maanantai 17. kesäkuuta 2019

Ruusuja Sikke’s ravintolalle


Toissa viikolla vierailimme pääkaupunkiseudulla, ja aikataulustamme löytyi juuri sopiva rako käydä Sikke’s ravintolassa (Tehtaankatu 34, 00150 Helsinki) illallisella. Sattumalta myös tyttäremme oli juuri edellisenä päivän saapunut Kiinasta Helsinkiin, joten saimme hänestä ja hänen kiinalaisesta kollegastaan mieluisaa ruokaseuraa. Tapaamme mielellämme ruokapöydän ympärillä, ja Sikke’s ravintolan pöydän äärellä oli helppo tuntea olonsa jopa kodikkaaksi. Ihastuttava kiinalainen ystävämme kiitti meitä kauniisti illalliskutsusta ojentamalla minulle kaksi kimppua ruusuja.




Alkuhalausten jälkeen pääsimme tutkimaan ruokalistaa, joka oli kovasti makuuni. Jos menu on suppea, mutta taiten valittu, antaa se minulle lupauksen ravintolan hyvästä tasosta. Sikke’s ravintolan ruokalista on juuri sellainen. Siinä oli muutama vaihtoehto kussakin kategoriassa, ja lisänä hyvin valittu setti tilpehöörejä, joilla voi halutessaan täydentää valintojansa.

Minulle oli jo etukäteen päivänselvää, minkä alkuruoan tilaisin. Olin nähnyt siitä vilauksen jo aiemmin Instagramissa, eikä se näky sen koommin jättänyt minua rauhaan. Tilasin siis ’Salaattisikuria, johon oli taidokkaasti yhdistetty Peltolan blue -homejuustoa, piimäkastiketta ja marcona-manteleita’. Todellakin tykkäsin. Se oli mukavasti raikas ja täyteläinen kokonaisuus, jossa oli juuston ansiosta sopiva säväys pientä suolaisuutta, tekemättä silti annoksesta raskasta.




Kaksi meistä päätyi annokseen ’Campanian mozzarellaa, suolasitruunaa, sokerihernettä ja ranskalaista rakuunaa’. Sain maistaa tätäkin, ja voin kertoa, että annoksen mozzarella ei ollut mitä tahansa mozzarellaa, vaan parasta mahdollista. Suolasitruuna oli hauska ja tavanomaisesta poikkeava lisä mozzarellalle. Tämä oli ihan huippuhyvä setti.





Yksi meistä tilasi puolestaan annoksen nimeltä ’Tartar kotimaisesta kyyttölehmän lihasta, rapeaa perunaa ja luomukeltuainen’. Tunnustan, että en ole tainnut koskaan itse tilata tartaria, mutta olen muutaman kerran sitä kuitenkin eteeni saanut, ja toki hyvillä mielin syönytkin. Tämän annoksen suhteen saatoin vain todeta hyväksyvän muminan annoksen tilanneen huulilta.

 


Pääruokaosastolla pallottelin kalan ja pastan välillä, mutta kun olin varhaisella lounaalla syönyt kalaa, oli nyt luontevaa kallistua pastan puolelle. Voi tsiisus, kuinka herkullista olikaan annos nimeltään ’Gratinoituja pastarullia, joissa parmankinkkua, ricottaa ja pinaattia’. Annos oli todella kuuma, joka kertoi sen tulleen juuri uunista. Hienoa. Pastan rakenne oli jännästi täydellinen, ehkä yksi parhaita gratinoituja pastoja koskaan.




Yksi seurueestamme tilasi ’Nieriää, kurkku-piimäkastiketta ja vihreää parsaa’. Kaunis ja freesin näköinen annos. Yksinkertainen se oli myös kyllä, mutta hyvällä tavalla. Voihan ne parsat ja tillit tosiaan noin kauniistikin asetella. Kyllä Pipsa osaa.




Syötävät jälkiruoat jätimme suosiolla väliin, koska ilta oli jo kovin pitkällä. Ainahan on kuitenkin tilaa Limoncellolle tai jollekin muulle sopivalle jälkiruokajuomalle. Itse nautin kupillisen espressoa ja lasillisen ah niin ihanaa Limoncelloa. Olen joskus sanonut miehelleni, että voisin nauttia lasillisen Limoncelloa vaikka joka ilta. Hän katsoi kummasti ja vastasi, että no niinhän sinä teetkin. Aika monesti näin tapahtuukin, tunnustan, jos nyt ei kuitenkaan ihan joka ilta. Mutta onhan se ihan jumalten juomaa!

Illallinen Sikke’ s ravintolassa jätti meille kaikille hyvän olon ja mukavan mielen. Leppoisa tunnelma, mukava musiikki (jos sitä kuuntelimmekaan suomen ja englannin sekaisen vilkkaan kuulumisten vaihdon lomassa), hyvä palvelu ja laadukas kikkailematon ruoka ovat juuri niitä osasia, joista koostuu minun lempiravintolani. Lisäpisteet vielä keittiöstä vastaavalle huikealle Pipsa Hurmerinnalle ja ihastuttavalle Sikke Sumarille, jotka omalta osaltaan huolehtivat tunnelmasta ja elämyksistä.

On aina ilahduttavaa, kun keittiöstä vastaava chef käy näyttäytymässä, ja näin teki Pipsa tuoden meille alkuruoat. Sikke puolestaan valloitti meidät omalla välittömyydellään, ja oli mukavaa myös hieman rupatella hänen kanssaan. Jos ravintolalla on tietyt ”kasvot”, on plussaa, jos ne kasvot näkyvät myös siellä ravintolassa. Se kertoo panostuksesta ja sitoutumisesta, ja sitä arvostan. Ainahan ei tietenkään ole mahdollista, että molemmat siellä yhtä aikaa tapaa, mutta meillä kävi nyt senkin suhteen oikein hyvä tuuri.




Yksi asia minua jäi kuitenkin vaivaamaan. Huomasin nimittäin vasta jälkeenpäin, että nämä saamani kauniit ruusut olisivat kyllä ihan itseoikeutetusti kuuluneet minun sijastani Sikelle ja Pipsalle, kuin myös koko Sikke’s ravintolan tiimille. Lähetänkin ne tässä näin jälkikäteen virtuaalisesti. Kerrotte kotisivuillanne, että Sikke’s on kuin ystävän olohuone. Kyllä näin on. ”Olohuoneessanne” meidän oli hyvä viettää kodikas illallishetki iloisen jälleennäkemisen merkeissä. Lämmin kiitos.


keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Grillattu salaatti on hauskaa kesäruokaa


Lapin kesä on tunnetusti lyhyt (lukuun ottamatta viime kesää), joten aina kun on lämmintä ja aurinkoista, pitää siitä nauttia. Meidän tapauksessamme osa nautintoa on ruoan valmistaminen terassilla, jossa se myös nautitaan. Viime sunnuntai alkoi lämpimänä ja aurinkoisena. Se lupasi terassipäivää grillailuineen. Sellainen rento päivä oli aivan paikallaan Helsingin reissun jälkeen, kotiuduimmehan sieltä vasta edellisenä päivänä.

Ennen reissuun lähtöä olin varannut sekalaisen joukon raaka-aineita, vailla ihan kirkasta suunnitelmaa mitä niistä palattuamme tekisin. Sunnuntaina tuntuikin siltä, että oli ihan hyvä idea hieman keventää, reissussa oli tullut taas nautittua monenlaisia herkkuja. Niinpä päätin käyttää vain osan varatuista raaka-aineista. Lopuille löytyisi käyttöä tulevina päivinä. Grillattu Cosmopolitan-salaatti mukavilla lisukkeilla oli tuohon hetkeen kuin nenä päähän. Tähän ateriakokonaisuuteen sain upotettua vielä edelliseltä päivältä jääneet tähteetkin. Neljä pekonisiivua ja muutama possun fileelankun suikale täydensivät grillisalaatin sopivan ruokaisaksi.




Grillattu salaatti lisukkeineen

(2:lle)

1 suurehko kokonainen Cosmopolitan-salaatti
1 punainen paprika
2 maissintähkää (esikeitettyjä)
1 kahvikupillinen oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
suolaa
mustapippuria
ripaus yrttisekoitusta (tässä kuivattuja)
4 siivua pekonia
(edellisen päivän possua arviolta n. 250 g)

1.
Tee grillauskastike sekoittamalla hienonnettu valkosipulinkynsi oliiviöljyn joukkoon. Mausta suolalla, pippurilla ja kuivatuilla yrteillä. Sekoita ja anna kastikkeen hetken tekeytyä. Kuivatut yrtit vaativat ”heräämisajan”, jonka jälkeen ne vasta antavat parhaiten arominsa.

2.
Halkaise salaatti pituussunnassaan siten, että kumpaankin puolikkaaseen jää saman verran kantaa. Näin salaatinpuolikkaiden lehdet pysyvät hyvin kasassa. Ennen halkaisua kannattaa myös tunnustella leikkuulautaa vasten, millä kantilla salaatti pysyy tasaisemmin makuullaan. Oikea halkaisukohta valikoituu sitten sen mukaan. Huuhtele salaatit ja valuta niistä enimmät vedet pois. Taputtele kuivaksi ja sivele salaatin pinnat öljyseoksella.

3.
Huuhtele ja leikkaa paprika helposti grillattaviksi paloiksi. Sivele niillekin grillauskastiketta.




4.
Grillaa paprikoita ja maisseja 10-15 minuuttia, tai kunnes paprikat ovat kivasti pehmenneet ja makeutuneet ja kummatkin ovat saaneet vähän raidoitusta pintaansa. Esikeitetyille maisseille riittää sinänsä ihan vain lämmitys, mutta halusin myös niille hieman grillin väriä. Sivele kasviksia yrttiöljyllä pariin kertaan grillauksen aikana. Kun kasvikset alkavat olla valmiit, lisää pekonit parilalle ja paista ne kypsiksi. Se tapahtuu hetkessä, jos parila on kuuma.




5.
Tässä kohtaa minä menin paprikoiden, maissien ja kypsien pekonien kanssa keittiöön, ja pilkoin siellä paprikat ja pekonit pienemmiksi. Irrotin maissinjyvät tähkästään veitsellä liuskoina viiltämällä. Seuraavaksi irrottelin jyvät toisistaan erilleen. Sekoitin paprikat, maissit ja pekonit keskenään sekaisin.




6.
Tällä välin mies hoiti salaattien grillauksen ja porsaan siivujen lämmityksen. Possut oli siis kypsennetty jo edellisenä päivänä, joten niille riitti nopea lämmitys. Salaatinpuolikkaita tuli grillattua n. 3 minuuttia/puoli. Tämä Cosmopolitan-salaatti oli tosiaankin isokokoinen, mutta jos grillaat vaikkapa pienempiä sydänsalaatteja, niin grillausaika voi olla toinen. Tarkkaile siis välillä rusketusraitojen muodostumista.






7.
Asettele salaatinpuolikkaat tarjoiluvadille leikkauspinta ylöspäin. Levittele pekoni-kasvistäyte salaattien päälle. Pirskottele pinnalle hiukan oliiviöljyä, ja pyöräytykset suola- ja pippurimyllystäkin lienevät vielä paikallaan.




Voit toki lisätä pinnalle myös esimerkiksi parmesaania ja leipäkrutonkeja, ja lorutella kostukkeeksi jotakin herkullista salaatinkastiketta, vaikkapa Caesar-kastiketta. Minä halusin tällä kertaa pitää tämän annoksen mahdollisimman naturellina, mutta silti maukkaana. Helsingin herkut painoivat vielä vyötäröllä.




Jos salaatit ovat suuria, niistä voi terävällä veitsellä viiltää annospaloja, jotka otetaan vadilta pohjalta asti kaikkine kerroksineen ja täytteineen. Näin kannattaa tehdä, jos tarjolla on muutakin syötävää ja salaatti toimii pikkulisukkeena.  Juuri noin aioinkin ensin tehdä, mutta sitten kun ateriakokonaisuus muodostui kokkauksen edetessä tällaiseksi, että koko ateria oli tässä, otimme kumpikin oman puolikkaamme salaatista. Tässä tapauksessa olisin toki voinut kasata salaattiannokset jo suoraan lautasillekin, mutta enpä tullut ajatelleeksi.




Herkkua oli, ja ehdimme ruokailla ulkona. Jossakin vaiheessa syöntiä alkoi jyristä, ja yhä enemmän jyristä. Kuulosti kuitenkin, kuin ukkonen olisi vielä kaukana. Luulimme ehtivämme juoda vielä espressotkin pihalla, mutta toisin kävi. Kesken pöydän siivouksen alkoi ripsiä. Ei haittaa, ajattelin. Meillähän on katos päällä.




Sitten alkoikin sataa vaakasuunnassa. Hyvä että ehdittiin alta pois, ennen kuin kovin kastuttiin. Espressot nautittiin siis sisällä, jossa oli yhtäkkiä kovin pimeää. Ukkonen yritti kunnolla, mutta ei päässyt kuitenkaan ihan päälle.




Olen tehnyt näitä grillattuja salaatteja useita eri versioita. Tässä linkki viime keväänä postaamaani juttuun, jossa sydänsalaattien täytteeksi tuli katkarapuja ja parmesaania. Samasta jutusta löytyy myös kunnon pihvit, ja sitä myöten oikein surf & turf -ateria. Vieläkin muistan, kuinka hyvä setti sekin oli.





sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Grillatut pekoniporkkanat - vautsi vau!


Lopultakin helle helli meitä lappilaisiakin, tosin olimme toisella paikkakunnalta suurimman osan tuosta todella lämpimästä muutaman päivän jaksosta. Mutta eihän se helle meiltä pois ollut, pääsimme itsekin nauttimaan kunnon kesästä pääkaupungissa vieraillessamme. Onneksemme todella lämmintä säätä riitti vielä eilisellekin, jolloin saavuimme kotiin. Tälle päivälle näytti jo ukkosta, joten grillikauden avaus oli parasta suorittaa saman tien reissusta kotiuduttuamme. Grillasimme mm. näitä pekoniporkkanoita, joiden raaka-aineet muodostivat aivan ihmeellisen ihanan makean ja suolaisen liiton.




Herkullisiin pekoniporkkanoihin tarvitaan vain:


kesäporkkanoita
pekonia
vaahterasiirappia
mylly- tai sormisuolaa

Huuhtele ja kuivaa porkkanat, ja katkaise niiden varret lyhyiksi. (PS. kätevimmät kotikokit valmistavat porkkanan naateista vaikkapa pestoa. Minä en nyt ollut niin kätevä, mutta ohjeita löytyy googlesta.) Jos porkkana on kovin paksu, halkaise se. Uudet kesäporkkanat ovat juuri sopivan vahvuisia kokonaisinakin. Kääri pekonisiivu porkkanan ympärille.




Grillaa pekoniin käärittyjä porkkanoita niin kauan, että pekoni on kypsää ja porkkana sopivasti pehmennyttä, mutta ei kuitenkaan vielä mössöä.




Pekoniporkkanat grillaantuivat ihaniksi samalla, kun viljaporsaan fileelankku kypsyi parilalla. Eilen oli kova tuuli, joka hidasti grillausaikaa. Grillasimme näitä n. 9-10 minuuttia, porkkanoita välillä käännellen ja vaahterasiirapilla sivellen. Lihalle riitti yksi käännös.




Pyöräytä valmiiden pekoniporkkanoiden päälle hieman suolaa. Porkkanan makeus hävittää yllättävän paljon pekonin suolaisuutta.




Possun ja pekoniporkkanoiden seuraksi keitin uusia perunoita ja sipuli-voikastiketta. Lisäsin lautaselle vielä jääkaapissa ollutta sitruuna-aiolia, jonka olin aiemmin sinä päivänä tehnyt kotimaisten parsojen dipiksi. Näin pääsi sekin tähde hyötykäyttöön.




Kyllä kesä on monella tapaa ihanaa aikaa, vaikka tänään jo ennusteen mukaan ukkostikin. Lämpötilakin viileni heti kymmenellä asteella. Sellainen se Suomen suloinen suvi on. Seuraavaa lämpöaaltoa odotellessa.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Auralohta ja kasviksia uunista ulos


Tämän aterian suunnittelu lähti liikkeelle siitä, kun unohdin lauantaina broccolinit kylmäkaappiin. Ehkä ne unohtuivat siinä kohtaa, kun grilliruoaksi aiotut raaka-aineet päätettiinkin kylmän sään vuoksi valmistaa keittiössä. Olin ostanut broccolinit nimenomaan grillattavaksi. No eivät ne nytkään päätyneet grilliin, vaan edelleenkin jatkettiin uunilinjalla. Seurakseen ne saivat niin ikään tähteeksi jääneet kirsikkatomaatit ja kokonaista yhden jäljelle jääneen porkkanan. Myös Aurajuustoa löytyi jääkaapista, joten vain lohipalat jäivät ostettavaksi.




Auralohta ja uunikasviksia

(2:lle)

2 reilua annospalaa lohta
sitruunan mehua
suolaa
mustapippuria
60 g Aurajuustoa
1 pss (150 g) broccolineja
1 porkkana
kourallinen kirsikkatomaatteja
oliiviöljyä
hunajaa
sweet chili –kastiketta

Poista lohipaloista ruodot ja laita lohet uunipellille leivinpaperin päälle. Viillä terävällä veitsellä ”tasku” lohipalan keskelle, ja purista lohelle sitruunan mehua.  Mausta lohi kevyesti suolalla ja pippurilla ja täytä tasku Aurajuustoviipaleilla. Vaikka Aura on suolaista, tarvitsee lohi siitä huolimatta oman suolansa. Suolaton lohi on kamalaa. Laita lohet 200-asteiseen uuniin 10 minuutiksi, ja esivalmistele sillä välin kasvikset.




Huuhtele broccolinit ja katkaise varren kuivasta päästä pieni pala pois. Kuori ja viipaloi porkkana. Huuhtele kirsikkatomaatit. Pyörittele kasvikset oliiviöljyssä ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Ota lohet pois uunista 10 minuutin kohdalla, ja levitä maustetut kasvikset niiden ympärille. Laita pelti takaisin uuniin 10 minuutiksi.


Lohet olleet jo 10 min. uunissa...


Ota pelti taas pois uunista, ja tee tärkeä loppusilaus. Lorauta kasviksille hieman hunajaa. Broccolinit palavat helposti, jos laitat hunajan liian aikaisin. Sivele lohipalat sweet chili –kastikkeella. Laita pelti takaisin uuniin 5 minuutiksi.


Ennen sweet chiliä...


Tämän setin kypsennysaika 200 C uunissa oli siis 10 + 10 + 5 minuuttia. Nämä olivat isoja lohipaloja, ja paistuivat tuossa ajassa juuri sopivan kypsiksi. Ne säilyttivät hyvin mehevyytensä. Sweet chili -kastike antoi lohelle mukavan säväyksen, joka oli hyvä vastamaku Auralle.




Tämä oli taas yksi niitä minun "helpolla hyvää" –kokkailujani, mieluusti tähteet tarkasti hyödyntäen. Jääkaapista oli hyvä saada tuoretuotteet minimiin, koskapa pääkaupunki kutsuu taas pariksi päiväksi. Luvassa on kokoustelua, ja mukavien kollegoiden kanssa seurustelua niin työn kuin vapaankin merkeissä. Ja niin kuin aina, on tälläkin reissulla tarkoitus piipahtaa parissa kiinnostavassa Helsingin ravintolassa, myös kokouksen ulkopuolella.

Mukavaa loppuviikkoa ihan jokaiselle! Ja kiitos, kun vierailit blogissani!