Murupotut – vanha kunnon kotiruoka

Viime viikonloppu meni pääkaupungissa humputellessa, ja silloin aamiaista lukuun ottamatta olimme täysin ulkoruokinnassa. Ja kun aamiaisellekin oli äitiä varten (tyttären toimesta) varattu ihan oikeaa samppanjaa, niin prinsessapäiväthän minulla siis olivat. Viikonlopun kulttuurianti oli myös oikein hyvä. Mutta niin ihanaa kuin prinsessana olo onkin, niin ainakin liki yhtä mukavaa on prinsessapäivien jälkeen saada kotiruokaa. Ja nyt kävikin niin, että viikolla kaupassa käydessäni minulle tuli hillitön halu ostaa (ihan ostoslistan ulkopuolelta) murupottuja varten raaka-aineet. Murupotuiksi sitä ruokaa meillä on kutsuttu aina lapsuudestani saakka. Useimmat taitavat tuntea kyseisen ruoan jauhelihakeittona. Kaikki kunnia tälle perinteistäkin perinteisemmälle kotiruoalle. En edes muista, milloin viimeksi olen murupottuja valmistanut. Olihan siis jo siltäkin kantilta ajateltuna korkea aika ottaa se taas ruokalistalle.

Murupotut

(tästä tulee 3:lle reilut annokset, ja 4:llekin riittää kerta-annokset)

3 suurehkoa perunaa (yht. 300 g)

4-5 keskikokoista porkkanaa (4 keittoon ja 1 menee kuormasta napostellessa)

1 litra vettä

voita

300 g naudan vähärasvaista paistijauhelihaa

1 sipuli

suolaa

mustapippuria

1-2 tl paprikajauhetta

1-2 kasvis- tai lihafondia (tai liemikuutioita)

10 maustepippuria

2 laakerinlehteä

persiljaa

Kuori perunat ja kuutioi ne. Huuhtele pariin kertaan raikkaassa vedessä. Kuori porkkanat ja viipaloi ne. Laita perunakuutiot ja porkkanaviipaleet kylmään veteen ja kattila tulelle. Kiehumisen edetessä perunoista saattaa muodostua vaahtoa (etenkin jos huuhtelu jäi vajaaksi). Kuori vaahto pois joko reikäkauhalla, tai sitten ruokalusikalla (niin kuin minä teen).

Veden kiehumista odotellessa paista jauheliha ja sipulisilppu voissa ja mausta ne suolalla, pippurilla ja paprikajauheella. Minulla on aivan ihanaa paprikajauhetta (dulce), jota olen tuonut Espanjasta. Siellä myydään tätä ihanaa makeaa paprikajauhetta kauniissa peltipurkissa, samoin kuin myös tulista (picante) versiota. Tähän ruokaan laitoin makeaa versiota. Tavallinen Suomessa myytävä paprikajauhe käy myös oikein hyvin. Niin tai näin, niin paprikajauhe pitää lisätä ehdottomasti pannun kautta, eikä suoraan keittoon ripotellen. Pannun kautta siitä lähtee maku liikkeelle. Mausta ja maistele. Jauhelihan pitää maistua hyvältä. Voit lisätä myös omia lempimausteitasi.

Paprikaa dulce ja picante.

  

Tässä vaiheessa perunat ja porkkanat ovat varmaankin jo hetken kiehuneet. Lisää sipuli-jauheliha kattilaan perunoiden ja porkkanoiden jatkeeksi, ja jatka keittämistä. Lisää ensin 1 fondi ja muut mausteet, paitsi persilja (se laitetaan vasta ihan lopussa). Jatka keittämistä ja maistele samalla, pitääkö lisätä toinen fondi, tai edes puolet siitä. Fondit kannattaa siis lisätä varovasti maistellen, ettei tule liikasuolaista. Jos jauheliha on kunnolla maustettua, tulee siitäkin keittoon omat makunsa ja suolansa. Varsinaista suolaa en keittoon lisää lainkaan. Sitten kun maku on varmasti hyvä, ja perunat kypsät, lisää persiljasilppu. Kokonaiskeittoaika on n. 20-25 minuuttia, laskettuna siitä hetkestä, kun vesi alkaa kiehua.

 

Onko teillä jotain vakilisukkeita, mitä tarjoatte juuri tiettyjen ruokien kanssa? Meillä on jauhelihakeiton kanssa tarjottu aina juustokuutioita. Ne laitetaan kipossa pöytään, ja kukin lisää niitä haluamansa määrän keittoon. Keitossa ne pehmenevät ihaniksi makupaloiksi. Tai sitten venyvät ihaniksi sinkuviksi juustopaloiksi, riippuen aivan siitä, mistä juustosta on kyse. Juusto voi olla ihan perusjuustoa (esim. oltermanni, polar, edam jne.) jolloin mahdolliset juustonkannikat pääsevät tässä hyötykäyttöön. Siis juuri ne juustojen loppupalat, josta ei meinaa saada enää höylättyä siivuja. Tällä kertaa laitoin tarjolle savucheddarkuutioita.

Voi kuinka hyvältä murupotut maistuivatkaan. Tuli ihan lapsuus mieleen. Eikä vain oma lapsuuteni, vaan myös omien lasteni lapsuus. Tämä taitaa olla ihan yksi niitä klassikkoja, kun kotiruoista puhutaan.