Joulu tuli ja meni herkkuineen. Joka vuosi niitä herkkuja odotetaan, ja
niistä nautitaan. Mutta aivan samoin joka vuosi tulee meillä aina tapaninpäivänä
stoppi jouluruoille. Silloin pitää saada jo jotain aivan muuta. Tuo muu on
monesti pasta, johon yhdistetään joulukattauksista jääneitä herkkuja. Tänä
jouluna onnistuin varaamaan kaikkea juuri sopivasti, joten mitään meidän jouluherkuista
ei tarvinnut jatkojalostaa. Niinpä tämän vuoden tapaninpäivän pasta koostuikin
aineksista, jotka kuuluvat kaappiemme perusvarastoon. Kätevää.
Meripasta
4-5:lle
400 g spagettia tms. pastaa
vettä
suolaa
oliiviöljyä (ja/tai simpukkatölkin öljyä)
1 suuri sipuli
5 valkosipulinkynttä
1 kahvikupillinen valkoviiniä
1 kahvikupillinen vahvaa kanalientä
½ sitruunan mehu
3,3 dl kuohukermaa
mustapippuria
Maizena suurustetta (”vaaleille kastikkeille ja keitoille”)
2 pss pakastekatkarapuja
1 säilyketölkillinen simpukoita (tässä Pirkka Parhaat savustettuja
simpukoita öljyssä)
parmesaania (2 dl raastettuna + tahko pöytään raastimen kera)
pastan keitinlientä
(suolaa, jos tarpeen)
1 puntti persiljaa
Kannattaa aina ensin esivalmistella tarvittavat raaka-aineet esille,
sitten kokkaaminen sujuu kuin tanssi.
1.
Ota katkaravut
huoneenlämpöön sulamaan, ja sitten kun ovat sulia, valuta ne myös.
2.
Jos käytät öljyssä säilöttyjä simpukoita, valuta öljy talteen. Siitä voi
käyttää pari ruokalusikallista sipulien kuullotukseen.
3.
Kuori ja silppua sipulit ja annostele valkoviiniä kuppiin.
4.
Keitä vahvaa kanalientä yhden fondin tai kuution verran. Kupillinen
yleensä riittää, mutta joskus voi tulla tarve lisätä nestettä, joten älä heitä
loppua pois. Ja jos sitä ei tarvittukaan kupillista enempää, lopun kanaliemen
voit vaikka juoda pois ”alkukeittona”, tai myöhemmin iltateen korvikkeena.
5.
Purista puolikkaasta sitruunasta mehut talteen.
6.
Silppua persilja. Raasta parmesaanista 2 dl ja laita lopputahko parmesaania
pöytään raastimen kanssa. Sitä voi kukin lisätä makunsa mukaan
pasta-annokselleen.
7.
Keitä pasta reilulla suolalla maustetussa vedessä. Valmista kastike
pastan kiehuessa. Jos kastikkeen teko on vielä kesken, kun pasta on kypsää, ota
pasta kuitenkin pois tulelta ja valuta se (mutta älä huuhtele!). Varo tekemästä
pastasta ylikypsää. Muista ottaa keitinvettä talteen vaikka motillisen verran.
8.
Kuumenna pinnoitettu suuri pata (siinä pitää mahtua sekoittamaan pasta
ja kastike sekaisin) ja kuullota siinä sipulisilppu simpukkatölkin öljyssä ja/tai
oliiviöljyssä. Kun sipulit alkavat olla pehmeitä, lisää valkosipulit. Valkosipulin
kanssa pitää muistaa olla varuillaan, ettei se pala, siksi se kannattaa lisätä
vasta tässä vaiheessa.
9.
Lisää valkoviini, kanaliemi ja sitruunan mehu ja anna kastikkeen kiehua
kunnolla poristen muutaman minuutin ajan. Lisää kerma ja mustapippuri, ja
kiehuttele kastiketta edelleen, kunnes kerma hieman sakeuttaa lientä. Ei
haittaa, vaikkei kunnolla sakeaa olekaan, Maizena hoitaa loput minuutissa.
Mutta ennen Maizenan sirottelua, muista tarkistaa maku.
10.
Kun kastikkeen maku ja koostumus on kohdillaan (pitää olla paksuhkoa),
lisää katkaravut ja simpukat. Kuumenna kastike uudelleen kiehuvaksi ja
poreilevaksi, ja sitten sen pitäisi ollakin valmista. Katkarapuja ei saa
kiehuttaa liikaa, etteivät ne sitkisty. Tarkista kuitenkin, että myös
katkaravut ovat kuumia.
11.
Kaada valutettu pasta kastikkeen joukkoon ja sekoita. Lisää myös
raastettu parmesaani, vaikkeivät italialaiset parmesaania merellisissä
pastoissaan käytäkään. Meillä se on kuitenkin ihan luvallista.
12.
Jos seos tuntuu kuitenkin liian nestemäiseltä, lisää sekaan pastan
keitinvettä ja anna kiehua, kunnes seos sakeutuu. Se tapahtuu nopeasti.
Joku ehkä ihmettelee, että mitä, lisää vettä, jos on jo muutenkin liian nestemäistä! Mutta se on kuitenkin niin, että vasta keitinvedessä oleva tärkkelys sitoo ja sakeuttaa kastikkeen ja pastan täydellisesti yhteen.
13.
Lisää persiljasilppua valmiin pastan joukkoon, ja sekoita.
Tapanani on pyöräyttää vielä lautasannoksenkin päälle hiukan
mustapippuria myllystä. Myös parmesaani raastimen kera on hyvä lisä pöytään.
Aih ja voih, olipas taas ihanaa. Tämän pastan raaka-aineet eivät paljon
kaappitilaa vie. Edullistakin tämä ruoka on, ja ennen kaikkea mukavan kodikasta
syötävää. Jos simpukat tökkivät, jätä ne pois. Se on juurikin niin
yksinkertaista. Jos taas saat käsiisi tuoreita kuorellisia pikkusimpukoita,
käytä ihmeessä niitä, ne antavat pastaan ihan oman glamourinsa. Täällä
pohjoisen perukoilla joudun kuitenkin tyytymään säilöttyihin tai pakastettuihin
simpukoihin, ja sekin on ihan okei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti