Edellisessä kirjoituksessani The Burgeri kerroin, että hampurilaiset
eivät vielä siihen loppuneet, vaan samalla teemalla jatketaan viikollakin.
Sämpylöitä oli vielä jäljellä, samoin juustoja ja sipulihilloketta. Ne olivat
liian hyviä haaskattaviksi, joten päätin tekaista vielä toisenkin version
hampurilaisista, tällä kertaa lohiburgerin. Eikä minkä tahansa lohiburgerin,
vaan oikein mehevän ja täyteläisen, suorastaan The Lohiburgerin.
Ensin valmistin Salsa Rosaa, joka sopii valtavan hyvin esim.
katkarapusalaattien kastikkeeksi. Tällä kertaa se toimi makoisana hampurilaiskastikkeena.
Salsa Rosa kahteen hampurilaiseen
1,5 dl hyvää majoneesia
pikkuisen vajaa ½ dl ketsuppia
1 tl sitruunanmehua
8-10 tippaa tabascoa (lisää varovasti, maistellen)
suolaa (sopivasti sitäkin, lisää maistellen)
Sekoita majoneesiin kaikki muut aineet ja anna makuuntua jääkaapissa
jonkin aikaa. Minä jaksoin odottaa ehkä tunnin. Salsa Rosa on aivan pettämätön
kastike esimerkiksi katkarapu-avokadosalaatille. Siihen tarkoitukseen pyöristän
makua pienellä määrällä sweet chili -kastiketta.
Sitten päätäytteen kimppuun. Lohi voi olla viipaloitua tai kuutioita, ihan sama. Minulla oli
käytettävissäni kaksi lohimedaljonkia, joista käytin 1,5 medaljonkia näihin
hampurilaisiin. Loput menivät parempiin suihin. Suolatut ja pippuroidut lohimedaljongit
paistoin kuumalla pannulla ehdottomasti ilman rasvaa, lohi ei lisärasvaa
tarvitse. Paistoaika riippuu paksuudesta, näitä paistoin 8 minuuttia (4
minuuttia/puoli). Sen jälkeen nahka irtosi vähän haarukkaa heilauttamalla.
Panin hampurilaisiin tulevat lohenpalat takaisin pannulle, pannu levylle jälkilämmölle
ja sinihomejuustosiivut päälle pariksi minuutiksi sulamaan. Sämpylät grilliin 2
minuutiksi (1 minuutti/puoli) ja sitten hampurilaisia kasaamaan. Tällä kertaa
sisätiloissa, kun sade tuli rankka.
Kummallekin sämpylänpuolikkaalle laitoin Salsa Rosaa. Sitten pohjan päälle salaattia
ja kurkkua. Seuraavaksi lohta juustoineen. Lohen päälle keitetyt 7 minuutin kananmunat, joiden päälle
roiskuttelin vielä sitä ihanaa sipulihilloketta. Ja kansi päälle. kyllä kelpasi
näitäkin syödä. Tämä ei tosin ole mikään käsin syötävä hampurilainen, niin kuin
ei ollut The Burgerikaan. Mutta en näitä gourmethampurilaisia yleensäkään käsin
syö, vaikka kuka sanoisi mitä. Olisihan se liki mahdoton tehtävä selviytyä
puhtain kasvoin ja vaattein tuollaisista burgereista. Tyyli on siis vapaa
tässäkin asiassa.
Näiden herkkujen jälkeen puputamme pari päivää salaatteja, jotta
juhannuksena voi hyvillä mielin taas herkutella. Omat juhannusherkkuni tulevat olemaan
hyvin perinteiset. Niistä lisää myöhemmin, kunhan ne on ensin nautittu. Oikein hyvää ja herkullista keskikesän juhlaa
teille kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti