Viikonloppuna tuli taas herkuteltua oikein kunnolla. Perjantaina tuli muutamien
merellisten aterioiden jälkeen sellainen tunne, että nyt on saatava oikein
kunnon pihvit. Näin tapahtui. No lauantaina sitten haluttikin syödä kevyesti.
Tein silloin salaatintapaisen muutamista lempiraaka-aineistani. Avokadoa, parsaa
ja ikisuosikkini, eli Pil Pil -makumaailman mukaisia katkarapuja täydennettynä
parmesaanilla ja päärynöillä. Napakymppi!
Avokado-parsa-katkarapusalaatti 2:lle
(ainekset tekojärjestyksessä lueteltuina)
1 puntti miniparsoja (ohuita)
oliiviöljyä
sitruunan mehua
suolaa
mustapippuria
parmesaania
oliiviöljyä
4 valkosipulinkynttä
½ kahvilusikallista tulista (picante) paprikajauhetta (tai cayennea)
1 pss jättikatkarapuja
2 avokadoa
sitruunan mehua
myllysuolaa ja -pippuria
1 päärynä
Viimeistelyyn:
oliiviöljyä
sitruunan mehua
parsalastuja
Huuhtele parsat ja napsauta tyvestä palaset pois. Miniparsoja ei
tarvitse kuoria. Levitä parsat uunipellille leivinpaperin päälle ja mausta ne
oliiviöljyllä, sitruunan mehulla, suolalla ja pippurilla. Pyörittele parsoja
hiukan, jotta mausteet leviävät tasaisesti. Raasta parsojen päälle kunnon
kerros parmesaania. Paista parsoja 210 C -asteisessa uunissa 10 minuutin ajan.
Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Kuumenna pannu ja lorauta siihen
oliiviöljyä. Kun öljykin on kuuma, lisää picante paprikajauhe (chili- tai
cayennejauhe käyvät myös) ja sulatetut, talouspaperilla kuivaksi taputellut katkaravut.
Tiristä pari minuuttia.
Halkaise avokadot ja poista kivi. Irrota avokadon hedelmäliha kuorestaan
vaikkapa ruokalusikalla. Purista avokadoille sitruunan mehua, ja paloittele puolikkaat. Mausta suolalla
ja mustapippurilla.
Kuori tai ainakin pese hyvin päärynä, poista siemenkota ja lohko
päärynä palasiksi.
Kasaa ainekset tarjoiluvadille. Voit halutessasi viimeistellä koko
setin pirskottamalla sinne tänne hiukkasen oliiviöljyä ja sitruunan mehua. Höylää
lopuksi parmesaanilastuja salaatin päälle. Valmista on.
Ajattelin ensin keittää myös pari kananmunaa mukaan tähän salaattiin,
mutta vaihdoin lennosta suunnitelmaa. Varmasti nekin tähän hyvin kävisivät,
mutta tällä kertaa halusin mahdollisimman kevyenoloisen lopputuloksen, toki
mausta tinkimättä. Itse asiassa tässä salaatissa oli niin hienoja ja herkkiä
makuvivahteita, että oli ihanaa nauttia niistä ihan sellaisenaan.
Salaatin kanssa söimme muutaman patonkisiivun. Jääkaapissa oli vielä
paikallista valmista alliolia (aiolia), ja se oli mukava lisä patongille.
Ruokajuomana meillä oli Albariño-rypäleestä valmistettua valkoviiniä. Se
on minun ehdoton lempivalkkarini täällä Espanjassa, vaikkakin se tulee luoteis-Espanjasta,
eli ihan toiselta puolelta maata. Albariño on kerrassaan ihanan raikasta.
Tämä oli juuri sellainen ateria, jolle oli tuossa kohtaa tilaus. Salaatti
maistui ihanalta, vei nälän, mutta toisaalta myös jätti mukavan kevyen olon. Mikäpäs
kuumaan kesäpäivään sen paremmin olisi sopinutkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti