lauantai 23. kesäkuuta 2018

Juhannusaaton perinteiset herkut


Juhannus ja joulu, siinä kaksi meille mieluisinta juhlapyhää. Kumpaankin liittyy paljon perinteitä ja perinneherkkuja.  Ja huomaan myös, että kumpaankaan juhlaan en kaipaa menupuolellekaan uusia viritelmiä, vaan tärkeintä on saada nauttia lähimpien kesken juhlaan kuuluvat omat perinteiset herkkunsa. Yllättäin alkupöytä on kummassakin juhlassa samankaltainen, graavikaloja ja silliä pitää olla. Juhannuksen herkkupöytä erottuu omakseen uusilla perunoilla, lämminsavulohella ja kesäisellä salaatilla.




Näin kalavoittoinen menu meillä on erityisesti juhannusaattona. Juhannuspäivänä alkupalat rakentuvat edelleen graavikalojen ja sillien ympärille, mutta pääruoissa voi jo enemmänkin revitellä. Niin tai näin, herkullisen juhannusmenun saa aikaiseksi myös viettämättä koko päivää keittiössä. Itse alusta asti tehdyt lajit tänä vuonna olivat keitetyt uudet siiklit, sipulivoikastike, pekonisienet ja kesäinen salaatti kastikkeineen. Graavikalat tulivat marketin herkkutiskiltä, ja muut kalat hain lähiruokarengas REKOn juhannusaatonaaton jakopäivältä suoraan paikalliselta tuottajalta. Juhannuksen perustarvikkeita ostaessani kalat vielä uivat lähivesissä, ja hain ne sitten sopivasti tuoreeltaan jalostettuina juhannusaattopöydän päätähdiksi. Eli kaikkea ei todellakaan tarvitse valmistaa itse. Tärkeintä on herkullinen kokonaisuus ja hyvä tunnelma.




Alkuruokapöydässämme oli kylmäsavulohta, graavisiikaa, valkosipulisilliä, lämminsavulohta, uusia siiklejä, saaristolaisleipää, ”remulaatia” (yksi innovatiivisen lähituottajan hyvistä keksinnöistä!) ja voita. Pestyjen ja harjattujen uusien siiklien keitto-ohjeen kerroin kirjoituksessani Kesäpäivän raikas mariscosalaatti ja ekat uudet potut.




Ulkona satoi, joten alkuruoat söimme kiireettömästi nautiskellen ja seurustellen sisätiloissa. Mutta henget vai mitkä lie olivat puolellamme. Nimittäin juuri kun olimme lopettelemassa alkuruokien syöntiä, alkoi aurinko paistaa. Jaloittelutauko siis. Väki jakaantui kahtaalle, toinen osa siirtyi terassille valmistelemaan pääruokien grillaamista ja toinen osa siivosi alkuruokien jäljet. Valmistin myös nopean ja herkullisen sipulivoikastikkeen.




Sipulivoikastike 4:lle

100 g voita
2 nippua kesäsipuleita varsineen renkaiksi viipaloituina
2 dl uusien perunoiden keitinvettä
suolaa tarvittaessa
hieman tilliä

Sulata voi kasarissa ja lisää sipulirenkaat. Pehmittele sipuleita hetki voissa. Lisää perunoiden keitinvesi ja jatka pehmittelyä. Kokonaisvalmistusaika on ihan vain muutama minuutti. Tarkista suola ja lisää sitä tarvittaessa (keitinvedessä on merisuolaa). Lisää pikkuisen tillisilppua juuri ennen tarjoilua.




Pääruoan lisukesalaatin olin valmistanut jo aiemmin päivällä. Tämä on taas yksi näitä minun pinttymiäni, juhannusaaton salaattini rakentuu aina retiisin ympärille. Torilta löytyi nätti kotimainen retiisinippu. Se jos mikä on merkki kesästä. 




Juhannusaaton kesäinen salaatti

1 pussi jääsalaattia pestynä, lingottuna ja revittynä
vajaa kurkku pestynä, halkaistuna ja viipaloituna
1 prk fetakuutioita
1 nippu retiisejä huuhdeltuina ja viipaloituina
koristeluun kesäsipulin varsi silputtuna




Kirpakkaa retiisi-fetasalaattia täydentää salaatinkastike, jonka valmistin näin:

3 osaa oliiviöljyä (reilu desi)
1 osa valkoviinietikkaa
1 tl dijon hunajasinappia
ihan aavistus suolaa
isompi aavistus sokeria (ehkä kahvilusikallinen)
1-2 tl sitruunanmehua
1 tl hunajaa

Laita kaikki ainekset kulhoon ja aseta sauvasekoitin kulhon pohjaan. Käynnistä sauvasekoitin ja vedä se hitaasti ylös. Tuloksena on hyvin sekoittunut salaatinkastike.




Kun keittiökin oli taas siisti, aloitimme auringon yhä paistaessa grillauksen, yhdessä terassilla hengaillen. Grilliin meni ensimmäiseksi meidän kestosuosikit, pekonisienet (joista tarkemmin kerroin kirjoituksessani Grillattuja minipaprikoita ja vaikka ja mitä). 20 minuuttia on niiden grillausaika. Pekonisienien ollessa liki kypsät otimme grillissä pinnat ja lämmön lähituottajan valmistamille (kypsille) Kabab-kalavartaille, pääraaka-aineina lohi ja hauki. Hauska uusi tuttavuus! Tilaan niitä varmasti vastakin.




Juhannusaaton jälkiruokana  meillä on aina kotimaisia mansikoita, tavalla tai toisella. Toinen tyttäristämme on perinteisesti jälkiruokavastaava. Hän valmistikin niin herkullisen jälkkärin, että se ansaitsee aivan oman juttunsa. Kirjoitan siitä seuraavaksi. Stay tuned!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti