Nyt tuli niin ihanan samettista ja täyteläistä punajuurikeittoa, että
voisi luulla sen olleen harkittu soppa. Tähteistä se kuitenkin syntyi, ja
vieläpä lennosta ideoiden. Minulla oli puoli pussia punajuuria työstettävänä.
Toinen puolikas oli mennyt edellisenä viikonloppuna Janssonin kiusauksen
lisukkeeksi. Päätin tehdä näistä lopuista punajuurista keiton, koska keittoa
emme olleet muutamaan päivään syöneetkään.
Kaappeja tutkailtuani otin esille kookosmaitopurkin, ja ajattelin säväyttää
sillä keittoa. Joku siinä kuitenkin tökki, enkä saanut ihan ajatuksesta kiinni.
Kurkkasin vielä jääkaappiin, ja siellähän oli paitsi purkillinen kermaa, myös
Aurajuustoa. No näitähän se keittoni olikin vailla. Laitoin kookosmaidon
takaisin kaappiin, odottakoot se siellä sopivampaa ajankohtaa.
Aura-punajuurikeitto
(4:lle)
500 g punajuuria
1 l vettä
2 kasvisliemikuutiota
oliiviöljyä
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
3 pientä Rosamunda-perunaa
2 rkl punaviinietikkaa
150 g Aurajuustomurua
2 dl kuohukermaa
mustapippuria
Kuori ja paloittele punajuuret. Suojaudu väriä vastaan taloushansikkain,
ja suojaa leikkuulauta leivinpaperilla.
Silppua sipulit. Kuori ja kuutioi perunat. Perunoita ei keittoon välttämättä
tarvitse, mutta kun viileäkaapista sattui löytymään nuo kolme perunaa,
päätin lisätä ne pehmentämään makua. Ne toimisivat myös luontaisina keiton suurustajina.
Rosamundathan ovat hyvin jauhoisia perunoita, jotka muusaantuvat helposti.
Keitä kasvisliemi, ja lisää punajuuret liemeen kiehumaan. Kuumenna öljy
pannussa, ja kuullota siinä sipulit sekä perunakuutiot. Lisää nekin keittokattilaan.
Lorauta sekaan myös punaviinietikkaa. Keittele, kunnes punajuuret ovat kypsiä.
Nämä kiehuivat yhteensä n. 50 minuuttia.
Lisää Aurajuustomurut ja kerma. Keitä, kunnes juusto on kunnolla
sulanut. Soseuta keitto. Itse soseutin sen kattilassa sauvasekoittimella. Lisää
mustapippuria ja tarkista maku. En kaivannut lisättyä suolaa lainkaan, mutta tarkista
kuitenkin maku siltäkin kantilta makusteltuna.
Keiton väri muuttui aina sitä mukaa, kun lisäsin siihen raaka-aineita.
Suunta oli tumman viininpunaisesta aniliininpunaista kohti. Soseutettuna keitto
oli valtavan kaunis, enkä voinut lakata sitä ihastelemasta.
Sellaisenaan keitto näytti tosi hyvältä, mutta ehkä
kuitenkin jotenkin paljaalta. Mietin hetken vaihtoehtoisia koristuksia. Raejuusto
olisi toiminut värinsä puolesta, mutta keitossa oli jo yhtä lajia juustoa. Myös
pähkinät olisivat voineet toimia, samoin yrtit.
Muistin ostaneeni lehtipersiljaa… Mutta eihän se mitään lehtipersiljaa
ollutkaan, vaan korianteria. Se taas on maultaan sen verran pistävä, että
käytän sitä aika harvoissa ruoissa. Värikontrastia siitä kuitenkin saisin, ja
pientä särmää keiton makuun. Mutta vain pienessä määrin, koska en halunnut sen
dominoivan liikaa tätä täyteläisen makuista keittoa. Edelleenkin laittaisin
mieluummin lehtipersiljaa, tai ihan tavallista persiljaa.
Peruna riitti suurukseksi oikein hyvin, ja keiton koostumuksesta tuli
makuuni juuri sopivan sakeaa. Jos haluat ohuempaa keittoa, laita enemmän
nestettä. Perunoita en jättäisi kuitenkaan pois, koska luulen keiton mausta tulleen
osaltaan niiden ansiosta aikalailla ja kokolaillakin suuta hellivä.
Söimme tätä keittoa kahtena päivänä, ja se maistui lämmitettynäkin
erinomaiselta. Aika sopan keitin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti