Itsenäisyyspäivä on minulle yksi vuoden tärkeimmistä juhlapäivistä, ja
sen viettoon on meillä muodostunut muutamia perinteitä, joista pidän mielelläni
kiinni. Ennen kuin on aika sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle,
nautimme tavanomaista juhlavamman aterian lähimpien kesken. Tuo ateria on aina
hyvin suomalainen. Olen jo monena itsenäisyyspäivänä koonnut alkupalat suurelle Aalto-vadille.
Itsenäisyyspäivä, jos mikä, on hyvä ajankohta ottaa nuo vadit
hyötykäyttöön. Alkupalavadilla on yleensä aina graavikaloja ja poroa jossakin
muodossa, ja lisäksi joku ”vuoden yllätys”. Tänä itsenäisyyspäivänä huomion
veivät mätiperunat, jotka olivatkin jymymenestys. Ne ovat aivan ihastuttavia
pikkusuolaisia! Ne sopivat täydellisen hyvin myös joulun ajan juhlapöytiin.
Tein mätiperunat puikuloista, sen maukkaampia perunoita ei taida näin
talviaikaan ollakaan.
Mäti-puikulaveneet
puikulaperunoita
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
vuorisuolaa viimeistelyyn
smetanaa
punasipulia (+ aavistus valkoviinietikkaa)
mätiä (tässä kirjolohen mätiä)
Ainesten määristä sen verran, että meillä oli reilusti alkupaloja,
joten varasin tätä tarkoitusta varten jokaiselle (meitä oli viisi) vain yhden
kokonaisen perunan (= yhteensä 10 puolikasta). Siihen määrään meni smetanaa
yksi 120 g purkillinen, punasipulia n. ¼ normaalikokoisesta ja mätiä vajaa 100 g
purkillinen. Perunoita paahdoin kerralla koko pellillisen, osa niistä päätyi
alkuruokaveneiksi ja loput söimme sellaisenaan pääruoan yhteydessä.
1.
Käsittele ensiksi punasipuli. Kuori ja silppua punasipuli erittäin
pieneksi silpuksi. Laita sipulisilppu kulhoon, ja lorauta sekaan pieni määrä
valkoviinietikkaa (1 pieni punasipuli ja 1 tl valkoviinietikkaa). Sekoita
sipulisilppu, ja laita se muiden valmisteluiden ajaksi jääkaappiin makuuntumaan
ja makeutumaan.
2.
Harjaa perunat kunnolla puhtaiksi ja huuhtele ne (minä harjaan
perunat aina juoksevan veden alla), ja poista mahdolliset tummat täplät
juuresharjan terävällä osalla. Halkaise perunat pitkittäissuunnassa ja laita
puikulanpuolikkaat kulhoon. Kaada niille oliiviöljyä ja mausta suolalla ja
pippurilla. Sekoita hyvin. Tämä maustaminen ja sekoittaminen kannattaa tehdä
pariin kertaan, jotta kaikki pinnat saavat varmasti osansa öljystä ja
mausteista.
3.
Levitä perunanpuolikkaat leivinpaperin päälle uunipellille
leikkauspinta ylöspäin. Tärkeää on, että perunat ovat irti toisistaan. Näin niistä
tulee ihanan rapeakuorisia. Paahda 200-225 C -asteisessa uunissa noin puoli
tuntia. Tarkista perunoiden kypsyys, ja jatka tarvittaessa paahtamista. Pyöräytä
kypsien perunanpuolikkaiden pinnalle hiukan vuorisuolaa. Anna jäähtyä.
4.
Levitä perunanpuolikkaan leikkauspinnalle smetanaa, ja ripottele
smetanan päälle punasipulisilppua. Rouhi smetanan ja punasipulin päälle hieman
mustapippuria. Lusikoi mätiä kaiken kruunuksi. Itsenäisyyspäivän kunniaksi
koristelin mätiperunat minikokoisilla Suomen lipuilla.
Kalaisalle vadille pääsi mäti-puikulaveneiden lisäksi graavikirjolohta,
kylmäsavukirjolohta, kylmäsavuhaukea ja savumuikkuja.
Pienemmälle Aalto-vadille viipaloin lämminsavustettua poroa, joiden seuraksi tarjosin karpalohyytelöä. Oi joi miten hyviä nämä porotkin olivat! Alkupalojen seuraksi
tarjosin sienisalaattia, joka tasapainotti mukavasti makuja.
Pääruoaksi tarjosin ahvenkukkoa, joka matkusti meille pikakyydillä
suoraan Kuopiosta. Kukko oli todella suussa sulavaa, ja silavatkin olivat
kohdillaan. Jos ahvenissa oli ruotoja, ei niitä tuntunut, eikä näkynyt. Tämän
helpompaa ei voisi pääruoan teko olla. Kukko lämpeni uunissa miedoissa
asteissa, ja jo aiemmin kypsyttämäni perunat liittyivät kukon seuraan
lämpenemään, kun pääruoan valmistumiseen oli aikaa vajaat puoli tuntia. Tähän
tarvittiin seuraksi vain aiolia ja raikasta salaattia.
Aioli
2 dl hyvää majoneesia
2-3 valkosipulin kynttä
4 tl sitruunan mehua
pari pyöräytystä suolaa
aavistus sokeria
pari pyöräytystä mustapippuria
Sekoita kaikki ainekset sekaisin, ja laita aioli jääkaappiin. Aioli
kannattaa valmistaa jo heti ensi toimina, näin maku ehtii tasaantua.
Näin juhlistimme 102-vuotiasta Suomea. Jälkiruoka noudatteli myös suomalaista linjaa. Se ansaitsee kuitenkin oman postauksensa, vaikka tuo herkku kovin yksinkertaista olikin. Siitä lisää tuonnempana.
Itsenäisyyspäivän muita ohjelmanumeroita
olivat perinteisten musiikkiesitysten kuuntelu. Näitä ovat aina ainakin Veteraanin
iltahuuto, Jääkärimarssi ja Finlandia. Joka ikinen kerta ne vetävät mielen herkäksi ja
silmät kosteiksi. Itsenäisyyspäivän viimeinen ohjelma on joka vuosi Linnan
juhlat (jälleen kerran vain television kautta). Meillä on upea presidenttipari,
joiden järjestämiä juhlia on aina ilo seurata. Ja ennen kaikkea, meillä on hyvä
maa, Suomi. On onni olla suomalainen, ja sitä kyllä kelpaakin juhlistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti