Pätsyn ritarit

Meillä on hyvin harvoin pullaa, mutta eräänä päivänä olin hommannut ostokorvapuusteja vierasta varten.  Kokkaan kyllä enemmän kuin mielelläni, mutta leipomaan innostun aika harvoin. Siihen pitää olla ihan erityinen inspiraatio, ennen kuin alan leipoa. Onneksi kaupoissa on paistopisteet, mistä tällaiset laiskat leipojatkin saavat tuoreita leivonnaisia. Korvapuustit tekivät kauppansa kahvin kanssa, mutta kaksi korvapuustia jäi silti jäljelle. Pari päivää ne pyörivät pussissaan keittiössä, kunnes päätin tehdä niille jotain. Mieleeni tuli köyhät ja rikkaat ritarit, joita joskus lapsena söimme. Niitä muistoja mukaillen valmistin kahdesta sopivasti kuivahtaneesta korvapuustista Pätsyn ritarit.

Pätsyn ritarit kahdelle

2 kuivakkaa korvapuustia

1 dl maitoa

1 kananmuna

1 tl vaniljasokeria

1 tl kanelia

voita paistamiseen

1.

Viipaloin korvapuustit neljään osaan.

2.

Rikoin kananmunan maitoon ja vispasin kevyesti munien rakenteen rikki. Lisäsin vaniljasokerin ja kanelin, ja sekoittelin lisää.

3.

Kastoin pullaviipaleita kumminkin puolin seoksessa, ja laitoin ne hetkeksi lautaselle levähtämään. Siinä neste imeytyi tasaisesti pullaviipaleisiin.

4.

Kuumensin pannun ja sulatin siinä voin kuplivaksi. Lisäsin munamaito-seoksessa pyöritetyt pullaviipaleet pannulle paistumaan. Annoin niiden heiluttelematta paistua sen verran aikaa, että arvelin niiden saaneen jo väriä. Kurkin välillä reunan alta, ja kun näytti hyvältä, oli aika kääntää toinen puoli paistumaan. Aikaa en tullut ottaneeksi, mutta paistoaika oli ehkä aika lähelle pari minuuttia per puoli.

5.

Asettelin paistetut pullaviipaleet suoraan lautasille. Päälle lusikoin pari ruokalusikallista mansikkahilloa ja herkkukasan viimeisteli vaniljajäätelö. Kermavaahto toimisi myös hyvin, mutta vaahtoutuvaa kermaa minulla ei siihen hätään ollut. 

Näistä tuli aivan ihania. Ja paitsi nopeasti, myös helposti! Luulen, että ritarit onnistuvat parhaiten juurikin hieman kuivahtaneista käntyistä. Siten viipaleet eivät lössähdä eivätkä hajoa. Sekä pitkoviipaleet, että irtopuustit käyvät molemmat oikein hyvin. Ranskanleipä toimisi varmasti myös hyvin. Hillo tuo makeutta leipäänkin. 

Laitan tähän vielä muutaman kuvan hauskannäköisestä ja hyvältä maistuvasta liettualaisesta Šakotis-kakusta, jota pääsimme tässä eräänä iltana maistelemaan viime viikonlopun hääparin kotona. Eräs noiden häiden vieraista on liettualainen, ja hän toi tuliaisiksi tällaisen kakkuihanuuden. Kakku vaati korkean laatikon, ja onhan se ollutkin aikamoinen näky lentokoneen matkustamossa. Nyt kakkulaatikko pääsi uusiokäyttöön melkein saman tien, kun se oli hetkeksi laitettu tieltä pois lattialle.

Ykskaks kuului vain kops. Toinen hääparin kissoista oli noussut tuolille, ja hypännyt laatikkoon. Sieltä se ei meinannut millään suostua tulemaan pois.

Sillä oli varmasti ihanan turvallista olla kerällä laatikon pohjalla. Laatikko oli kuin sen mittojen mukaan tehty. Kakku oli siis ihan loistavasti valittu tuliainen. Laatikko ei tosin ymmärrettävistä syistä päässyt enää sen varsinaiseen käyttötarkoitukseensa. Toisaalta kakku oli niin suussa sulavan herkullista, että se hupenikin siihen malliin, että laatikko olisi jo muutenkin käynyt sille ylimitoitetuksi.