Hyvää uutta vuotta! Vuosi vaihtui täällä Andalusiassa oikein mukavissa olosuhteissa. Aurinko
on jaksanut paistaa ihan joka päivä. Olemme siis voineet nauttia täysillä ulkoilmaelämästä.
Blogien seuraaminen, saati oman blogin kirjoittaminen on jäänyt minimiin. Istahdan
nyt kuitenkin hetkeksi koneen ääreen kertomaan meidän viime vuoden viimeisestä
kotiruoasta. Olemme syöneet täällä paljon kalaa ja äyriäisiä eri muodoissaan, ja
tässä taas yksi versio: lubinaa (meribassia), perunoita ja parsaa.
Paikallisten markettien kala- ja äyriäistiskit ovat normaalistikin aivan
uskomattomia, mutta nyt joulun ja uuden vuoden aikaan ne ovat olleet aivan
huippuunsa viritettyjä. Tällä kertaa meillä halutti ihan perinteistä uunikalaa.
Kamppailin doradan ja lubinan välillä. Päädyin lubinaan, koska yksi lubinoista
näytti juuri täydellisen kokoiselta kolmelle hengelle. Sitä se olikin.
Kalamestari siivosi kalan valmiiksi, joten siitä oli helppo alkaa
valmistaa ruokaa. Heittelin sen pinnoille (sisälle ja ulos) suolaa ja pippuria.
Täytin kalan sitruunaviipaleilla ja tillinipulla. Viilsin kalan nahkaan
muutaman viillon, ja työntelin niihinkin sitruunaviipaleita.
Viipaloin muutaman perunan vuoan reunoille, samoin palasen sipulia.
Sipulit ovat täällä niin suuria, että vajaakin sipuli riittää yhteen ruokaan. (Käärin
loput sipulista tiukasti tuorekelmuun, ja siten se säilyy kylmäkaapissa hyvin päivän pari.)
Perunoille heitin myös suolaa ja pippuria. Lorautin niille vielä kupillisen
valkoviiniä ja hyvän lorauksen oliiviöljyä. Vielä hiukan persiljaa, ja sitten
vuoka 190-asteiseen uuniin noin 45 minuutiksi. Käänsin kalan paiston puolessa
välissä.
Paistoaika riippuu kalan osalta sen koosta. Jos kala on suuri,
kannattaa perunat asetella paksummin useampaan kerrokseen, jotta ne eivät kypsy
liian nopeasti. Tämä oli 1,2 kg painoinen lubina ja perunat olivat parissa
kolmessa kerroksessa.
Ruoan lisukkeeksi olin ostanut puntin vihreää parsaa. Huuhtelin ja
osittain kuorin ne. Napsautin varret poikki siitä kohti, mistä ne halusivat
katketa. Puristin parsoille sitruunaa ja lorautin hieman oliiviöljyä ja
pyöräytin niitä pari minuuttia kuumassa grillipannussa. Raastoin valmiiden
parsojen päälle hieman parmesaania.
Kala oli kypsää, kun nahka irtosi helposti. Irrotinkin sen ennen
syömään alkamista. Lisäsin parsat kalan ympärille, perunoiden päälle. Ja ei kun
syömään.
Tällä pärjäsimme hyvin iltamyöhään, jolloin hyvästelimme vanhan
vuoden ja otimme uuden vuoden vastaan ystäviemme ja naapuriemme kesken tien
toisella puolella, eli ihan melkein tässä pihapiirissä. Rypäleetkin olimme
muistaneet ostaa mukaan otettavaksi. Niitä syötäisiin keskiyöllä cavalla alas
huuhdellen.
Pakkaus kertoo, monelleko riitää vuodenvaihteen rypäleiksi. |
Marketissa oli varauduttu uuden vuoden rypäleiden kysyntään. Rypäletiski
oli valtaisa. Tarjolla oli sekä tavallisia rypälepakkauksia, että valmiita 12
rypäleen settejä. Paikallisen tavan mukaanhan kullakin vuoden 12 viimeisellä kellonlyömällä syödään 1 rypäle. Olen kuullut useamman
version, miksi näin. Itse olemme omaksuneet sen version, että seuraavasta
vuodesta tulee onnekas, jos onnistuu syömään nuo 12 rypälettä tukehtumatta. Ja
jos päällä (alla) on vielä punaiset alusvaatteet, on seuraava vuosi onnekas
myös rakkauden suhteen. Ennen uutta vuotta paikalliset markkinat ovatkin täynnä
punaisia alusvaatteita myyviä kojuja.
Kukaan meistä ei tukehtunut, ja oli
muutenkin mukavaa. Paikan isäntä oli järjestänyt näyttävän ilotulituksen,
jota seurasimme turvallisesti yhdessä rykelmässä toisiamme halaillen ja ¡Feliz año nuevo! -toivotuksia toivotellen.
Lubina eli meribassi on todella herkullinen kala. Tuolla tavalla laitettuna ateria valmistuu tosi näppärästi. Harmi, ettei täällä Suomessa taida saada ostettua tuoretta lubina.
VastaaPoistaTulin toivottelemaan hyvää alkanutta vuotta teille! 🎇🎶💞 Maltattekohan tulla ollenkaan kotisuomeen? ✈️
Kiitos ja hyvää alkanutta vuotta myös teille! Kyllä vain on lubina ihana kala, muiden hyvien joukossa. Täällä juuri Malagan lentoasemalla olemme, haikein mielin kohti Suomea lähdössä 😍
Poista