Juhannusonni - mansikka-raparperitorttu islantilaisittain

Edellisessä postauksessani Juhannusaaton perinteiset herkut kerroin, että juhannusaaton jälkiruoka saa ihan oman juttunsa. Niin ihana se oli ja lisäksi sisältää hauskan tarinan sijoittuen Islantiin, johon jälkiruokavastaava tyttäreni on erityisesti ihastunut.  Aina kun mahdollista, matkustaa hän sinne. Ja näköjään tilaisuuden tullen tuo hän myös palasen Islantia meidän juhannukseemme, paitsi islantilaisen tortun muodossa, myös ohjelmamuutoksena. Nimittäin, hänen tullessaan meillä soi kauniit juhannusmusiikit Kesäillan valsseineen, mutta hyvin pian soitto taukosi ja sen korvasi juuri silloin käynnissä ollut jalkapallo-ottelu Islanti-Nigeria.

Juhannusonni-tortun alkuperäinen nimi on Hjónabandssæla, joka on suomeksi avioliitto-onni. Alkuperäinen resepti ja siihen liittyvä hauska tarina löytyy tyttäreni tuttavan Satu Rämön Salamatkustaja-blogista tästä linkistä: http://www.salamatkustaja.com/2017/07/paras-pikapiirakka-islantilainen.html  Koska tyttäreni korvasi alkuperäisen ohjeen raparperihillon raparperi-mansikkahillolla, ja tarjoili tortun lisäksi vielä tuoreita mansikoita ja kermavaahtoa, muuttui jälkiruoan nimikin Juhannusonneksi.

Meidän nauttimamme Juhannusonni-torttu on valmistettu näin:

200 g sulatettua voita

2,5 dl vehnäjauhoja

3,5 dl kaurahiutaleita

1,2 dl sokeria

8 kukkurallista rkl raparperi-mansikkahilloa

1. Sekoita lusikalla kuivat aineet keskenään.

2. Sekoita lusikalla kuiva-aineseos voihin.

3. Painele voidellun piirakkavuoan pohjalle 3/4 taikinasta.

4. Sivele taikinan päälle raparperi-mansikkahilloa.

5. Ripottele loppuosa taikinaa hillokerroksen päälle.

6. Paista uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Tuoreet mansikat ja kermavaahto viimeistelivät nautinnon.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että tyttäreni leipoo mielellään ja usein. Minä puolestani leivon vain erityisen inspiraation saatuani, eli harvoin. Tämä torttu oli niin hyvää ja helppotekoisen oloista, että tulen kokeilemaan sitä itsekin. Etenkin, jos tyttäreni on taas Islannissa käymässä, eikä täällä samalla paikkakunnalla herkullisia torttuja leipomassa. Hänen Islannin matkoistaan yms. voitte lukea blogista Retkale, jos retkielämä ja hevoset kiinnostavat. Tosin itse niitä lukiessani yhden jutun kohdalla totesin, että onneksi en ole tuotakaan tiennyt. Niin hurjalta erityisesti Yksin Islannissa –retki  minun korviini kuulosti. Huh huh.