Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja yksi lempinimistäni on ”Nyhjää
tyhjästä –kokki”. Se johtuu siitä, että vaikka äkkiä katsottuna jääkaappini vaikuttaisi
kovin tyhjältä, taion niistä vähistäkin tiettyjen perusraaka-aineiden avulla ihan
kelpo aterioita. Jääkaapistani löytyy aina parmesaania. Myös pastat ja tomaattimurska
kuuluvat kaappini vakiosisältöön, samoin valkosipuli ja sipuli. Perusmausteet täydentävät
valikoimaa, vaikka useimmiten pärjäänkin ihan pelkällä suolalla ja pippurilla. Koen
ruoan poisheittämisen vastenmielisenä. Hyödynnän siis tähteet mahdollisimman
tarkasti tekemällä perusraaka-aineita hyväksi käyttäen yksinkertaista, mutta
hyvää ruokaa.
SALAATTI
Perjantain mökkipizzoista jäi jäljelle muutama kirsikkatomaatti, puolikas
chevreä ja rucolaa. Lauantain
raclette-aterialta jäi vihersalaattia, johon lisäsin nämä perjantain tähteet. Ja kas, lounassalaatti oli valmis. Se oli kuin
uusi. Yhtä freesikin se oli. Jos epäilen, että salaatti ei tule kerralla syötyä,
valmistan sen laakeaan astiaan. Näin salaatinlehtien päällä on vain vähän
painoa, ja se pysyy hyvin napakkana jopa seuraavaan päivään. Tällöin maustan salaatin
vasta lautasella. Yleisimmin lorautan siihen hyvää oliiviöljyä ja tilkan viinietikkaa
tai sitruunanmehua. Lisäksi sormisuolaa,
ja pyöräytys pippurimyllystä. Sitten
kevyt sekoitus.
PYTTIPANNU
Päivällinen syntyi myös tähteistä. Jäljellä oli 2 perunaa, ½ paprikaa,
½ kesäkurpitsaa (tästä käytin puolet), 2 siivua palvikinkkua ja 2 ohutta
maustemakkaraa. Perusvarastosta löytyi 2 pientä sipulia, joista käytin yhden. Pilkoin
ainekset ja heitin ne kuutioituina pannulle voissa paistetun sipulisilpun perään. Paistoin
pinnat kauniin värisiksi. Ja Pyttipannu oli valmis. Lisäksi tuuttaukset ketsuppia
ja makeahkoa sinappia.
CHORIZOPASTA
Seuraavana päivänä oli jäljellä vielä ¼ kesäkurpitsaa, vähän rucolaa
sekä 50 g racletelta jäänyttä chorizoa. Perusvarastosta löytyi tomaattimurskaa,
valkosipulia ja parmesaania. Kehitin niistä chorizopastan. Tässä ohje:
- kuumenna oliiviöljy padassa
- kuullota sipulisilppu
- lisää 2 hienonnettua valkosipulinkynttä, kesäkurpitsakuutiot ja pilkottu chorizo
- lisää 1 purkillinen tomaattimurskaa (huuhtelin purkinpohjalle ja –reunoille jääneet murskat pienellä vesitilkalla keitokseen mukaan)
- lisää kuivattuja yrttejä 1-2 tl
- lisää cayennea tai chiliä, itse lisäsin 2 kuivattua cayennepalkoa (olen tuonut Espanjasta)
- anna kiehua sen aikaa kun keität pastan (keitin n. 300 g penneä)
- lisää muhituksen aikana tarvittaessa tilkka vettä
- tarkista suola
Tärkeää! Keitä pasta aina runsaassa ja reilusti suolatussa vedessä. Ota vähän ennen
pastan kypsymistä kupillinen keitinvedettä talteen. Se viimeistelee aterian ja
tekee pastan juuri sopivan tahmeaksi, jotta kastike tarttuu siihen hyvin.
Kaada loput keitinvedet pois, mutta älä huuhtele pastaa. Kaada ne
sellaisenaan kastikkeen joukkoon ja lisää pastan keitinvettä tilkka kerrallaan
ja sekoita, kunnes koostumus on täydellinen. (Viimeistään tässä vaiheessa minun
olisi pitänyt ottaa kuivatut cayennet pois, mutta unohdin. Sen huomaa sitten,
kun sellainen osuu suuhun!) Viimeistele lautasannos parmesaanilla ja rucolalla, sekä pikkupyöräytyksellä
mustapippuria. Vielä pieni loraus oliiviöljyä päälle.
Pastaa jäi vielä sopivasti seuraavan päivän lounaaksikin. Töissä oli
kiireinen päivä tiedossa, joten kotoa mukaan otettu pasta-annos oli hyvä idea.
Parmesaani ja viimeiset rucolan rippeet kulkivat eväslaukussa helposti mukana,
ja lisäsin ne pastaan mikrolämmityksen jälkeen. Näin siis lounasrasian
kätköistä paljastuva pasta sai arvoisensa lisukkeet.
Jos siis näyttää, että jääkaappi ammottaa tyhjyyttään, ei tässäkään
tapauksessa kaikki ole aina sitä, miltä ensinäkymältä vaikuttaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti