Luumusalaatti Caprese

Viime päivinä ovat kokkailuni jääneet minimiin, suorastaan olemattomiin. Viikonlopun leikin turistia Helsingissä, ja sitähän taisin hieman ollakin. Jotenkin en vain koe olevani siellä koskaan satunnainen matkailija, kun noita Helsingissä käyntejä tulee kuitenkin verrattain usein kohdalleni. Mutta viime viikonloppuna olin siellä ihan vain huvikseni. Kävelykilometrejä tuli niin paljon, että jaloissa tuntuu vieläkin. Ruokapaikat olivat totta kai tarkoin mietittyjä, ja ne miellyttivät. Lauantain pääaterialla Ragussa yllätin itsenikin, ja annoin kännykkäni ja sitä myöten kamerani olla koko ajan laukussa. Keskityin vain nauttimiseen, seurusteluun ja taidokkaiden annosten ihmettelyyn. Koko viikonlopun ajan pääsin siis täysin valmiiseen pöytään, eikä kotonakaan ole tullut sen koommin tehtyä mitään aamu- ja iltapaloja kummempaa, ennen kuin vasta nyt.  Minulla halutti jotain raikasta ja hyvää. Katseeni osui hedelmävadin luumuihin, ja sain idean kokeilla, miltähän maistuisi luumusalaatti Caprese-tyylillä. Se oli ehkä päivän paras idea.

Luumusalaatti Caprese

(lisukkeeksi 4:lle tai reiluksi pääruoaksi 2:lle)

1 ruukku villirucolaa (tämä salaatti vaatii voimakkaanmakuisen vihreän)

4 kypsää luumua

½ rasiaa keltaisia kirsikkatomaatteja

1 buffalo-mozzarellapallo

2 kourallista cashewpähkinöitä

3 rkl oliiviöljyä

1 rkl balsamicoa

hyppysellinen suolaa

hyppysellinen mustapippuria

Minulla on sellainen pinttynyt tapa käsitellä ruukkurucolaa, että väännän käsilläni rucolan lehdet poikki aika juuresta, ja annan niiden lehtien uiskennella kylmässä vedessä n. 15 minuutin ajan, jonka jälkeen linkoan ne kuiviksi. Tällä tavalla kuvittelen niiden maun hieman pyöristyvän, plus että rucolat ovat tämän käsittelyn jälkeen aina erittäin virkeitä.

Levitin pestyt ja lingotut rucolat salaattivadille. Pesin ja halkaisin luumut ja poistin kivet, sitten viipaloin luumut rucolan päälle. Seurakseen ne saivat huuhdellut ja puolitetut kirsikkatomaatit. Revin buffalo-mozzarellan paloiksi, ja lisäsin ne muiden ainesten päälle. Pähkinöitä pitäisi kuulemma syödä kourallinen per päivä. Tämän päivän kouralliset heitin salaatin päälle. Viimeistelin salaatin kastikkeella, joka muodostui oliiviöljystä, balsamicosta, suolasta ja pippurista. Vispasin hetken vimmatusti, kunnes ainekset olivat kunnolla sekaisin. Liruttelin kastiketta sinne tänne salaatin päälle.

Makustellen maistelin ensimmäiset haarukalliset, miettien tuliko kokonaisuudesta kuvitelmaani vastaava. Todellakin tuli. Luumut antoivat ihanaa täyteläisyyttä, ja maut olivat presidenttiämme lainatakseni ”aikalailla, ja kokolaillakin” suloisessa balanssissa, miellyttävää jälkimakua myöten. Balsamico puolestaan antoi ihanaa hapokkuutta. Uskallan vilpittömästi suositella, vierastarjottavaksikin. Tästä salaatista jäi mukava olo.