sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Grillistä poroa, bataattia ja pekoniin käärittyjä kevätsipuleita kera puolukka-aiolin


Nyt tuli valinnan vaikeus siitä, että minkähän osan päivän menustamme laittaisin otsikoksi. Oli nimittäin niin mukavia grilliherkkuja puolukka-aiolin kera, että en tiedä minkä nostaisin ylitse muiden. Sielläpä ne nyt ovat otsikossa kaikki peräkkäin. Grillattua poron ulkofileetä, grillattuja bataattisiivuja sekä pekoniin käärittyjä ja hunajalla höystettyjä kevätsipuleita. Herkut sitoi yhteen villi kokeiluni puolukka-aioli, joka pääsi saman tien tulevien suosikkien listalle.




Olimme kahden yön ja kolmen päivän yhdistetyllä työ/vapaa-ajan reissulla Helsingissä, ja kotiin saavuimme viime yönä. Sunnuntaisin en mielelläni mene kauppaan, joten olin kaukaa viisaasti hommannut valmiiksi raaka-aineita, jotka kestävät säilytyksen. Poroa meillä onkin yleensä aina pakasteessa.




Ensimmäiseksi tein Puolukka-aiolin makuuntumaan. Tein sen näin:

½ dl puolukoita
pikkulusikan kärjellinen sokeria
1 dl Hellmann’s majoneesia
1 valkosipulinkynsi
1 tl sitruunan mehua
ihan vähän suolaa

Murskaa puolukat sokerin kanssa. Sekoita ne majoneesiin. Lisää murskattu valkosipuli, sitruunamehu ja suola. Sekoita. Anna muhia tunti pari.


Bataatit menossa grilliin.


Valitsin kaupasta pienimmän bataatin (2:lle hlölle) ja siitäkin tuli pari siivua enemmän kuin mitä kerralla jaksoimme syödä. Kuorin bataatin ja leikkasin sen noin puolen sentin vahvuisiksi viipaleiksi. Sivelin ensin lautasen, ja sitten sille kerroksittain asetellut bataattiviipaleet maustetulla öljyseoksella siten, että seosta tuli paitsi pohjalle, myös kerrosten väleihin ja päällimmäiseksi myös. Sillä lailla kunkin bataattisiivun kumpikin puoli sai osansa makuöljyseoksesta, joka syntyi seuraavista aineista:

1dl oliiviöljyä
1 murskattu valkosipulinkynsi
kuivattua basilikaa
10 pyöräytystä suolamyllystä
8  pyöräytystä pippurimyllystä


Pekoni-kevätsipulit menossa grilliin.


Pekoniin käärityt kevätsipulit ovat hyvä oivallukseni parin vuoden takaa.  Grillasin kevätsipuleita ensin sellaisenaan (hyviä niinkin!), kunnes keksin kääriä ne pekoniin. Ovat aivan suussa sulavia ja mukava lisä pöytään. Huuhtelin kevätsipulit hyvin ja poistin niistä ohuen kantaviipaleen. Jostakin poistin uloimman kerroksen, toiset pääsivät mukaan sellaisenaan, huuhdeltuina. Katkaisin varret siisteiksi ja samanmittaisiksi. Sivelin sipuleille pikkuisen juoksevaa hunajaa ja käärin sipulit varsineen pekoniin. Nämä olivat pitkiä kevätsipuleita, joten kukin sai kaksi pekonisiivua.

Viimeiseksi esivalmistelin poron ulkofileet, jotka eivät kyllä kummempia valmisteluita tarvitse. Nämä olivat kalvottomia, niille riitti siis sulatus ja maustaminen. Sivelin ne kevyesti rypsiöljyllä (grilliä varten) ja pyöräytin pinnoille myllystä suolaa ja mustapippuria. Poronfilee ei muita mausteita kaipaa.


Pekoni-kevätsipulit grillista ulos!

Sitten pääsimmekin grillaamaan. Ensiksi grilliin menivät pekoniin käärityt kevätsipulit. Grillasimme niitä foliogrillialustalla 12 minuuttia. Sanoisin, että grillin tehosta riippuen 12-15 minuuttia on hyvä aika. Eli kunhan pekoni kypsyy, mutta mikään ei vielä kärtsää.




Porot ja bataatit menivät yhtä aikaa grilliin. Poron fileille riittää 1,5-3 minuuttia per puoli, grillin tehoista ja halutusta kypsyysasteesta riippuen. Nämä olivat noin 2,5 minuuttia per puoli, ja pääsivät pikkuisen liian kypsäksi. Grillauskivi oli yllättävän kuuma. Onneksi eivät sentään menneet kuivaksi, saati maksan makuiseksi, kuten porolle käy, jos sitä liian kauan kypsyttää. Nämä olivat vielä oikein hyviä, jopa tosi hyviä, vaan eivät täydellisiä. Joo, olen aika kriittinen näiden suhteen… Grillauksen jälkeen porot vielä folion alle tasaantumaan siksi aikaa, että bataatit olivat kypsät. Bataateille riitti yhteensä 10 minuuttia, puolivälissä kääntäen. Sekä poron että bataattien pinnalle heitin pöytään mennessä vielä sormisuolat.

Oli kyllä kokonaisuudessaan hyvä setti lepopäivän ratoksi!




Jälkkäriä en valmistanut, mutta otimme espresson ja pyhäpäivän aveccinsa tunturikonjakin ( = Jaloviinaa) seuraksi pakasteesta todella hyvää paikallista jäätelöä, jonka ostopäätös syntyi hauskasti  tässä yhtenä päivänä. Pörräsin kaupassa jäätelötiskin luona arpoen, että mitähän jäätelöä ostaisin kotipakasteeseen lämpimien päivien varalle. Olin ehkä kysymysmerkin mallinen, kun minulle tuntematon mukava nuori mies huomasi tilanteeni ja sanoi minulle, ”Osta tuota paikallista kermatoffeeta, se ON hyvää!” Uskoin häntä. Totta puhui. Kiitos vinkistä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti