Hurmaava simpukkaherkku

Monesti perjantaisin haluttaa iltapalaksi vähän jotakin parempaa. Tällä kertaa herkuttelimme varsinaisella namipalalla, venussimpukoilla ja valkosipulipatongilla. Valmistin simpukat samalla tyylillä, kuin miten ne Espanjan Andalusiassa tehdään annosnimellä ’almejas salteadas’. Toinen hyvin samantapainen simpukkaherkku on ’coquinas salteadas’. Näitä kumpaakin voisin syödä vaikka ämpärillisen kerrallaan. Venussimpukat toimivat oikein hyvin noita espanjalaisia herkkuja odotellessa.

  

 

Tulin juuri ajatelleeksi, että olemme tainneet aina perjantaisin tehdä jotain erityisen hellivää ja mukavaa iltapalaa. Se ei tarkoita, että sen pitäisi olla jotain hienoa, tai monimutkaista. Parasta on se, minkä syömisestä tulee hyvä fiilis. Se ikään kuin virittää mukavaan viikonloppuun.  Muistan vieläkin, kuinka jo ensimmäisessä yhteisessä kodissamme meillä oli tapana perjantaisin nauttia erikoisiltapalaa. En ollut vielä silloin kummoinenkaan kokki ja kovin nuorikin olin. Hyvän makuyhdistelmän kuitenkin jo tunnistin, ja sellainen oli meille patonki valkosipulivoilla ja juomaksi punkkua. Sitä yhdistelmää nautimme samalla kun katselimme tv:stä Dallasia. Tuosta tv-sarjasta voi ehkä päätellä, kuinka kauan noista ajoista jo on. Silti huomaan meidän nauttivan edelleen samanlaisista herkuista. Tänä perjantainakin meillä oli valkosipulipatonkia, tällä kertaa simpukoiden seurana. Patonkia on ihanaa dipata simpukoiden liemessä, joka on todella herkullista. Perjantaipunkku vaihtui tälle illalle valkoviiniksi. Teeman mukaisesti tämän illan viinikin tulee Espanjasta, ei kylläkään aurinkoisesta Andalusiasta, vaan haastavista olosuhteista Espanjan luoteisrannikolta, Galiciasta. Rypäleenä yksi suosikeistani, Albarino. Pidän sen raikkaudesta, hapokkuudesta ja mineraalisuudesta. Harmi vain, että Albarino-viinejä on kovin rajallisesti Alkon valikoimassa. Illan viinin nimi on La Liebre y La Tortuga, eli Jänis ja Kilpikonna. Nimi viitannee samannimiseen Aisopoksen satuun.

 

Palataanpas taas maan pinnalle tänne kylmään Pohjolaan… Tuoreiden simpukoiden saatavuudella näillä korkeuksilla ei voi hurrata, mutta onneksi kaupoista löytyy nykyisin varsin hyviä pakasteita, joilla voi tyydyttää äkilliset simpukkamielihalut. Niissä on sekin hyvä puoli, että pakastesimpukat eivät kaipaa esivalmisteluita, vaan ovat sellaisenaan jäisinä valmiita käytettäväksi keitoksiin. Ja kun niiden kypsyminen vie vain muutaman minuutin, ovat ne myös varsinaista pikaruokaa. Se on aina plussaa, kun iltapalaa valmistaa mökillä, jonne on saavuttu työpäivän ja puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen.

Kahden hengen simpukkaherkun valmistukseen tarvitset näitä aineksia:

2 pkt pakastettuja venussimpukoita (pakasteessa oli vain 1 pkt, laita 2 pkt!)
loraus oliiviöljyä (ehkä pari ruokalusikallista)
2 valkosipulinkynttä silputtuna
persiljaa silputtuna
1,5 dl valkoviiniä
suolaa
sitruunanpuolikas

Huuhtele simpukat siivilässä kylmän hanan alla, että irtoavat toisistaan. Kuumenna oliiviöljy ja lisää valkosipulisilppu. Kuullota pienen hetken verran. Valkosipuli palaa helposti, ja niin ei saa käydä. Jos niin käy, aloita alusta. Lisää simpukat ja valkoviini. Kiehauta. Lisää persiljasilppu ja pari pyöräytystä suolamyllystä. Laita kansi päälle ja keitä muutama minuutti (tarkista keittoaika pakkauksesta). Heiluttele pannua välillä. Ota pannu pois hellalta ja poista aukeamattomat simpukkayksilöt. Kaada simpukat liemineen tarjoiluvadille. Laita vadin reunaan puolikas sitruuna, siitä voi puristella mehua annosten päälle.

 

Tästä täytyy tulla hyvä viikonloppu!