Yksi lapsuuteni lempiruokia oli äitini valmistama
kaaliruoka, jolla ei ollut varsinaista nimeä enkä muista äitini seuranneen
myöskään mitään reseptiä sitä valmistaessaan. Jo lapsena vietin mielelläni
aikaa keittiössä, ja siellä äidin askareita katsellessani laitoin merkille,
mitä äiti pataan heitteli.
Sittemmin myös omassa keittiössäni tämä ruoka on pysytellyt yhtenä
perheemme lempiruoista. Kaalipöperönä se meillä tunnetaan. Uunia siihen ei
tarvita lainkaan ja ainoa mikä paistetaan paistinpannulla, on jauheliha ja
sipuli. Kaikki muu heitetään vain pataan ja muhitetaan kypsäksi. Teen sitä aina
ison padallisen, ja pakastan pienempiin rasioihin, mitä santsauskierroksen
jälkeen jää.
Tarkkaa ohjetta siitä ei ole edelleenkään, mutta homma menee
suunnilleen näin:
· Suikaloi 1 iso tai 2 pientä kaalia ja laita suikaleet
suureen kattilaan. Itse käytän pinnoitettua pataa.
·
Kuori ja paloittele muutama porkkana (5-6) ja
lisää pataan.
·
Kaada päälle vettä niin paljon, että kaalit
juuri peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi. Vähennä lämpöä ja anna padan muhia. Lisää
joukkoon kasvis- tai lihafondia vesimäärälle sopivasti, 1 kuutio per 5 dl
vettä.
·
Paista 500 g jauhelihaa ja silputtu sipuli.
Mausta hyvin. Itse käytän ainakin suolaa, pippuria ja paprikajauhetta. Myös
ripaus chiliä käy, mutta sillä ei saa peittää ruoan omaa makua. Lisää seos
pataan.
·
Lisää pataan 1,5-2 dl puuroriisiä tai ohrasuurimoita.
· Viimeistele meiramilla ja lorauksella siirappia.
Jos siirappia ei ole, toimii soijakin ihan hyvin.
· Anna muhia rauhassa, ainakin tunti mutta
mieluiten kaksi. Lisää tarvittaessa nestettä pienissä erissä.
· Ja sitten vain lusikoimaan.
Kerran kävi niin, että kun tarjosin tätä vieraallemme, alkoi
tämä vieras kyynelehtiä. Sanoi sen olevan niin hyvää, että itkettää. Voiko sen
vilpittömämpää kiitosta saada… No, sanottakoon sekin, että tämä vieras oli
juuri saapunut viikon vaellusmatkalta, ja sillä reissulla olivat eväät ymmärrettävästi
olleet aika köykäiset. Ehkäpä siis reaktio ei normaalioloissa olisi niin
voimakas ollutkaan. Uskon kyllä, että maistunut olisi kaalipöperö silti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti