaljoihin ensin vähän salaattia, sitten kurkkua, avokadoa ja katkarapuja. Laita katkarapujen päälle 1-2 rkl Salsa Rosaa. Sitten uudet kerrokset samalla lailla, ja laita päällimmäiseksi taas Salsa Rosaa. Laitoin ainekset kahdessa erässä. Koristele tillisilpulla.

Näin helposti syntyivät kauniit ja raikkaat katkarapucocktailit. Salsa Rosa yhdistää ihanasti kaikki maut yhteen, ja antaa lisäksi sopivaa syvyyttä muuten niin raikkaaseen makuun.

Hyvin kelpasi tämä herkku, eikä valituksia kuulunut, niin kuin ei ole kuulunut ikinä muulloinkaan näiden vuosien aikana. Olisi sitten ollut syytä tai ei. Tyytyväinen olin kyllä minäkin tähän aina niin hyvään klassikkoon. Tätä voisi tehdä useamminkin, kun vain muistaisi.