Onpahan ollut erikoinen kesäkuu säiden suhteen ainakin täällä napapiirin korkeuksilla. Elämme nyt kesäkuun loppusuoraa, ja olemme tähän mennessä tarjenneet ruokailla pihapöydän äärellä vasta kaksi kertaa. Jälkimmäinen noista kahdesta kerrasta osui onneksemme juhannuspäivälle. Otimmekin sitten tuosta kauniista päivästä kaiken irti. Vietimme sen suurelta osin tuulensuojaisella, aurinkoisella terassillamme musiikkia kuunnellen ja/tai lueskellen. Ruoan valmistukseen käytimme mahdollisimman vähän aikaa. Sen sijaan itse ruokailu tapahtui hitaasti, jokaisesta suupalasta nautiskellen.
Kaikki tärkeimmät, perinteiset juhannusherkut oli tullut nautittua jo juhannusaattona yhdessä perheen kanssa. Juhannuspäivänä olimme siis vapaat sooloilemaan ruokalajien osalta ihan senhetkisten mielihalujemme mukaan. Söimme kahdessa erässä, välillä kunnolla taukoa pitäen ja taas uutta ruokahalua kasvattaen. Alkajaisiksi valmistin meille mehukkaan, makuaisteja hivelevän nektariini-mozzarellasalaatin jamón serranolla. Se valmistui hetkessä ja niin helposti, että reseptin kirjoittaminen on tavallaan turhaa. Tallennan sen kuitenkin tänne talteen vinkiksi tulevia vastaavia hetkiä varten.
Nektariini-mozzarellasalaatti jamón serranolla
2 lautasannosta
3 nektariinia
2 palloa bufala-mozzarellaa (tässä Pirkka Parhaat)
laadukasta oliiviöljyä
ripaus suolaa
mustapippuria
muutama siivu jamón serranoa (tai parmankinkkua)
kourallinen basilikan lehtiä
Huuhtele ja lohko nektariinit lautasille. (Tai tarjoiluvadille, jos niin on mukavampi.)
Valuta mozzarellapusseista neste pois, ja kuivaa mozzarellat kevyesti talouspaperilla taputellen. Revi mozzarellapalloja hiukan, ja laita revityt pallot lautasen keskelle.
Lorauta annoksille sinne tänne ihan reilulla kädellä hyvää oliiviöljyä. Pyöräytä myllystä sekaan hiukan suolaa ja mustapippuria.
Asettele annosten päälle ilmakuivattuja kinkkusiivuja. Viimeistele basilikan lehdillä. Nauti.
Ai että maistui ihanalta, niin tämä salaatti kuin myös terassielämä. Samaa voi sanoa viinistä, joksi tuohon hetkeen valikoitui Domäne Wachau Grüner Veltliner Federspiel Terrassen 2024. Itse asiassa se oli vallan mainio paritus niin tälle alkusalaatille, kuin pienen tauon jälkeen valmistetulle pääruoallekin.
Pääruoaksi grillasimme yhteistyöllä (minä hoidin esivalmistelut ja mies grillasi) jättikatkarapuja, jotka nautimme aiolin ja grillissä paahdetun leivän kera. Nämä nimenomaiset katkaravut kulkevat meillä nimellä Rakkausruoka, ja se on yksi niitä ruokia, joita on tehtävä joka kesä. Mutta vain kauniina ja lämpimänä kesäpäivänä, kun ne voidaan myös nauttia ulkona.
Rakkausruoan ohjeen, ja selityksen noin imelälle ruoan nimelle löydät mm. tämän linkin takaa blogipostauksestani. Vuosien saatossa olemme kuitenkin ko. postauksesta poiketen siirtyneet grillaamaan katkaravut grilliparilan sijaan foliovuoassa, jolloin katkaravut pysyvät myös ulkonäöllisesti siistimpinä ja kauniimpina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti