Kesäinen siskonmakkarakeitto

Voi että kun viime aikoina on tehnyt mieli kesäkeittoa. Melkein jo sellaista teinkin, mutta en sitten kuitenkaan. Taas kävi nimittäin niin, että suunnitelma ja toteutus muuttuivat pariin kertaan matkan varrella. Ensin halusin siskonmakkaroita keittoa täydentämään. Koskenlaskijaan tehty kesäkeitto siskonmakkaroilla tuntui tosi hyvältä idealta. Varmaan se sitä olisi ollutkin, ellen sitten olisikin päättänyt haluta kirkasliemistä siskonmakkarakeittoa, mutta kesäkasvisversiona. Tällaista kesäistä siskonmakkarakeittoa siitä sitten tuli.

Uuden sadon siskonmakkarakeitto

4:lle

8-10 uutta perunaa (tässä pienehköjä)

2 kesäsipulia varsineen

3 porkkanaa

1 pienehkö kukkakaali

voita kuullottamiseen

1,2 l vettä

2 kasvis(annos)fondia

10 maustepippuria

2 laakerinlehteä

400 g siskonmakkaroita

persiljaa

1.

Pese ja tarvittaessa harjaa perunat. Silppua sipulit. Huuhtele ja pilko porkkanat. Huuhtele kukkakaali ja irrottele kukkakaalin nuput toisistaan, ja halkaise niitä pienemmiksi, jos siltä tuntuu.

2.

Kuullota perunoita, sipulia ja porkkanoita voissa.

3.

Lisää kukkakaalin nuput ja jatka kuullotusta.

4.

Lisää vesi sekä fondit, pippurit ja laakerinlehdet. Kuumenna kiehuvaksi.

5.

Irrota siskonmakkarat toisistaan viiltämällä ”ketjut” makkaroiden välistä poikki. Purista siskonmakkaraa kuorestaan pieninä palloina suoraan keiton sekaan. Keitä kunnes sekä kasvikset että siskonmakkarat ovat kypsiä. Kesän tuoreet kasvikset kypsyvät nopeasti, ja siskonmakkaroiden keittoaika kannattaa tarkistaa paketista.

6.

Kun ainekset ovat kypsiä, tarkista maku. Silppua reilusti persiljaa keiton päälle. Sitä ei oikeastaan voi olla liikaa. Kerran kun sekoitat, on persilja hävinnyt sinne ainesten sekaan. Mutta siellä sitä on. Tarjoile lisäksi hyvää leipää.

Täytyy kyllä sanoa, että tämä keitto maistui aivan ihanalta. Se maistui perinteiseltä, mutta tuoreista kasviksista johtuen silti kesäisen raikkaalta. Maut olivat aitoja, ja keskenään balanssissa.

Varmasti se kesäkeiton ja siskonmakkarakeiton sekoituskin olisi ollut hyvää, koskenlaskijalla tai kermalla, ihan sama. Mutta taas kerran päätin seurata intuitiota, ja hyvä niin. Ehkä tämä versio oli tähän hetkeen paras.