Muistoja herättävä uunisei katkarapuhunnulla

Jännä juttu, miten jotkut ruoat jäävät välillä unholaan. Sellainen on esimerkiksi sei, josta en ole vuosikausiin valmistanut ruokaa. Jostakin syystä se sei eli seiti sitten toissa viikolla hyppäsi mieleeni. Ja niinhän siinä kävi, että ajatus ei jättänyt rauhaan, ennen kuin sitä valmistin. Edellisestä kerrasta on niin monta vuotta, että en edes yritä laskea niitä vuosia. Varmaankin se oli niitä aikoja, kun lapsemme olivat vielä lapsia ja valmistin joka päivä lämpimän ruoan myös töiden jälkeen. Seitihän on juuri omiaan kotikeittiön arkeen. Sen valmistaminen ei edellytä edes kaupassa käyntiä, edellyttäen että seipaketti löytyy valmiina kotipakastimesta. Vaivattomimmin sei valmistuu uunissa.

Koska edellisestä kerrasta oli jo vierähtänyt vuosikausia, piti minun hieman googlailla ideoita siitä, kuinka se pienen kantikkaan pahvikotelon sisus muunnetaan herkulliseksi ruoaksi. Kiinnostavin vinkki löytyi tästä linkistä. Lisäsin siihen vielä pari raaka-ainetta, ja tässä on lopputulos.

Uuniseiti katkarapuhunnulla

400 g pakasteseitiä

½ sitruunan mehu

suolaa

mustapippuria

2 tomaattia

puolet suuresta purjosta

2 dl ruokakermaa 15 %

2 tl currya jauheena

1 pss (180 g) isoja pakastekatkarapuja

tilliä

225 C 30-40 min

Asettele jäiset tai kohmeiset palat voideltuun uunivuokaan. (Voi tosin olla, että seipakettia kannattaa pitää ensin yön yli jääkaapissa, jotta palat irtoavat helposti toisistaan. Tutki siis pakkausseloste, ja toimi sen mukaan.)

Tällaiset ihanat sitruspusertimet löytyivät espanjalaisesta viinikaupasta.

Purista kalalle sitruunanmehua ja mausta suolalla ja pippurilla. Viipaloi tomaatit ja levitä ne kalapalojen päälle.

Huuhtele ja silppua purjo ja levitä purjosilppu tomaattien ja kalojen päälle.

Sekoita curry kerman sekaan, ja kaada seos kalapalojen päälle. Laita vuoka uuniin n. 20 minuutiksi.

Ota vuoka uunista ja lisää jäiset katkaravut. Laita vuoka takaisin uuniin 10-20 minuutiksi. Aika riippuu siitä, aloititko ruoan teon sulaneesta vai jäisestä seistä.

Kun kala on kypsää, vaan ei vielä kuivunutta (tarkkaile kypsymistä), ota vuoka uunista ja koristele ruoka tillisilpulla.

Tälle uuniseille sopii seuraksi niin riisi, perunat kuin kasviksetkin. Minä tarjosin tämän ruoan ihan keitinperunoiden kanssa. Kokonaisuus maistui oikein kotoisalta ja muistoja herättävältä. Lapsuudenkodissani seitä tehtiin aika usein. Se oli sitä aikaa se, mutta hyvin maistui uunisei nytkin.

Jos tarjolla on lisäksi esim. salaattia ja leipää, riittää tästä määrästä 4:lle. Ilman lisukkeita sanoisin annoskoon olevan sopiva 3:lle. Enpä laskenut, paljonko yhdelle annokselle tuli hintaa. Veikkaan kuitenkin, että kyseessä on hyvä ja varsin edullinen kotiruoka. Tokikaan pakastesei ei koskaan korvaa tuoretta kalaa, mutta tilauksensa kummallekin.

Uskoakseni tämä ohje toimisi hyvin tuoreenkin kalan, esim. turskan kanssa. Hienostunutta siikaa en kuitenkaan hukuttaisi näiden makujen alle. Sen maku tulee parhaiten esiin lempeästi maustettuna. Mutta se onkin jo toinen juttu se.

Linssi-tonnikala-uunimunakas

Jatketaan vielä kevyellä linjalla. Uunimunakas on hyvä, edullinen ja tarvittaessa myös kevyt arkiruoka. Keveys riippuu kylläkin aivan siitä, mitä sinne munakasmassan sekaan heittelee. Tämä uunimunakas syntyi tilanteessa, jolloin en jaksanut käydä kaupassa, ja halusin kokkaamisen hoituvan helposti. Niinpä valmistin uunimunakkaan niistä aineksista, joita kotoa löytyi. Linssit toivat munakkaaseen lisää ruokaisuutta.

Uunimunakas

2:lle pääruoaksi

(4:lle iltapalaksi esim. leivän jatkeeksi)

4 kananmunaa

½ dl vettä (tai kermaa)

½ tl suolaa

5 pyöräytystä mustapippuria

2 rkl sweet chili -kastiketta

1 dl kypsiä punaisia linssejä

juustokannikka

1 tlk tonnikalaa öljyssä

100 g kirsikkatomaatteja

220 C 20 minuuttia

Riko kananmunien rakenne kulhossa haarukalla vatkaten. Lisää vesi, mausteet, linssit ja pieniksi paloiksi paloiteltu juusto. Muotoile leivinpaperi uunivuoan muotoiseksi, mutta leikkaa siitä sen verran isompi kuin vuoka, että munakasmassa ei pääse valumaan vuoan ja paperin väliin. Kaada seos paperin päälle.

Valuta tonnikalasta enimmät öljyt pois ja möyhi kevyesti haarukalla irtonaiseksi. Sitä ei pidä kuitenkaan möyhiä liian hienoksi. Levitä tonnikala munakkaan päälle. Lisää huuhdellut ja puolitetut kirsikkatomaatit. Tässä kohtaa kannattaa ripotella vielä pieni pintasuola, koska tomaatit tarvitsevat sitä.

Paista munakasta 220 C -asteisessa uunissa n. 20 minuuttia, tai kunnes massa on kunnolla hyytynyt ja tomaatit mukavasti mehustuneet. Uunien tehot vaihtelevat, seuraa siis kypsymisen edistymistä.

Tarjosin uunimunakkaan lisänä villirucolaa, jolle lorautin kulhossa hiukan oliiviöljyä ja balsamicoa. Pyöräytin sekaan myös hieman suolaa ja mustapippuria. Nostelin rucolaa haarukalla ja lusikalla niin, että kaikki ainekset menivät sekaisin ja rucola sai kauttaaltaan mukavan makusäväyksen pintaansa.

Käyttämällä veden sijasta kermaa ja gratinoimalla uunimunakkaan juustoraasteella saat sille lisää täyteläisyyttä. Minä halusin kuitenkin tällä kertaa munakkaani näin kevyenä. Tai no, olisinhan minä tietysti halunnut sen vaikka kuinka rasvaisena, mutta pikainen vilkaisu peiliin kertoi, että keventämisen tarve ei ollut vielä päivässä häipynyt minnekään.

  

Keventäjän porkkana-ruusukaalikeitto

Viime aikoina on tullut herkuteltua enemmän kuin pitäisi. Nyt tässä kohtaa tulikin tarve viheltää peli poikki ja ottaa pieni kurinpalautus. Näin etenkin sen takia, koska Espanjasta palattuamme liikunta tuntuu pysähtyneen kuin seinään. Liukkaat ja/tai sohjoiset kävelyreitit eivät houkuta. Toisaalta ilmastonvaihdos teki tälläkin kertaa sellaisen tempun, että hengitystiet ovat olleet kovilla sitten Suomeen paluun, josta syystä on crosstrainerkin saanut pölyttyä rauhassa. Liikkumaan pääsen taas vasta kun henki kulkee kunnolla, eikä vain pihisemällä. No onhan tuossa ollut jo tarpeeksi tekosyitä liikkumattomuudelle. Mutta jos ei liiku, niin sitten on syytä tarkistaa myös ruokatapojaan. Eilen innostuin säveltämään tällaisen kurinpalautuskeiton, joka on paitsi tosi kevyttä, myös yllättävän hyvää ja täyttävää.

Porkkana-ruusukaalikeitto

2 annosta

loraus oliiviöljyä

10 cm pala purjoa

2 suurta porkkanaa

200 g ruusukaalia (tässä pakastettuja, joiden annoin ensin hieman sulaa)

1 valkosipulinkynsi

6 dl vettä

1 kasvisannosfondi

3 rkl tomaattipyreetä

mustapippuria

persiljaa

Leikkaa purjon varresta 10 cm pala ja ota tarvittaessa (jos epäsiisti) päällimmäinen kerros pois. Halkaise purjo ja huuhtele puolikkaat hyvin kylmävesihanan alla. Raottele huuhtelun aikana purjon kerroksia toisistaan, jotta väleissä mahdollisesti olevat hiekat lähtevät pois. Taputtele purjonpuolikkaat kuivaksi talouspaperilla, ja silppua haluamasi kokoiseksi silpuksi.

Kuori ja silppua valkosipulinkynsi. Kuori ja raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi. Halkaise ruusukaalit pituussuunnassaan 2-4 osaan, siis siten, että kuhunkin palaseen jää hivenen kantaa. Silppua persilja (minulla oli puntissa jäljellä noin 1 dl verran).

Laita pinnoitettu keittokattila tulelle ja kuumenna öljy. Kuullota pala purjoa. Lisää porkkanaraaste ja ruusukaalit ja jatka kuullotusta. Lisää valkosipuli viimeiseksi, ettei se ehdi palaa. Kuullota vielä hetki.

Lisää vesi, fondi ja tomaattipyree ja keitä 5-10 minuuttia. Mausta mustapippurilla. Tarkista maku ja suolan määrä. Lisää persiljasilppu.

Keiton tuoksu lupasi paljon, ja se lupaus tuli myös täytetyksi. Yllättävän hyvää keittoa syntyy näinkin yksinkertaisista ja kevyistä raaka-aineista. Luulen tomaattipyreen olleen yksi ratkaiseva tekijä, joka antoi keiton makuun sopivasti syvyyttä. Tarjosin keiton lisäksi avokado-juuressämpylöitä.

Kylläpä sitä nyt syötiin niin terveellisesti, niin terveellisesti. Tästä keitosta jäi hyvä mieli ja sopivasti kylläinen olo.