Sekavan päivän salaatti ja avokadoleipäpläjäys

Tiedättehän ne tv:n kokkikisat, joissa ykskaks tuomari huutaakin ”Kello seis!” ja sitten tuomarit kertovat nerokkaan yllättävän suunnitelmansa, kuinka peli sitten jatkuukaan. Juuri sellainen olo oli minullakin viime lauantaina, aivan kuin joku olisi viheltänyt pitkin päivää pilliin. Piip! Siitä kuvitteellisesta vihellyksestä kääntyi päivän kulku ja aterian teko aina hetkeksi pois raiteiltaan, kunnes löytyi uusi toimiva raide. Tarkoitukseni ei todellakaan ollut tehdä tällaista salaattia, mutta tällainen siitä sitten tuli.

Suunnitelma A oli mennä illalla teatteriin, ja sen jälkeen ulos syömään. Olimme ihan sitä varten jääneet kaupunkiin viikonlopun viettoon. Muutoin olisimme voineet ajella mökille rauhoittumaan. Olin ajatellut tehdä päivällä meille kevyen lounaan, kummallekin lautasellinen avokado-katkarapusalaattia. Puolilta päivin otin katkaravut sulamaan kun mies lähti hiihtämään. Tarkoitukseni oli valmistella salaatit miehen lenkin aikana, ja mennä sitten saunaan keskellä kirkasta päivää, koska iltamenoa oli lupeissa. Saunan jälkeen söisimme salaatit. Iltaruokaan olisi vielä aikaa.

Pesin, linkosin ja revin salaatit lautasille. Katkaravut olivat jo sulamassa. Sitten tuli tekstari, joka kertoi illan teatteriesityksen tulleen perutuksi sairaustapauksen vuoksi. Piip! Lopetin valmistelut siihen paikkaan, siirsin salaatit ja katkaravut jääkaappiin ja jäin odottelemaan hiihtäjää miettimään kanssani suunnitelma B:tä. Päätimme yksissä tuumin perua myöhäisillan pöytävarauksemme ja sen sijaan viettäisimmekin kotipäivän ja -illan. Seuraavien arpajaisten aihe oli ”mitä syötäisiin”. Katkaravut olivat jo sulaneet, joten niitä siihen ruokaan pitäisi joka tapauksessa laittaa. Päätin siis tehdä kuitenkin salaattia, mutta tällä kertaa lisukkeeksi. Pakasteesta löytyi perunakakkuja (Lidlin Deluxe-päiviltä) ja vielä yksi pussinpohja rakkaudentäyteisiä lihapullia. Nämä kaikki yhdessä kuulostivat ihan hyvältä lauantairuoalta.

Avokado-katkarapusalaatti 2:lle

1 pss jääsalaattia huuhdeltuna, lingottuna ja revittynä

puolikas tuorekurkku huuhdeltuna ja paloiteltuna

1 pss katkarapuja sulatettuna ja valutettuna

1 pkt (100 g) Apetina juustokuutioita öljyineen

2 keitettyä ja halkaistua kananmunaa

sormisuolaa

mustapippuria

2 avokadoa

sitruunanmehua

salsa rosaa  ->  balsamietikkakastiketta

Salaatti olikin jo valmiiksi esikäsitelty, joten pääsin suoraan levittämään sen laakealle vadille. Seuraavaksi ripottelin kurkut, katkaravut ja juustot tasaisesti sinne tänne. Muistin lisätä myös kananmunat vadille.

Sitten avokadon puolikkaat, joiden ”kuppeihin” laittaisin salsa rosaa ikään kuin salaatinkastikkeeksi. Siinä olisi kiva dipata katkarapuja, ja toisaalta siitä kupista salsa leviäisi avokadoa veistellessä mukavasti muuallekin.

Voihan sanonko mikä, salsa rosa jäi valmistamatta kaiken pohdinnan keskellä. Piip! Nyt sitä ei kannattanut enää tehdä, vaikka se nopeatekoista onkin. Se saa nimittäin muhia hetken aikaa. Tuossa vaiheessa oli avokadot jo leikattu ja ne olivat kauneimmillaan. Sitruunaakin niille puristin värin säilyttämiseksi, mutta koska perunakakut ja lihapullat olivat ihan parin minuutin päästä kuumia, piti toimia heti. Nappasin jääkaapista balsamietikkakastikepullon ja tuuttasin siitä kastiketta avokadokuppeihin ja toivoin parasta. Sillä mentiin, eikä se hassumpi pikaratkaisu ollutkaan. Mutta eihän se salsa rosaa korvaa. Salsa rosan ohjeen löydät vaikka tästä postauksesta, jos päätät kokeilla. Toinen vaihtoehto olisi ollut leikata ja asetella avokadon puolikkaat viuhkan muotoon, mutta siihen ei minulla nyt ollut aikaa.

Niin vain saimme tälläkin kerralla kelvollista syötävää eteemme. Siinä menivät nyt pakasteen viimeiset lihapullat, niitähän pitää tehdä lisää. Silloin kun lapset olivat pieniä, tein säännöllisesti lihapullia pakasteeseen, ja ainakin säännöllisen epäsäännöllisesti tavallisiakin pullia. Pidin silloin itselleni sääntönä, että heti kun viimeinen pussi menee, pitää kiireisen päivän varalle tehdä uusia lihapullia (ja tavallisiakin pullia). Joskus toki saatoin hieman viivästyttää viimeisen pussin käyttöönottoa… Piip! Takaisin tähän päivään.

Tämä kuluva viikko on ollut varsinainen avokadoviikko. Ensin lauantaina käytin salaattiin kaksi normaalikokoista avokadoa. Sitten arjen alettua olemme nauttineet päivittäin pieniä avokadoja, joita olin ostanut verkkopussillisen veran. Nämä yksilöt olivat aivan täydellisen pehmeitä ja kermaisia. Katsokaa vaikka.

Olen käyttänyt nämä pikkuavokadot voileipiin, joiden täytteeksi ne sopivat aivan loistavasti. Eilen tein aamupalaksi kalkkuna-avokadoleivät.

Tänä aamuna tein maksamakkara-avokadoleivät aamusettini kruunuksi. Silloin tällöin innostun tuorepuurosta tai luonnonjogurtista, mutta kyllä yleisimmin päiväni avaa tämänsuuntainen käynnistyssarja.

Olin toki ystävällinen vaimo, ja tein vielä nukkumassa olevalle miehellenikin herkulliset avokadoleivät valmiiksi odottamaan hänen heräämistään. Ja nyt äskettäin illan kävelylenkin päätteeksi valmistin pikaisesti tällaiset avokadolohileivät. Avokado ja kylmäsavulohi ovat todella hyvä makupari.

Mutta nyt on pussillinen avokadoja syöty. Huomisaamuna teenkin käynnistyssarjaani taas sen iänikuisen juustokurkkuleivän, hyvää sekin.

Tällaista tällä kertaa. Mukavaa loppuviikkoa ja kiitos kun vierailit blogissani!