Juhlakauden mäti-perunaveneet, ja muut hyvät herkut

Itsenäisyyspäivä on minulle yksi vuoden tärkeimmistä juhlapäivistä, ja sen viettoon on meillä muodostunut muutamia perinteitä, joista pidän mielelläni kiinni. Ennen kuin on aika sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle, nautimme tavanomaista juhlavamman aterian lähimpien kesken. Tuo ateria on aina hyvin suomalainen. Olen jo monena itsenäisyyspäivänä koonnut alkupalat suurelle Aalto-vadille.

Itsenäisyyspäivä, jos mikä, on hyvä ajankohta ottaa nuo vadit hyötykäyttöön. Alkupalavadilla on yleensä aina graavikaloja ja poroa jossakin muodossa, ja lisäksi joku ”vuoden yllätys”. Tänä itsenäisyyspäivänä huomion veivät mätiperunat, jotka olivatkin jymymenestys. Ne ovat aivan ihastuttavia pikkusuolaisia! Ne sopivat täydellisen hyvin myös joulun ajan juhlapöytiin. Tein mätiperunat puikuloista, sen maukkaampia perunoita ei taida näin talviaikaan ollakaan.

Mäti-puikulaveneet

puikulaperunoita

oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

vuorisuolaa viimeistelyyn

smetanaa

punasipulia (+ aavistus valkoviinietikkaa)

mätiä (tässä kirjolohen mätiä)

Ainesten määristä sen verran, että meillä oli reilusti alkupaloja, joten varasin tätä tarkoitusta varten jokaiselle (meitä oli viisi) vain yhden kokonaisen perunan (= yhteensä 10 puolikasta). Siihen määrään meni smetanaa yksi 120 g purkillinen, punasipulia n. ¼ normaalikokoisesta ja mätiä vajaa 100 g purkillinen. Perunoita paahdoin kerralla koko pellillisen, osa niistä päätyi alkuruokaveneiksi ja loput söimme sellaisenaan pääruoan yhteydessä.

1.

Käsittele ensiksi punasipuli. Kuori ja silppua punasipuli erittäin pieneksi silpuksi. Laita sipulisilppu kulhoon, ja lorauta sekaan pieni määrä valkoviinietikkaa (1 pieni punasipuli ja 1 tl valkoviinietikkaa). Sekoita sipulisilppu, ja laita se muiden valmisteluiden ajaksi jääkaappiin makuuntumaan ja makeutumaan.

2.

Harjaa perunat kunnolla puhtaiksi ja huuhtele ne (minä harjaan perunat aina juoksevan veden alla), ja poista mahdolliset tummat täplät juuresharjan terävällä osalla. Halkaise perunat pitkittäissuunnassa ja laita puikulanpuolikkaat kulhoon. Kaada niille oliiviöljyä ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita hyvin. Tämä maustaminen ja sekoittaminen kannattaa tehdä pariin kertaan, jotta kaikki pinnat saavat varmasti osansa öljystä ja mausteista.

3.

Levitä perunanpuolikkaat leivinpaperin päälle uunipellille leikkauspinta ylöspäin. Tärkeää on, että perunat ovat irti toisistaan. Näin niistä tulee ihanan rapeakuorisia. Paahda 200-225 C -asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Tarkista perunoiden kypsyys, ja jatka tarvittaessa paahtamista. Pyöräytä kypsien perunanpuolikkaiden pinnalle hiukan vuorisuolaa. Anna jäähtyä.

4.

Levitä perunanpuolikkaan leikkauspinnalle smetanaa, ja ripottele smetanan päälle punasipulisilppua. Rouhi smetanan ja punasipulin päälle hieman mustapippuria. Lusikoi mätiä kaiken kruunuksi. Itsenäisyyspäivän kunniaksi koristelin mätiperunat minikokoisilla Suomen lipuilla.

Kalaisalle vadille pääsi mäti-puikulaveneiden lisäksi graavikirjolohta, kylmäsavukirjolohta, kylmäsavuhaukea ja savumuikkuja.

Pienemmälle Aalto-vadille viipaloin lämminsavustettua poroa, joiden seuraksi tarjosin karpalohyytelöä. Oi joi miten hyviä nämä porotkin olivat! Alkupalojen seuraksi tarjosin sienisalaattia, joka tasapainotti mukavasti makuja.

Pääruoaksi tarjosin ahvenkukkoa, joka matkusti meille pikakyydillä suoraan Kuopiosta. Kukko oli todella suussa sulavaa, ja silavatkin olivat kohdillaan. Jos ahvenissa oli ruotoja, ei niitä tuntunut, eikä näkynyt. Tämän helpompaa ei voisi pääruoan teko olla. Kukko lämpeni uunissa miedoissa asteissa, ja jo aiemmin kypsyttämäni perunat liittyivät kukon seuraan lämpenemään, kun pääruoan valmistumiseen oli aikaa vajaat puoli tuntia. Tähän tarvittiin seuraksi vain aiolia ja raikasta salaattia.

Aioli

2 dl hyvää majoneesia

2-3 valkosipulin kynttä

4 tl sitruunan mehua

pari pyöräytystä suolaa

aavistus sokeria

pari pyöräytystä mustapippuria

Sekoita kaikki ainekset sekaisin, ja laita aioli jääkaappiin. Aioli kannattaa valmistaa jo heti ensi toimina, näin maku ehtii tasaantua.

Näin juhlistimme 102-vuotiasta Suomea. Jälkiruoka noudatteli myös suomalaista linjaa. Se ansaitsee kuitenkin oman postauksensa, vaikka tuo herkku kovin yksinkertaista olikin. Siitä lisää tuonnempana.

Itsenäisyyspäivän muita ohjelmanumeroita olivat perinteisten musiikkiesitysten kuuntelu. Näitä ovat aina ainakin Veteraanin iltahuuto, Jääkärimarssi ja Finlandia. Joka ikinen kerta ne vetävät mielen herkäksi ja silmät kosteiksi. Itsenäisyyspäivän viimeinen ohjelma on joka vuosi Linnan juhlat (jälleen kerran vain television kautta). Meillä on upea presidenttipari, joiden järjestämiä juhlia on aina ilo seurata. Ja ennen kaikkea, meillä on hyvä maa, Suomi. On onni olla suomalainen, ja sitä kyllä kelpaakin juhlistaa.