keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

The Lohiburgeri


Edellisessä kirjoituksessani The Burgeri kerroin, että hampurilaiset eivät vielä siihen loppuneet, vaan samalla teemalla jatketaan viikollakin. Sämpylöitä oli vielä jäljellä, samoin juustoja ja sipulihilloketta. Ne olivat liian hyviä haaskattaviksi, joten päätin tekaista vielä toisenkin version hampurilaisista, tällä kertaa lohiburgerin. Eikä minkä tahansa lohiburgerin, vaan oikein mehevän ja täyteläisen, suorastaan The Lohiburgerin.




Ensin valmistin Salsa Rosaa, joka sopii valtavan hyvin esim. katkarapusalaattien kastikkeeksi. Tällä kertaa se toimi makoisana hampurilaiskastikkeena.
  



Salsa Rosa kahteen hampurilaiseen

1,5 dl hyvää majoneesia
pikkuisen vajaa ½ dl ketsuppia
1 tl sitruunanmehua
8-10 tippaa tabascoa (lisää varovasti, maistellen)
suolaa (sopivasti sitäkin, lisää maistellen)

Sekoita majoneesiin kaikki muut aineet ja anna makuuntua jääkaapissa jonkin aikaa. Minä jaksoin odottaa ehkä tunnin. Salsa Rosa on aivan pettämätön kastike esimerkiksi katkarapu-avokadosalaatille. Siihen tarkoitukseen pyöristän makua pienellä määrällä sweet chili -kastiketta.


Sitten päätäytteen kimppuun. Lohi voi olla viipaloitua tai kuutioita, ihan sama. Minulla oli käytettävissäni kaksi lohimedaljonkia, joista käytin 1,5 medaljonkia näihin hampurilaisiin. Loput menivät parempiin suihin. Suolatut ja pippuroidut lohimedaljongit paistoin kuumalla pannulla ehdottomasti ilman rasvaa, lohi ei lisärasvaa tarvitse. Paistoaika riippuu paksuudesta, näitä paistoin 8 minuuttia (4 minuuttia/puoli). Sen jälkeen nahka irtosi vähän haarukkaa heilauttamalla. Panin hampurilaisiin tulevat lohenpalat takaisin pannulle, pannu levylle jälkilämmölle ja sinihomejuustosiivut päälle pariksi minuutiksi sulamaan. Sämpylät grilliin 2 minuutiksi (1 minuutti/puoli) ja sitten hampurilaisia kasaamaan. Tällä kertaa sisätiloissa, kun sade tuli rankka.







Kummallekin sämpylänpuolikkaalle laitoin Salsa Rosaa. Sitten pohjan päälle salaattia ja kurkkua. Seuraavaksi lohta juustoineen. Lohen päälle keitetyt  7 minuutin kananmunat, joiden päälle roiskuttelin vielä sitä ihanaa sipulihilloketta. Ja kansi päälle. kyllä kelpasi näitäkin syödä. Tämä ei tosin ole mikään käsin syötävä hampurilainen, niin kuin ei ollut The Burgerikaan. Mutta en näitä gourmethampurilaisia yleensäkään käsin syö, vaikka kuka sanoisi mitä. Olisihan se liki mahdoton tehtävä selviytyä puhtain kasvoin ja vaattein tuollaisista burgereista. Tyyli on siis vapaa tässäkin asiassa. 




Näiden herkkujen jälkeen puputamme pari päivää salaatteja, jotta juhannuksena voi hyvillä mielin taas herkutella. Omat juhannusherkkuni tulevat olemaan hyvin perinteiset. Niistä lisää myöhemmin, kunhan ne on ensin nautittu.  Oikein hyvää ja herkullista keskikesän juhlaa teille kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti