Voi että kun viime aikoina on tehnyt mieli kesäkeittoa. Melkein jo
sellaista teinkin, mutta en sitten kuitenkaan. Taas kävi nimittäin niin, että
suunnitelma ja toteutus muuttuivat pariin kertaan matkan varrella. Ensin halusin siskonmakkaroita keittoa täydentämään. Koskenlaskijaan tehty kesäkeitto
siskonmakkaroilla tuntui tosi hyvältä idealta. Varmaan se sitä olisi ollutkin,
ellen sitten olisikin päättänyt haluta kirkasliemistä
siskonmakkarakeittoa, mutta kesäkasvisversiona. Tällaista kesäistä siskonmakkarakeittoa siitä
sitten tuli.
Uuden sadon siskonmakkarakeitto
4:lle
8-10 uutta perunaa (tässä pienehköjä)
2 kesäsipulia varsineen
3 porkkanaa
1 pienehkö kukkakaali
voita kuullottamiseen
1,2 l vettä
2 kasvis(annos)fondia
10 maustepippuria
2 laakerinlehteä
400 g siskonmakkaroita
persiljaa
1.
Pese ja tarvittaessa harjaa perunat. Silppua sipulit. Huuhtele ja pilko
porkkanat. Huuhtele kukkakaali ja irrottele kukkakaalin nuput toisistaan, ja halkaise niitä pienemmiksi, jos siltä tuntuu.
2.
Kuullota perunoita, sipulia ja porkkanoita voissa.
3.
Lisää kukkakaalin nuput ja jatka kuullotusta.
4.
Lisää vesi sekä fondit, pippurit ja laakerinlehdet. Kuumenna
kiehuvaksi.
5.
Irrota siskonmakkarat toisistaan viiltämällä ”ketjut” makkaroiden
välistä poikki. Purista siskonmakkaraa kuorestaan pieninä palloina suoraan
keiton sekaan. Keitä kunnes sekä kasvikset että siskonmakkarat ovat kypsiä.
Kesän tuoreet kasvikset kypsyvät nopeasti, ja siskonmakkaroiden keittoaika
kannattaa tarkistaa paketista.
6.
Kun ainekset ovat kypsiä, tarkista maku. Silppua reilusti persiljaa
keiton päälle. Sitä ei oikeastaan voi olla liikaa. Kerran kun sekoitat, on
persilja hävinnyt sinne ainesten sekaan. Mutta siellä sitä on. Tarjoile lisäksi
hyvää leipää.
Täytyy kyllä sanoa, että tämä keitto maistui aivan ihanalta. Se maistui
perinteiseltä, mutta tuoreista kasviksista johtuen silti kesäisen raikkaalta.
Maut olivat aitoja, ja keskenään balanssissa.
Varmasti se kesäkeiton ja siskonmakkarakeiton sekoituskin olisi ollut
hyvää, koskenlaskijalla tai kermalla, ihan sama. Mutta taas kerran päätin
seurata intuitiota, ja hyvä niin. Ehkä tämä versio oli tähän hetkeen paras.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti