perjantai 30. marraskuuta 2018

Itsenäisyyspäivän Suomi-teemaisia tarjoiluja


Suomen itsenäisyyspäivä on meille yksi vuoden tärkeimmistä päivistä. Olen kiitollinen itsenäisyytemme puolesta taistelleille ihan joka päivä, mutta joulukuun kuudentena nousevat tunteet aivan erityisellä tavalla pintaan. Varmastikin suurimmalla osalla suomalaisista on omat itsenäisyyspäivän traditionsa. Niin meilläkin. Tuolloin meillä rauhoitutaan kuuntelemaan Finlandia, versiona tai toisena, mutta joka tapauksessa se kuunnellaan. Samoin Veteraanin iltahuuto kuuluu aina itsenäisyyspäivän ohjelmistoon, ja se saa joka ikinen kerta kyyneleet silmiini. Itsenäisyyspäivänä kiinnitän päivän ruokalistaankin tavallista enemmän huomiota. Tuolloin syömme normaalia pidemmällä kaavalla, ja aina supisuomalaisia ruokia. Korostan kattauksessakin mieluusti suomalaisuutta. Kaivoin tähän puhelimestani pari esimerkkiä, jos joku sattuisi kaipaamaan vinkkejä itsenäisyyspäivän menuun.




Alkuruokana meillä oli tuolloin Aalto-vadillinen suomalaisia kaloja ja lihoja, salaatin kera. Vadin kalat olivat kylmäsavukirjolohi, graavisiika ja savumuikku. Lihapuolelta valitsin vadille kahdenlaista porotuotetta, kylmäsavuporoa ja poromeetvurstia. Leipäjuustosalaatti toimi raikastajana. Tarjolla oli myös rieskaa ja ruisleipää, ihan voin kera.

Jälkiruoaksi oli mustikkarahkaa, kaurakeksikoristeella:

Mustikkarahka
(4-6:lle, annoskoosta riippuen)

2 dl kuohukermaa
1 prk (250 g) maitorahkaa
200 g suomalaisia pakastemustikoita
4 rkl sokeria
1-2 tl vaniljasokeria

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää rahka vaahtoon varovasti sekoittaen. Lisää marjat ja sekoita, edelleen varovasti. Mausta sokereilla, välillä maistellen.




Nämä kuvat on otettu aikana, jolloin en vielä kirjoittanut ruokablogia. En silloin pahemmin tähtäillyt, kunhan vain näpsin menemään, kun jokin näytti mielestäni kivalta. Silläkään ei ollut väliä, jos esimerkiksi jälkkäreiden tarjoiluvadista kuvastui myös jälkiruokaa innokkaasti odottavan tyttären kasvot. Mutta sehän on vain elämää. 



Ensi viikolla on taas aika nostaa lippu salkoon, ja kohottaa maljat Suomelle!

torstai 29. marraskuuta 2018

Latinalaiskorttelin lämmin vuohenjuustosalaatti


Tämä chevresalaatti vie minut aina muistojeni Pariisiin. Söin tätä ensi kertaa alkuruoaksi eräässä latinalaiskorttelin ravintolassa. Pääruoaksi oli ankkaa hunajakastikkeella. Jälkiruoaksi suklaakakkua. On se vain jännä, miten jotkut asiat painuvat pysyvästi mieleen. Tuostakin tapahtumasta on jo kuitenkin niin kauan aikaa, että en edes muista tarkkaa vuotta. Parikymmentä vuotta siitä nyt kuitenkin jo on. Ja yhä tuon salaatin maku kutkuttaa muistissa niin, että pitäähän sitä itsekin aina välillä tehdä. Vuosien aikana olen käynyt useammankin kerran tuossa rakkauden kaupungissa, ja liki jokaiseen reissuun on sisältynyt illallinen juurikin tuossa samassa ravintolassa. Alkuruokavalintanikin on ollut joka kerta hyvin ennalta arvattava, lämmin vuohenjuustosalaatti.




Tämä resepti perustuu pelkästään minun muistikuviini, ja raaka-aineiden käsittely on siten omasta päästäni temmattua. Luulen kuitenkin osuneeni aika lähelle alkuperäistä, koskapa joka kerta tätä syödessäni siirryn muistojeni siivin latinalaiskorttelin sykkeeseen, juuri tuon saman ravintolan ikkunapöydän ääreen istumaan ja ihanasta salaatista nauttimaan.

Tee ensin salaatinkastike. Tästä määrästä riittää kahteen pääruokakokoiseen salaatti-annokseen.




Salaatinkastike

1 rkl valkoviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
1 tl dijonsinappia
1 tl hunajaa
3 pyöräytystä suolamyllystä
3 pyöräytystä pippurimyllystä

Vispaa ainekset sekaisin. Minä vispasin ihan vain käsivispilällä. Se oli ihan riittävä väline sekoittamaan tämä kastike.

Lämmin vuohenjuustosalaatti
(2:lle)

4 rkl pinjansiemeniä
1-2 punasipulia (eli yksi suuri tai kaksi pientä)
oliiviöljyä
balsamicoa
hunajaa
salaattia paria eri laatua n. yhden ruukullisen verran
2 suurta vuohenjuustokiekkoa à 75 g
voita

Paahda 4 rkl pinjansiemeniä kuivassa pannussa. Älä päästä palamaan. Kun pinjansiemenet ovat sopivan paahtuneita, kaada ne lautaselle odottamaan.




Kuori ja leikkaa punasipulit renkaiksi. Kuumenna oliiviöljy samassa pannussa, kuin missä paahdoit pinjansiemenet. Näin säästyy tiskiä. Kuullota punasipulirenkaita öljyssä parin minuutin verran. Lisää loraus balsamicoa ja hunajaa ja jatka kuullottamista, kunnes sipulit ovat pehmenneet. Nyt ei siis paisteta eikä ruskisteta, vaan kuullotetaan sipulirenkaat ihanan makeiksi.




Pese ja linkoa salaatti ja revi se lautasille. Jos teet jaettavan annoksen, revi salaatti tarjoiluvadille. Levitä päälle marinoidut punasipulit ja paahdetut pinjansiemenet. Valuta lusikalla salaatinkastiketta tasaisesti sinne tänne.




Salaattipohja on nyt valmis, ja on loppuhuipennuksen vuoro. Ota vuohenjuusto jääkaapista vasta tässä vaiheessa. Kauneimmat juustokiekot saat paistamalla kiekot mahdollisimman kylminä. 


Halkaisin tämän 150 g juustokiekon kahdeksi kiekoksi.

Kuumenna pannu, ja lisää kunnon voinokare. Sulata voi, ja kun se kunnolla kuplii ja jo liki rauhoittuu, on aika lisätä juustokiekot. Anna juustojen olla pannussa paikallaan, kunnes niiden alareunat alkavat ikään kuin hieman levetä. Silloin on aika kääntää juustot, ja jatkaa paistamista toiselta puolelta samalla lailla. Aikaa tähän menee todella vähän, kun pannu on kunnolla kuuma. Tarkkailin niin silmä tarkkana juuston alareunaa, etten ehtinyt kelloa vilkuilla. Arvioisin kuitenkin, että juusto paistui n. 1,5-2 minuuttia per puoli. Jos siitä paistoaika paljon pitenee, on tuloksena todennäköisesti poltettua vuohenjuustoa. Kun ensimmäinen paistopuoli on onnistunut, ei toinen puoli ole enää niin kriittinen. Lisää kauniiksi paistetut vuohenjuustokiekot salaatin päälle, kauniimpi puoli ylöspäin. Lorauta juustokiekon päälle vielä vähän hunajaa. Nauti salaatti heti.




Tein nämä meille pääruoaksi, ilman mitään muita lisukkeita. Leipäkin sai jäädä tällä kertaa, vaikka esimerkiksi paahdettu maalaisleipä sopisi tämän salaatin kaveriksi ihan täydellisesti. Me olimme edellisenä iltana herkutelleet runsain mitoin Valdemarin joulubuffetista, joten salaatti sellaisenaan oli ihan riittävä siihen hetkeen. 




Bon appétit! 

Ja kiitos, kun tulit tällekin makumatkalle mukaan! On mukavaa matkata kanssanne.


maanantai 26. marraskuuta 2018

Valdemarin jouluherkut ja ”Joulun parhaat jatkot” = onnistuneet pikkujoulut


Eletään taas joulunalusaikaa ja ravintolat täyttyvät pikkujoulun viettäjistä. Meidän työpaikan pikkujouluja vietetään aika luovasti, eikä sen juhlinta ole mitenkään sidottu kalenteriin. Se lienee hyvinkin sallittavaa täällä Joulupukin kaupungissa. Olemmepa viettäneet pikkujouluja jopa toukokuussa, lauleskellen joululauluja erään ravintolan kabinetissa, ja syöden laulujen välillä hyvää ruokaa. Juuri silloin sattui olemaan varhainen hellekausi. Totesimme senkin mukavaksi sattumaksi, koskapa harvoin pääsee pikkujouluista suoraan terasseille jatkoille. Tänä vuonna vietimme pikkujouluja ihan normiaikaan näin marraskuun lopulla, kun lupaava ohjelmakokonaisuus tuli tarjolle. Terassikelit puuttuivat, mutta ei hätää, koskapa jatkotkin järjestyivät järjestävän tahon puolesta. Tämänkertaisen pikkujoulun tapahtumapaikkana oli Ravintola Valdemari Rovaniemellä.




Valdemari sijaitsee kauniilla paikalla jokirannassa, Jätkänkynttilä-sillan kupeessa. Kesäisin Valdemarin terassi on suosittu paikka. Näkymät ovat tietysti omaa luokkaansa, mutta niin on palvelukin, ohjelmatarjonnasta puhumattakaan. Kesä toisensa jälkeen siellä on esitetty viihdyttäviä musiikkinäytelmiä, viime kesänä aiheena oli Carola. Tanssikansaa hellitään vierailevilla tasokkailla esiintyjillä. Ja sitten on meitä, jotka haluamme käydä aina välillä valmiilla hyvällä ruoalla. Siihenkin tarpeeseen Valdemari on hyvä paikka. Ruoka on aina maistuvaa ja tunnelma kotoisan lämmin. Mutkattomaksikin Valdemaria sanoisin.




Tällä kertaa tarjolla oli joulubuffet, jossa oli tarpeeksi lajeja, mutta ei liikaa.
Sopivasti siis. Jokainen löysi helposti omat suosikkinsa.

Vihreää salaattia, salaatinkastiketta
Talon sienisalaattia
Rosollia, punajuurikermaa




Sillivalikoima
Katkarapu-skagen
Appelsiini-graavattua lohta
Lämminsavulohta, mätimoussea




Kasvispatee
Riistamakkaraa, punasipulihilloketta




Joulukinkkua, konjakkisinappia
Porkkana- ja lanttulaatikkoa
Keitettyjä perunoita
Talon tummaa kastiketta
Joululimppua ja ruisleipää




Jälkiruokapöydän virkaa toimitti vene, joka oli todella näyttävä kokonaisuus. Wau! 





Vene oli lastattu täyteen herkkuja niin, että jokaiselle löytyi myös mieluista jälkiruokaa.

Valdemarin Tiramisua
Kakkua
Joulurahkaa




Juustoja ja hilloketta
Rypäleitä
Keksejä
Kahvia/teetä




Nautimme tuosta kaikesta kiireettömästi, hyvällä ruokahalulla. Esillepano oli kaunista katseltavaa, ja se houkutteli maistelemaan. Vaikka ravintolasali oli illan mittaan liki täynnä, ei buffetin äärellä tarvinnut jonottaa, vaan seurue kerrallaan pääsi mukavasti suoraan herkkuja valitsemaan. Tämä tietysti toimi näin hyvin myös sen takia, että sen illan seurueet tulivat paikalle kaikki vähän eri aikaan.




Sitten kun vatsat olivat täynnä ja kaikilla hyvä lämmin mieli, alkoikin showtime eli ”Joulun parhaat jatkot”. Kun tekijöinä ovat Hannu Friman, Joni Kuokkanen ja Malla Ylijurva, on selvää, että hyvää viihdettä oli lupeissa. Show sisälsi kaksi puoliaikaa, joista ensimmäinen oli sketsipainotteinen ja toinen täynnä tanssittavaa musiikkia. Ensimmäinen puoliaika lämmitti yleisön niin hyvin, että heti toisen puoliajan ensitahdista oli tanssilattia täysi ja korkkarit katossa. Ihan mahtavaa menoa ja meininkiä. Kappalevalinnat olivat mukaansatempaavia.  Pidimme kunnolla hauskaa, loppuun saakka positiivisissa tunnelmissa. Väki yksinkertaisesti sanottuna viihtyi. Ja miksipä ei olisi viihtynyt, palikat olivat onnistuneesti kohdillaan.




Shown jälkeen ilta jatkui karaoken merkeissä, ja siitähän tulee aina musiikin osalta juuri niin onnistunut ilta, kuin miten hyviä laulajia löytyy paikan päältä. Onneksi hyviä esiintyjiä löytyi, myös omasta seurueestamme.




Ilta oli siis varsin onnistunut. Suosittelenkin lämpimästi tätä pakettia niille, joilla pikkujoulupaikka ja –ohjelma on vielä hakusessa. Joulubuffet joulushown kera on katettu aina 15.12.2018 asti. Valdemarissa osataan järjestää juhlat, joissa on helppo rentoutua. Hyvä ruoka ja ohjelma, sekä kiva fiilis – nuo kaikki löytyvät Valdemarista. Myös palvelu on aina hyvää ja leppoisaa. Tykkäsin.