perjantai 7. elokuuta 2020

Grillatut serranokinkku-hunajamelonit

Jamón Serrano ja hunajameloni ovat hyvin tyypillisiä espanjalaisessa alkupalapöydässä, ja nimenomaan toisiinsa kääriytyneinä. Tässä eräänä päivänä sain idean kokeilla, mitähän niistä tulisi grillin kautta pyöräytettynä. Meillä oli tuolloin hääpäivä, joka osui keskelle kiireistä työviikkoa, ja päivän varsinainen ateriakin tuli nautittua työn ohella. Niinpä halusin tehdä iltapalaksi jotain nautinnollista. Sitä tämä todellakin oli.

 

Grillatut serranokinkku-hunajamelonit

 

puolikas hunajameloni

6 siivua serranokinkkua (Jamón Serrano)

1 ruukku villirucolaa

oliiviöljyä

vadelmaviinietikkaa

sormisuolaa

mustapippuria

parmesaania

 

Valmista ensin salaattipeti. Katkaise rucolanlehdet aika juuresta. (Minulla on tapana myös huuhdella ja lingota rucolanlehdet.) Laita rucolat kulhoon. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja hieman viinietikkaa. Mausta suolalla ja pippurilla. Pyörittele maut sekaisin, ja annostele maustetut rucolat lautasille tai tarjoiluvadille.

 

Koverra hunajamelonin keskellä olevat siemenet lusikalla pois. Leikkaa puolikas hunajameloni kuuteen lohkoon ja poista kuori. Kääri kinkkusiivua lohkon ympärille. Grillaa lohkoja noin 5-10 minuuttia välillä varovasti kääntäen. Asettele kuumat serranokinkku-hunajamelonit salaattipedille. Höylää (vaikka kuorimaveitsellä) koko komeuden päälle parmesaanilastuja. Nauti hyvässä seurassa.

 

Nämä yksinkertaiset herkut olivat ihan mainioita. Mieskin niihin ihastui, ja nosti oikein peukun ylös hyväksyvän muminan saattelemana. Me nautimme ne tosiaankin iltapalana, mutta tulipa vain mieleen, että nämä toimisivat myös tosi kivoina alkupaloina. Siinä tapauksessa laittaisin yhteen annokseen 1-2 melonilohkoa. Alku- tai iltapalana, kummin vain, kokeilla kannattaa joka tapauksessa.

 

 

torstai 30. heinäkuuta 2020

Varhaiskaali-makkaraherkku grillissä muhittaen


Jatketaan kaalilinjalla vielä tämän postauksen verran, varhaiskaalista kun on moneksi. Tämä kaalipohjainen herkku syntyi eräänä maanantaina, kuten aika moni muukin hyvä keksintö on syntynyt. Tiedättehän, silloin laitetaan kaikki viikonlopun jämät kehiin, ja katsotaan kuinka käy. Tämänkertainen kokeilu lähti kaalinpalasta, joka oli pari päivää aiemmin jäänyt yli coleslaw-kaalisalaatin tarvitsemasta kaalimäärästä. Tuota kaalinpalasta katsellessani sain idean testata, miten suikaloitu varhaiskaali käyttäytyy paistovuoassa grillattuna. Lisäsin mukaan muitakin hävikkiuhan alla olevia raaka-aineita, välillä jopa itsekin yhdistelmää kummastellen. No aivan suotta epäilin, lopputulos oli huikea.




Kaaliherkku


1,7 l paistovuoka (reiätön)
oliiviöljyä
½ suikaloitu varhaiskaali
2 viipaloitua porkkanaa
tähteeksi jääneitä keitettyjä uusia perunoita (tässä 4 pientä)
2 viipaloitua tomaattia
hienoa merisuolaa
mustapippuria
loraus siirappia
2 viipaloitua grillimakkaraa
jotain yrttisilppua (tähän nappasin piharuukusta valkosipuliyrttiä)

Huuhtele, kuivaa, suikaloi ja viipaloi kasvikset. Öljyä (tai voitele voilla) vuoan pohja ja levitä kaalisuikaleet vuokaan. Lisää loput kasvikset ja lorauta niille oliiviöljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. Lorauta sekaan hieman siirappia.




Lisää viipaloitu makkara ja yrtit.




Laita vuoka puoliteholle säädettyyn grilliin (meillä kaasugrilli). Anna muhia kannen alla 20-25 minuuttia välillä varovasti lusikalla sekoitellen. Tai oikeastaan ennemminkin vain tarkastaen, että ainekset eivät tartu kiinni vuoan pohjaan. No eivät tarttuneet. Eivät edes yrittäneet tarttua.




Tästä tuli oikeastaan eräänlainen kesäversio kaalipadasta. Pieni siirappisuus teki ihmeitä, ja aromit olivat todellakin kohdillaan. Ja voi veljet, kuinka ihana liemi sinne vuoan pohjalle muodostuikaan. Tästäpä ei paljon grillipyttäri parane.




Niin kauan kuin varhaiskaalia on tarjolla, kannattaa ostaa kaalinkerä vaikka joka kauppareissulla. Se ei edes maksa paljon. Kaalin voi lohkoa ja grillata sellaisenaan, katso grillattujen kaalilohkojen ohje vaikka tästä linkistä. Jos taas sää ei suosi grillaajaa, syntyy varhaiskaalista ihan satumaisen ihanaa herkkua myös pannussa paistamalla. Tuollaisen paistetun varhaiskaalin ohjeen löydät tästä linkistä. Nämä kaikki varhaiskaaliohjeet ovat hyvinkin kokeilemisen arvoisia.


tiistai 28. heinäkuuta 2020

Coleslaw varhaiskaalin aikaan


Coleslaw ja hampurilainen ne yhteen soppii, ja kesä on tämän kaksikon parasta aikaa. Silloin coleslaw tehdään ihanan mehukkaasta varhaiskaalista ja hampurilaiset valmistetaan grillaamalla. Vielä kun valmistat coleslawn edellisenä iltana makuuntumaan, on seuraavan päivän hampurilaisateria nopeasti tehty. Juuri näin minä tein. Olipas sitten ihanaa tulla täyden golfkierroksen jälkeen nälkäisenä kotiin, aterian syntyessä kuin itsekseen. Meidän tarvitsi vain grillata hampurilaiset ja nostaa valmis coleslaw pöytään.




Netti on pullollaan coleslaw-ohjeita, mutta aika pitkälle niissä kaikissa idea on sama. Kastikeainekset ja -määrät hieman vaihtelevat. Yksi pitää jogurtista, toinen taas majoneesista, kolmas laittaa seuraksi kermaviiliä ja neljäs vannoo ranskankerman nimeen. Kirjaan tähän ohjeen siinä muodossa, kuin minä tämän coleslawn valmistin.

Coleslaw


4-6:lle

pienehkö varhaiskaali, tai puolikas suuresta
2 porkkanaa

Kastike:
1 dl majoneesia (Hellmann’s)
1 dl crème fraîchea
2 tl valkoviinietikkaa
1 rkl dijonsinappia
½ tl sokeria
¼ tl suolaa
aavistus mustapippuria

Sekoita kastikkeen ainekset suuressa kulhossa.

Kuori kaalista uloin kerros pois. Halkaise kaali ja leikkaa kanta pois.  Suikaloi kaalinpuolikkaat tosi ohuiksi viipaleiksi. (Suikaloiminen onnistuu terävällä veitsellä tai juustohöylällä.) Raasta kuoritut (tai jos kesäporkkanoista kyse, huuhdellut) porkkanat karkeaksi raasteeksi. Lisää kaalit ja porkkanat kastikkeen joukkoon ja sekoita. Laita kastike makuuntumaan jääkaappiin ainakin pari tuntia ennen h-hetkeä, tai jopa edellisenä iltana.

Tarjoa coleslaw hampurilaisten, grillimakkaroiden tai muiden grilliherkkujen kanssa. Minä tarjosin tämän ”revanssi-hampurilaisten” kanssa, ja kyllä nämä nyt palkitsivatkin uudelleen yrittäjät.




Nimittäin, olimme kolmisen viikkoa aiemminkin yrittäneet grillata hampurilaisia, mutta sillä kertaa homma meni häneksi. Kaasu loppui grillistä juuri siinä kohtaa, kun piti kääntää pihvit ja lisätä cheddarviipaleet pihvien päälle. Fiksuina ja muka kiireisinä päätimme suorittaa tehtävän loppuun mikron avustuksella. Sanon minä vain, että aika hyvin sulaa cheddar mikrossa lautaselle. Siitäpä sitten lusikoitiin ”juustokastiketta” pihvien päälle ja taivasteltiin omaa hölmöyttämme. No, maku oli loistava silloinkin. Tällä kertaa, aiemmasta poiketen myös annoksen ulkonäkö miellytti silmää. Ja olihan meillä nyt myös raikasta ja mehevää coleslawtakin hampurilaisille kaveriksi.


torstai 23. heinäkuuta 2020

Mansikkainen vuohenjuustosalaatti


Kesäisin on ihanaa, kun saa popsia tuoreita marjoja, ja kyllä me niitä popsimmekin. Silloin tällöin livahtaa salaattiinkin muutama marja. Sesonkien mukaan kokkaan muutenkin, mutta erityisesti salaateistani huomaa mikä sesonki on käynnissä. Keittiöfilosofiaani kuuluu, että syödään aina sitä, mikä milloinkin parasta on. Toinen periaatteeni on, että less is more, eli annan mielelläni kulloisenkin sesongin herkkupalan loistaa peittoamatta sitä muiden ainesten ja makujen alle. Tämä pari viikkoa sitten nauttimamme mansikkainen vuohenjuustosalaatti kiteyttää aika hyvin nämä ajatukseni.




Mansikkainen vuohenjuustosalaatti


3-4:lle

ruukullinen salaattia (tässä jääsalaattia)
oliiviöljyä
vadelmavinegrettiä
sormisuolaa
mustapippuria
50 g paahdettuja pinjansiemeniä
mansikoita (n. 20-25 kpl on hyvä määrä)
200 g Saint Maure vuohenjuustoa
voita paistamiseen
juoksevaa hunajaa

Huuhtele ja linkoa salaatti. Revi se kulhoon. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja vadelmavinegrettiä (myös valkoviinietikka käy), ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita, jotta kaikki salaatin pinnat saavat osansa mausteista. Levitä maustunut salaatti tarjoiluvadille.

Paahda pinjansiemenet kuivassa pannussa. Älä päästä palamaan. Kun pinjansiemenet ovat sopivan paahtuneita, kaada ne lautaselle odottamaan, jotta pannun jälkilämpö ei tee temppujaan.

Huuhtele mansikat ja viillä niistä kanta pois. Ripottele mansikat sinne tänne salaatin päälle.




Leikkaa jääkaappikylmä (!) vuohenjuusto kiekoiksi. En mitannut, mutta näiden kiekkojen vahvuus on ehkä jotain 1 cm luokkaa. Kuumenna pannu ja lisää kunnon voinokare. Kun voi on kuplinut ja alkaa rauhoittua (= sihinä loppuu), lisää juustokiekot. Anna juustojen olla pannussa paikallaan, kunnes niiden alareunat alkavat hieman levetä. Käännä juustot ja jatka paistamista. Näin pienille kiekoille riittää 1-1,5 minuutin paisto per puoli. Lisää kauniin väriset juustot salaattiin ja valuta juustoille hieman hunajaa.

Viimeistele paahdetuilla pinjansiemenillä ripottelemalla niitä joka puolelle salaattia.




Minulla on terassillamme amppelimansikka (vai onko se mansikka-amppeli?), ja sen ensimmäisestä sadosta tuli juuri sopiva määrä mansikoita tähän salaattiin. On kyllä ylellistä, kun saa napsaista tuoreita mansikoita ihan tuosta käden ulottuvilta.




Nautimme salaatin aivan ihanien valkosipulileipien kanssa. Tästä linkistä löydät näiden suussasulavien valkosipulileipien ohjeen. OMG kuinka hyviä ne olivatkaan! Nämä leipäset tein ranskanleivästä.




Amppelini alkaa taas olla punaisia mansikoita pullollaan. No kyllähän niitä mansikoita tulee napsittua parempiin suihin sellaisenaankin, mutta sen verran paljon niitä on taas tuloillaan, että pian voisi olla aika pyöräyttää jokin uusi kiva mansikkainen salaatti.




PS. Kannattaa testata myös nuo leivät. Ne ovat hävyttömän hyviä!