sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Hyrskypotut mädillä, ja muitakin herkkuja - OM NOM!


Tein sitten minäkin hyrskypottuja, ihan ensimmäistä kertaa. Ihan mahtavan hyvä keksintö, kuka lie keksinytkään. Hyrskypotut, hölskypotut, kesäpotut… näilläkin on monta nimeä. Kutsun niitä nyt hyrskypotuiksi, kun satuin sellaisen ohjeen huomaamaan. Tässä linkki ohjeeseen, jonka neuvojen mukaan nämä herkulliset perunat valmistin. Toki ihan pikkuisen tätäkin ohjetta sävelsin, puolitin määrät meidän tarvetta vastaaviksi, mutta toisaalta lisäsin joukkoon herkullista mätiä. Om nom!




Hyrskypotut mädillä

(3-4:lle lisukkeeksi)

½ kg uusia perunoita (tässä siiklejä)
(vettä + suolaa perunoiden keittämiseen)
2 kevätsipulia varsineen
½ punttia tilliä
150 g ranskankermaa
30 g voita
1 pieni prk kirjolohenmätiä




Keitä perunat kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Hienonna sipulit (varsineen) ja tillit perunoiden kypsyessä. Kaada keitinvesi kattilasta. Lisää sipulit, tillit, ranskankerma ja voi perunoiden joukkoon. Peitä kattila kannella ja ravistele voimakkaasti niin, että perunat hieman hajoavat ja ainekset sekoittuvat. Siirrä hyrskypotut tarjoiluastiaan ja lusikoi mätiä niiden päälle.




Hyrskypotut saivat arvoisensa seuralaiset kokonaisena savustetusta taimenesta ja raikkaasta salaatista. Sekoitin salaatin babypinaatista, jääsalaatista, kurkusta, helmitomaateista, fetasta ja kalamataoliiveista. Salaatinkastikkeena oli oliiviöljyä ja muutama pisara viinietikkaa.




Taimen oli tosi iso, n. 1,6 kiloinen. Huuhtelin sen ja taputtelin kuivaksi. Suolasin hienolla merisuolalla sisältä ja päätä. Masuun nippu tilliä, ja sitten koko komeus savustimeen.


Menossa savustimeen.

Näin suuri taimen vaati vajaan tunnin savustuksen, ja sitten evä ja nahka irtosivat helposti.

Tulossa savustimesta.


Asettelin päältä kuoritun taimenen kylkeen tuoretta tilliä. Kalan liha irtosi hyvin myös ruodoista. 


Syömään!


Tämä savustettu taimen maistui suorastaan taivaalliselta näiden ihanien lisukkeiden kanssa. Hyrskypottujen mäti oli kuin piste iin päälle, ja sitä oli kiva poksautella hampaissa.




Taimenesta olisi riittänyt isommallekin porukalle. Söimmekin sitä useammassa eri käänteessä, ensin mäti-hyrskypottujen kanssa ja sitten myöhemmin vielä perinteiset yöpalanäpistykset. Seuraavana aamuna teimme herkullisia ruisleipiä laittamalla leiville salaatinjämät ja muutaman palasen savustettua taimenta. Ja vielä on mitä odottaa, tämän illan iltapalallekin jäi vielä sopivat kimpaleet herkullista kalaa.




Nämä mäti-hyrskypotut tuli kyllä jo syötyä, mutta tulen tekemään niitä ihan varmasti pian uudestaan. Om nom, mitä herkkua ne olivatkaan!





torstai 27. kesäkuuta 2019

Rapsakka ja raikas kukkakaalisalaatti


On se ihmeellistä, miten näin yksinkertaisista raaka-aineista voi syntyä jotain noin herkullista! Salaatti syntyi tähteistä, mutta se asia ei tämän herkun hohtoa himmentänyt. Aikomukseni oli alun perin tehdä jumalattoman ihanaa tryffeli-kukkakaalia (tässä ohje), mutta vaihdoinkin suunnitelmaa ihan lennosta. Huomasin nimittäin, että kylmäkaappiin oli jäänyt myös muutama retiisi ja pari kesäporkkanaa. Siitäpä minulle tulikin ”entäpä jos” -idea, jonka lopputulos on tässä.




Retiisi-kukkakaalisalaatti


1 pieni kukkakaali
6 retiisiä
2 pientä kesäporkkanaa
puolikas ruukullinen salaatinlehtiä

Marinadi:
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl valkoviinietikkaa
2 tl sitruunan mehua
2 tl hunajaa
1 tl sokeria
1 tl suolaa
mustapippuria

Huuhtele kasvikset. Irrota kukkakaalin nuput toisistaan, tarvittaessa voit pieniä niitä. Lohko retiisit ja höylää porkkanoista juustohöylällä tai perunankuorimaveitsellä pieniä pyörylöitä.

Sekoita marinadin ainekset kulhossa ja lisää kukkakaalit, retiisit ja porkkanat marinadin joukkoon. Jos vain maltat odottaa, anna makuuntua jääkaapissa vaikka edes tunnin verran, mieluiten muutaman tunnin. Minulla oli kyllä tekemistä, että sain kasvikset jääkaappiin marinoitumaan. Maku oli jo siinä tekovaiheessa niin hyvä, että minä napsin kuormasta eräänkin kukkakaalin nupun. Sain kuin sainkin kuitenkin laitettua kannen kiinni ja kulhon jääkaappiin, jossa nämä makuuntuivat jopa puoli vuorokautta. Kävin toki kulhoa välillä hölskyttelemässä, ehkä hieman maistoinkin… Täytyyhän tuote tarkistaa marinoinnin edetessä.




Asettele tarjoiluvadille salaatinlehtiä ja lusikoi marinoituneet kasvikset salaatin päälle. Kulhon pohjalle muodostuu nestettä, joten ei kannata kaataa kasviksia siitä suoraan salaatin päälle.




Vaikken aivan saanutkaan pidettyä näppejäni kurissa, riitti tätä salaattia kahdelle lautaselle. Me söimme ne ihan sellaisenaan lounassalaattina. Ihan yhtä lailla hyvää tämä salaatti olisi varmaankin vaikkapa grilliruokien lisukkeena. Vink, vink.

tiistai 25. kesäkuuta 2019

Ihan älyttömän hyvät karitsankyljykset


Juhannus tuli ja meni perinteisine herkkuineen. Meidän juhannus oli jälleen kerran hyvin kalavoittoinen. Sillejä, graavikaloja ja savukalaa, niitä pitää aina juhannuksena saada. Ja lisukkeeksi tietysti kesäistä salaattia, uusia siiklejä ja sipuli-voikastiketta, sekä jälkiruoaksi mansikoita. Maku- ja tunnelmapaloja meidän juhannuksen vietosta löydät Instagramista (@lentavatsardiinit).

Mutta niin kuin nuo edellä mainitut kuuluvat meidän juhannusmenuumme, kuuluvat nämä herkulliset karitsankyljykset juhannusviikonlopun sunnuntaille. Näin oli nyt jo kolmatta kertaa, eli eräänlainen juhannusperinnehän näistäkin on jo tullut.




Näiden mielettömän hyvien karitsankyljysten alkuperäisohje on Sikke Sumarin. Muutama vuosi sitten bongasin ohjeen Ilta-Sanomista, tässä siihen linkki. Kannattaa lukea tuon linkin ohje, tosin varaudu siihen, että sitä lukiessa tulee nälkä. Kun näitä karitsankyljyksiä kerran kokeilimme, niin koukkuunhan me niihin jäimme.   

Karitsankyljykset Siken tapaan


1 kg karitsankyljyksiä

Marinadi:
10 valkosipulinkynttä
15 lehteä tuoretta basilikaa
muutama oksa tuoretta timjamia
1,5 dl hyvää oliiviöljyä
½ sitruunan kuori

Glaseerauskastike:
6 rkl hunajaa
1 rkl Dijonin sinappia (minulla hunajaversio)
muutama oksa tuoretta timjamia
1 rkl balsamicoa

(suolaa ja pippuria)




Pussi on helppo täyttää, kun sen laittaa kulhoon tai kannuun.


Murskaa valkosipulinkynnet, revi basilikan lehdet ja kuori pestystä sitruunasta kuorilastuja perunankuorimaveitsellä. Laita ne, sekä timjaminoksat ja oliiviöljy reilunkokoiseen marinointipussiin. Lisää karitsankyljykset pussiin ja marinoi kyljyksiä välillä käännellen kolmisen tuntia. (Säilytin pussia jääkaapissa, mutta otin sen viimeisen marinointitunnin aikana huoneenlämpöön.)




Valmista glaseerauskastike sekoittamalla kaikki ainekset kulhossa.


Lähdössä grilliin, glaseerauskastikekin on jo valmis.


Kuumenna grillipannu tai grilli ja grillaa kyljyksiä muutama minuuttia molemmin puolin. Me grillasimme 2-3 minuuttia/puoli, mutta grillausaika riippuu tietysti grillin tehosta. Älä paista liikaa! Kyljykset ovat parhaimmillaan roseina. Siken ohjeessa ei puhuttu suolasta mitään, mutta kyllä minä olen noille kyljyksille pyöräyttänyt myllystä sopivasti sekä suolaa että pippuria. Ja noita mausteitahan voi aina lisätä vielä valmiidenkin kyljysten päälle.


Pari minuuttia, ja kääntö käynnissä.


Hetki ennen glaseerausta, fetatkin jo mukana.


Glaseeraa kyljykset pensselillä hetkeä ennen kuin otat ne pannusta/grillistä. Pane myös loput glaseerauskastikkeesta tarjolle.


Glaseeraus käynnissä.


Me söimme nämä karitsankyljykset grillattujen broccolinien ja terttutomaattien kanssa. Niiden grillausohje löytyy tästä linkistä. Tällä kertaa lisäsin grillausvuokaan fetapaloja pari minuuttia ennen kuin kyljysten glaseerausvaihe alkoi.

Juhannusaatosta ja -päivästä poiketen oli muuten kylmä päivä tuolloin. Mies hoiti grillauksen, fleecetakki päällään. Minä jakelin ohjeita vierestä, ja olin pukeutunut toppatakkiin. Jalassa minulla oli villasukat ja miehen terassicrocsit. Kyllä, todellakin silmiähivelevä näky. Ihan hirveästi ei tuona päivänä haluttanut syödä pihalla, vaan käärimme valmiit kyljykset folioon ja kipitimme pikapikaa sisälle syömään.


Syömään!


Oih ja voih, kuinka hyvää tämä taas oli. Pöydässä tupsuttelimme vielä tuota suussa sulavaa glaseerauskastiketta kyljysten pintaan, ja ensimaistamisen jälkeen myös pienet pyöräytykset suolamyllystä. Sitten ei paljon puhuttukaan, kunhan vain maiskuteltiin menemään.




Jotakin näiden kyljysten makoisuudesta kertoo ehkä sekin, että kirjoitin tätä postausta (ainakin kuvaannollisesti) kuola suusta valuen. Tämä on taas yksi niitä (pika)ruokia, jotka marinointiaikaa lukuun ottamatta valmistuvat tosi nopeasti. Ei myöskään haittaa, vaikka kyljykset unohtuvat marinadiin pidemmäksikin aikaa. Olen parina aikaisempana juhannusviikonlopun sunnuntaina tehnyt niin, että olen laittanut kyljykset marinadiin ennen golfaamaan lähtemistä. Heti kotiin tullessa sitten marinadipussi huoneenlämpöön, ja kun pelin jäljiltä on siistiydytty, ovat kyljykset olleetkin jo valmiita grillattaviksi. Kätevää. Ja niin hyvää.


keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Kesäkekkereiden halloumisalaatti ja muut herkut


Lauantai oli meillä sekä golf- että terassikekkeripäivä, sama poppoo osallisena kummassakin aktiviteetissa. Sää oli mitä parhain, oli todella lämmintä ja aurinkoista. Istuimme terassilla pitkän illan, ensin ruoanteon tuoksuja (savustin ja grilli) nuuhkien, sitten syöden ja viimeiseksi vielä muuten vain iltaa istuen. Aurinkohan meillä ei tähän aikaan vuodesta juurikaan laske, joten aurinkoa ja lämpöä riitti koko illaksi. Vasta myöhään siirryimme sisätiloihin. Illan menuun kuului savustettuja lohivartaita, grillattuja pekoni-kesäsipuleita, uusia perunoita, kermaviilikastiketta, keitettyjä kananmunia ja nämä kaikki yhteen liittävänä osasena ihanaa halloumisalaattia.




Bongasin tämän salaatin jo vuosia sitten jostakin aikakauslehdestä, mutta alkuperäisen ohjeen tekijästä minulla ei ole tietoa. Otin silloin kuvan vain reseptisivusta, eikä sillä sivulla ole sen koommin lehden kuin tekijänkään nimitietoja. Samalla sivulla on ohjeet niin tervetuliaisjuomiin, kantarellikeittoon kuin halloumisalaattiinkin. Miljöönä on laituri. Olisi hauska kuulla, josko joku lukijoista tunnistaa ohjeen omakseen. Tässä alkuperäinen ohje (suluissa muutokset, jotka tein viime lauantaina).

Halloumisalaatti


200 g halloumijuustoa (250 g, koska näitä ei voi olla napsimatta, kun ovat jäähtymässä)
100 g kirsikkatomaatteja (250 g rasiallinen miniluumutomaatteja)
1 avomaan kurkku (1 tavallinen tuorekurkku)
1 rkl seesaminsiemeniä (1,5 rkl)
1 rkl öljyä
lehtisalaattia (1 pss jääsalaattia ja ½ Ruustinnan salaatista)
rucolaa (en laittanut)

Kostukkeeksi:
sitruunamehua ja pähkinäöljyä tai oliiviöljyä (laitoin sitruunaa ja oliiviöljyä)

1.
Liota halloumijuustoa kylmässä vedessä n. tunnin ajan. (Joskus liotan, toisinaan en, nyt en liottanut.) Jos haluat salaattiin suolaisemman maun, käytä halloumijuusto liottamattomana.

2.
Kuivaa juusto talouspaperilla ja paloittele se pikkukuutioiksi.

3.
Kuumenna öljy pannulla ja lisää joukkoon juustokuutiot ja seesaminsiemenet. Kääntele ja kypsennä juustopalat kauniin ruskeiksi, jäähdytä.

4.
Kuori ja pilko kurkku ja huuhdo tomaatit (halkaisin tomaatit).

5.
Huuhdo (ja linkoa tai muutoin kuivaa) salaatin lehdet ja revi ne tarjoiluvadille. Asettele tomaatit, kurkut ja juustopalat salaatille.

6.
Pirskottele päälle hieman sitruunamehua ja öljyä.



   
Tämä salaatti on ihanan raikas, mutta halloumin ansiosta myös sopivasti suolainen. Se on siis ihan täydellinen illanistujaisiin ja grillajaisiin. Nyt kun juhannus on tuloillaan, on tämä salaatti myös yksi hyvä vaihtoehto juhannuspöytään.






Lauantaina kokeilin ihan ensimmäistä kertaa savustaa kalavartaita. Tähän asti olemme savustaneet vain fileitä tai kokonaisia kaloja. Näin helmikuussa Mansikkaheinä-blogissa niin herkullisen näköisen postauksen kalavartaista, että tallensin sen silloin to do -listalleni. Nyt oli niiden vartaiden hetki. Ohjeen näihin herkullisiin kalavartaisiin löydät tästä linkistä. Itse en osaisi sen paremmin ohjetta kirjoittaa. Valmistin vartaat aika lailla tarkkaan Leenan ohjeen mukaisesti, tosin minä käytin näihin vain yhtä kalaa, lohta. Leena, kiitos herkullisesta ohjeesta! Se pääsi tämän kokeilun myötä meillä jatkuvaan käyttöön.




Pekonisipulit odottavat grilliin pääsyä ja halloumit ovat jo valmiit.


Kun lohivartaat olivat olleet savustimessa n. 10 minuuttia, aloitimme pekoni-kesäsipulivartaiden grillaamisen. Olimme jo aiemmin valmistelleet ne grillauskuntoon. Nämä ovat tosi helppoja, ja superhyviä. Huuhtele kesäsipulit, viillä kanta ohuesti pois, siisti ja tasaa varret. Lorauta sipuleille juoksevaa hunajaa, ja pyörittele sipulit hunajassa. Kääri 1-2 pekonisiivua sipulin ympärille. Grillaa 12-15 minuuttia. Me grillasimme ne kaasugrillissä foliogrillialustalla, kannen ollessa aina välillä kiinni. Hiiligrillissä valmistuvat todennäköisesti nopeammin.




Simsalabim, kuten meillä skoolatessa sanotaan.


Näiden em. tuotteiden lisäksi pöydästä löytyi myös uusia perunoita (Annabelle), keitettyjä kananmunia ja kermaviilikastiketta, (joka syntyi sekoittamalla purkilliseen kermaviiliä ruokalusikalliset sitruunan mehua ja hunajaista dijonsinappia, 1 tl sokeria, ripaus suolaa sekä 1 dl tillisilppua). Kokonaisuus oli oikein soppeli, ja hyvin tuntui maistuvan vieraillekin.




Jälkiruoka valmistui myös grillissä, ja siihen löytyy ohje tästä viimekesäisestä postauksestani Taivaalliset Limoncello-nektariinit. Nimi ei ole lainkaan liioiteltu. Taivaallisia ne ovat.


Nektariinit menossa grilliin...


Nyt ymmärsin viime vuodesta poiketen laittaa jäätelön kuumien nektariinien päälle. Mursin myös yhden marenkikukkasen kunkin annoksen päälle ja reunoille. Tilkka Limoncelloa lasiin, ja oh-la-laa.




Hyviä ystäviä, liikuntaa, maistuvaa ruokaa, niistä oli lauantai tehty. Tuo päivä oli todennäköisesti myös yksi kesän kauneimmista, mitä säähän tulee. Voitaneen todeta, että niin päivä kuin iltakin olivat kaikin puolin onnistuneita.