Pätsyn legendaarinen lohisoppa

Perheeltä ruokatoiveita kysyessäni kuuluu aika monesti vastaus: lohisoppaa. Hyvää se onkin. Idean keittoon sain vuosia sitten jostain Valion vinkistä käyttää lohikeittoon kerman sijasta Koskenlaskijaa. Alkuperäinen ohjekin oli samaisessa vinkissä, mutta en ole koskaan sitä sellaisenaan noudattanut. Lohta oli ohjeessa aivan liian vähän. Ja lohisopassa pitää olla lohta niin, ettei sitä tarvitse kattilan pohjalta etsiä.

Meillä on tapana kotiviikonloppuisin kerääntyä paikkakunnalla olevien perheenjäsenten kanssa meidän ruokapöytäämme. Tänään oli lounaspöydän keskellä kattilallinen lohisoppaa, ja sitä kauhomassa meitä oli yhteensä kuusi henkilöä kolmessa polvessa.

Lohisoppaamme laitoin:

1 kg                     perunoita kuutioina

6                          porkkanaa kuutioina

1                          iso sipuli pienenä silppuna

1,5 litraa             kalalientä

1                          sitruuna

3                          laakerinlehteä

15-20                  maustepippuria

1 pkt                   Koskenlaskijaa kuutioina

1,6 kg                 lohta (poista ruodot ja paloittele lohi)

1 nippu               tilliä

½ nippua            ruohosipulia

Aavistus             suolaa

Huuhtele perunat pariin kertaan ja laita veteen (1,5 litraa) kiehumaan. Kun vesi kiehuu, kuori mahdollinen vaahto pois. Lisää porkkanat ja sipulit sekä kalaliemikuutiot (3 kpl), sitruunan mehu ja mausteet. Anna kiehua, kunnes perunat ovat sopivan kypsät, samalla juustokuutioita pienissä erissä lisäten. Sekoita varovasti, kunnes juusto on sulanut. Lisää lohipalat ja kuumenna kiehumispisteeseen. Anna hautua muutama minuutti, kunnes kala on kypsää. Tarkista suola ja lisää pinnalle vihersilppu. Tästä annoksesta riitti hyvin kuudelle ja sai santsatakin. Pikkuisen jäi vielä kattilan pohjallekin.

Nyt varmaan ihmettelette, mistä se legendaarinen tulee? Minäpä kerron. Olen tätä aika monesti vieraillemmekin tarjonnut, erityisesti jos vieraat ovat eteläisestä Suomesta, tai jopa rajojemme ulkopuolelta. Minusta lohikeitto on perinteinen Lapin ruoka. Lohisoppani syöjiltä lähti sana kiirimään, ja olen tätä pyynnöstä valmistanut myös Espanjassa, Koskenlaskijat matkalaukussa mukana vieden. Tarjosin sitä kerran myös amerikanserkulleni hänen vieraillessaan meillä perheineen. Sen jälkeen he ovat sitä joka vierailukerta erikseen etukäteen toivoneet. Kun me puolestamme vierailimme heidän luonaan Yhdysvalloissa, kiertelimme eri paikkakunnilla sukulaisia tavaten. Amerikanserkkuni vanhemmilla vieraillessamme he esittivät kainosti pyynnön, voisivatko he mitenkään pyytää minua valmistamaan yhtenä iltana Sitä lohisoppaa. No toki. Koskenlaskijaa en siihen hätään löytänyt, joten sen korvasin silloin kermalla. Tuore lohikin oli hieman hakusessa, mutta lopulta ainekset olivat kasassa ja pääsimme viettämään Suomi-iltaa. Väkeä oli niin paljon, että tein kaksi kattilallista. Mukaan olin onneksi kaiken varalta ottanut ruisnappeja, jotka täytettyinä toimivat hyvin teemaan sopivina lisukkeina.

Myös tyttäreni on valmistanut ohjeeni mukaista lohisoppaa belgialaiselle ystävälleen. Jonkin aikaa siitä, kun vieras oli jo palannut kotiinsa, tuli Belgiasta viesti, että hän muistelee vieläkin sitä lohisoppaa, saisinko reseptin. Järjestyi.

Lohisoppaan liittyy myös yksi huijaustarina. Kaksi ystäväperhettämme pääkaupunkiseudulta nuorisojoukkoineen olivat matkalla Leville, ja sovimme, että he pysähtyvät tässä Rovaniemen kohdalla meille lohisopalle ja kuulumisia vaihtamaan. Soppaa tein taas pari kattilallista, ja toiseen luiskahti vahingossa sitruunan siemen. Sanoin, että kuka sen löytää, saa palkinnon. Siemen löytyi nuorison kattilasta päätyen erään nuoren miehen lautaselle. Täytin lupauksen ja annoin palkinnon. En enää muista, mikä se oli, mutta ehkä se oli aika hyvä, kun kohta alkoi kuulua useamman kerran, ”keitossani on siemen”.