Viime aikoina on tullut kokkailtua liki päivittäin. Ja mikä merkille
pantavaa, mieleni on tehnyt ihan tavallisia kotiruokia. Niissä on jotain niin
kovin lohdullista. Joidenkin ruokien kanssa tarjoan aina samat tietyt lisukkeet.
Ja niistähän ei voi poiketa, muuten ei tunnu omalta. Sitten on myös ruokia,
joita syömme aina pari päivää putkeen, mutta joille haluan toiselle päivälle
tehdä uudenlaiset lisukkeet. Näin syntyivät myös nämä ihastuttavat
parmesaanilla hunnutetut rakuunaporkkanat.
Rakuunaporkkanat
4:lle
500 g porkkanoita
valkosipuli-chilioliiviöljyä (tavallinenkin oliiviöljy käy)
2 tl kuivattua rakuunaa
suolaa
mustapippuria
raastettua parmesaania
1.
Kuori porkkanat ja pätki ne pituussuunnassaan keskeltä poikki ja
halkaise puolikkaat neljään osaan. Laita porkkanatangot uunivuokaan ja pirskottele
niille oliiviöljyä. Minä käytin tähän chilillä ja valkosipulilla maustettua
öljyä, joka taittaa kivasti porkkanan makeuden. (Toimii muuten mahtavasti myös
bataatin kanssa!) Ihan hyvin voit käyttää myös maustamatonta oliiviöljyä.
2.
Murskaa kuivatut rakuunat hiukan hienommaksi ihan vaikka kämmenessä hellästi
rutistaen, ja ripottele rakuunahiput porkkanoiden päälle. Pyöräytä myös suolaa
ja pippuria (myllystä) porkkanoiden päälle. Sekoita porkkanoita, jotta mausteet
jakaantuvat tasaisesti. Raasta pinnalle reilusti parmesaania.
3.
Paahda porkkanoita 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Varo
paahtamasta porkkanoita liian pehmeiksi. Niihin saa jäädä hieman purutuntumaa.
Tein puolikkaan määrän ohjeesta. Se riitti hyvin kahdelle lisukkeeksi. |
Rakuunan maku on aavistuksen verran anismainen. Parmesaani, ja pieni
säväys chiliä ja valkosipulia yhdessä rakuunan kanssa tekivät uuniporkkanoista
ihan täydelliset, etten sanoisi peräti pikantit. Kylmäkaapista löytyi myös muutama
puikulaperuna. Niistä syntyi suussa sulava muusi, joka sai kivan säväyksen
persiljasilpusta.
Tein rakuunaporkkanat ja persiljamuusin lisukkeeksi edelliseltä päivältä
tähteeksi jääneelle uunilohelle, ja ne kaikki yhdessä olivat aivan ihana setti.
Mutta ihanaa oli se lohi silloin edellisenäkin päivänä paahdettujen
puikuloiden, parsan ja hollandaisekastikkeen kanssa. Jälleen kerran, molempi
parempi.
Pääraaka-aine oli siis kummassakin annoksessa sama, itse asiassa perunoita myöten. Johtuen erilaisista
lisukkeista, ei ollut kuitenkaan lainkaan sellainen olo kuin olisi tähteitä syönyt.