Skagenröra sopii sekä jouluun että juhannukseen

Kaksi mieluisinta juhlapyhääni ovat juhannus ja joulu. Joulutraditioita olen ollut valmis välillä rikkomaankin, johtunee ehkä siitä, että meillä on täällä Rovaniemellä ainainen joulu tuon naapurissa asuvan Joulupukin myötä. Olenkin viettänyt jouluaattoa myös liki autiolla uimarannalla samppanjaa siemaillen, ja jouluisia lauluja Youtubesta kuunnellen. Sekin oli ihanaa, rennoin jouluaatto ikinä. Tämä tapahtui Andalusiassa, Espanjassa. Juhannustraditioista sen sijaan olen pitänyt aika tarkkaan kiinni, ainoastaan juhlintapaikka on vaihdellut kolmen vaihtoehtoisen paikan välillä.

Juhannuksen ohjelmaan on aina kuulunut paitsi perhe (kuuluuhan se toki jouluunkin), myös kesäisen kalaisa ruokapöytä savukaloineen, ja grillaaminen. Tänä juhannuksena yritimme rikkoa perinteitä (tosin perinteiden rikkominen ei ollut itsetarkoitus) matkustamalla kaupunkilomalle Ljubljanaan miehen taannoisia pyöreitä juhlistaaksemme. Korona piti kuitenkin huolen, että pidämme traditioista kiinni tänäkin vuonna. Juhannus tai joulu, kalapöydän herkut ovat aika lailla samat. Myös skagenröra sopii sekä jouluun, että juhannukseen.

Valmistan skagenrörani aika pitkälle Vappu Pimiän reseptin mukaan, tässä linkki alkuperäisohjeeseen. Kirjaan tähän alle ohjeen siinä muodossa, kuin minä sen valmistin.

Skagenröra

2 pss (á 180 g) katkarapuja

½ punasipuli

1 dl tillisilppuna

1 dl crème fraîchea

1 dl hyvää majoneesia (Hellmann’s)

½ sitruunan mehu

suolaa

mustapippuria

Sulata katkaravut pussin ohjeen mukaan. Taputtele ne hellästi kuivaksi talouspaperilla. Kuori ja hienonna punasipuli ja tilli.

Sekoita crème fraîche ja majoneesi kulhossa. (Niiden kanssa ei kannata liioitella, tai skagenrörasta tulee lirua.) Lisää joukkoon sipuli- ja tillisilppu sekä sitruunan mehu ja katkaravut. Sekoita. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Maistele maku kohdilleen, skagenrörassa pitää olla tarpeeksi suolaa, ettei maku jää vaisuksi.

Skagenröra taipuu moneen. Viime sunnuntaina tein alkupalaksi skagenröralla täytettyja ruissipsejä. Ne katosivat alta aikayksikön parempiin suihin. Olisin toki voinut tehdä niitä enemmänkin, mutta kun oli muutakin hyvää tulossa, niin parempi oli jättää ne vain ruokahalun kiihottajiksi.

Tämän ohjeen määrästä tuli sen verran, että vielä näiden 16 ruisnappisen jälkeenkin skagenröraa jäi yhden Mariskoolin verran. Tämä tieto ehkä auttaa hahmottamaan sitä, monelleko tuosta yllä olevasta ohjeesta riittää.

Skagenröra on tosi ihanaa myös saaristolaisleivän kanssa. Tai ihan sellaisenaan esim. graavikalojen ohella kalalautasella uusien perunoiden kanssa.

Tässäpä siis oiva vinkki vaikkapa sinne juhannuspöytään. Juhannus on jo ensi viikolla, ja Pekka Pouta lupasi hyvää säätä. Ohitin sen kohdan, jossa hän ennustaa, että epävarmin säätilanne juhannuksena on Lapissa. Voi Pekka, Pekka, Pekka…