Syntisen hyvä juustotarjotin

Oli perjantai-ilta ja työviikko pulkassa. Varusteitten vaihto ja suunnaksi Pyhätunturi ja mökki. Automatkan aikana ehdimme sopivasti rauhoittua viikon kiireistä, ja mökille saavuttuamme olimme valmiit nauttimaan mökin levollisesta tunnelmasta. Siirtymisen rentouttavaan mökkiviikonloppuun viimeisteli iltapala, joka syntyi helposti. Juustotarjotin ja hyvää perjantaipunkkua, siinäpä hyvä setti tuohon hetkeen.

Mökille saavuttuamme otin juustot huoneenlämpöön ja maltoimme tunnin verran antaa niiden olla rauhassa. Olin valinnut neljää eri juustoa:

• Castello Black sinihomejuusto (ihanasti valuvaa)
• Castello Golden punavalkohomejuusto
• Emmi Appenzeller Classic juusto
• Bergader Chili-Paprika juusto

 

Juustotarjottimellani on yleensä aina kolme-neljä erilaista juustoa. Vakiot ovat sini- ja valkohomejuusto, vaihtelevia merkkejä ja laatuja. Kolmanneksi valitsen jonkun kovempirakenteisen juuston, tällä kertaa se oli Appenzeller. Yhtä hyvin se olisi voinut olla vaikka vanha gouda tai manchego. Jos valitsen neljännen juuston, on se mielellään sellainen, missä on tarpeeksi yllätyksellisyyttä, jopa särmää. Onnistuessaan sen valinta korostaa hyvää settiä. Eilen oli tarjottimella tällainen hyvä setti, mitä oli nautinnollista syödä ja mikä jätti hyvän maun suuhun.

Juustojen seuraksi valitsin tällä kertaa:

• Kantolan Valitut suolakeksiä
• viinirypäleitä
• päärynää
• kirsikkahilloa
• hunajapaahdettuja saksanpähkinöitä

 

Näitä yhdistelimme eri juustoille, erilaisia makupareja testaillen. Vaikea sanoa, mikä oli parasta. Päärynän ja sinihomejuuston liitto on aina upea. Kirsikkahillo kävi hyvin yksiin kaikkien tarjottimen juustojen kanssa. Samaa voi sanoa hunajaisista saksanpähkinöistä, jotka olivat varsinainen namipala.

Saksanpähkinät paahdoin kuivalla pannulla. Kun ne olivat liki täydellisen paahtuneet, lisäsin reilusti hunajaa ja sekoittelin ne kauttaaltaan hunajaisiksi samalla kun hunaja kiehahti. Se tapahtui nopeasti. Pinnalle vähän mustapippuria myllystä ja sormisuolaa. Levitin hunajaiset saksanpähkinät leivinpaperin päälle jäähtymään irralleen toisistaan. Muussa tapauksessa ne saattavat jähmettyä kiinni toisiinsa tai astiaan. Muista pitää näpit erossa hunajaisista pähkinöistä, kunnes ne ovat jäähtyneet. Ovat todella kuumia. Minä en malttanut, ja näppejäni polttelee hieman vieläkin. Kieltäni en sentään polttanut. Mantelit toimivat tällä tavalla valmistettuina yhtä hyvin kuin saksanpähkinät, ja ainahan voi tehdä myös sekoituksia. 

Perjantaipunkuksi juustoja täydentämään valitsimme Lan Gran Reserva 2010 viiniä, joka tulee Espanjasta Riojan viinialueelta. Viini aikaansai juustojen ohella hyväksyvää muminaa ja maiskutusta. Huomaan, että mitä vanhemmaksi elän, sitä valikoivammaksi minun punkkumakuni käy. Jotkut punaviinit herkistävät päänsärylle. Tämä viini oli yksi niitä, mitkä eivät niin tee, ja mistä nautin todella. Alko luonnehtii Lania näin: täyteläinen, tanniininen, taatelinen, kypsän karhunvatukkainen, kevyen suklainen, hennon vaniljainen, tamminen, rodukas. Kuulostaa hyvältä, ja sitä se olikin. Erityisesti etsin punaviinin luonnehdinnoista aina vaniljaisuutta. Olen huomannut, että jos se mainitaan viinin kuvauksessa, on siinä hyvin todennäköisesti juuri sopivasti pehmeyttä minun makuuni.