Tämä makunystyröitä hemmotteleva murekejättipihvi syntyi lennosta
säveltäen ja uunissa yhdessä kasvisten kanssa kypsyen. Olin ajatellut tehdä
siitä vähän toisenlaisen, mutta suunnitelmat menivät uusiksi, kun huomasin
(mökillä ollessamme) osan raaka-aineista puuttuvan. Olin suunnitellut tekeväni
aika lailla perusmurekemassan kermoineen, korppujauhoineen ja munineen. Munat
olin kuitenkin haaskannut jo ’Pyhän parempiin aamiaisiin’, ajattelematta
lainkaan nenääni pidemmälle. Kermaa en ollut ottanut tarpeeksi mukaan, ja koko
mukana olleen kermavaraston olin jo käyttänyt tähän vodkapastaan.
Korppujauhoja oli kyllä mukana, ja ajattelinkin ensin turvottaa ne
lihaliemessä. Mieleeni juolahti kuitenkin, että mitäpä jos kokeilisin tehdä
tämän jättiuunipihvin ihan ilman jatkeaineita. Hampurilaispihvitkin paistan aina
pelkästä käsissä muotoillusta jauhelihasta, mausteena vain suolaa ja pippuria.
Mitenpä tämä sen kummempi juttu olisi?
Jättimäinen uunimurekepihvi
(2-4:lle riippuen siitä, mitä muuta tarjolla)
1 sipuli
voita sipulin paistamiseen
400 g naudan jauhelihaa
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 tl paprikajauhetta
2 isoa siivua palvikinkkua
4 siivua cheddarjuustoa (Valio Koskenlaskija –viipaleet)
pekonia (minulla oli vajaa pkt)
porkkanaa
kukkakaalia
parsakaalia
(näitä kasviksia niin paljon kuin vuokaan mahtuu)
Silppua sipuli ja paista se voissa pehmeäksi. Voitele vuoka, minä
käytin piirakkavuokaa. Paloittele kinkkuviipaleet. Kuori porkkanat ja huuhtele
kukka- ja parsakaali. Paloittele kasvikset.
Laita jauheliha kulhoon ja lisää paistettu sipulisilppu. Lisää mausteet
(suola, pippuri ja paprikajauhe) ja sekoita ne jauhelihaan. Jaa jauhelihamassa
kahteen osaan.
 |
| Ennen sekoitusta... |
Taputtele puolet jauhelihasta pihvin pohjaksi vuokaan sillä lailla,
että pihvin ympärille jää vielä tilaa kasviksille. Pyöräytä pinnalle hieman
mustapippuria.
Lisää pohjakerroksen päälle paloiteltu kinkku.
Poista cheddarviipaleet muovikääreistään, ja levitä juustot kinkun
päälle.
Taputtele lopusta jauhelihasta pihville kansi. Nipistele reunat kiinni.
Pyöräytä myös tämän kerroksen pinnalle mustapippuria.
Levitä pekoniviipaleet pihvin päälle ja taittele pekonin päät pohjan
alle.
Laita jättipihvin ympärille niin paljon kasviksia, kuin vain saat
vuokaan mahtumaan. Lorauta niille oliiviöljyä ja mausta suolalla ja pippurilla.
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla n. 40 minuuttia.
Cheddarit valuivat paiston aikana pihvin huokosista vuokaan, mutta sepä
ei haitannut lainkaan, päinvastoin. Yhdessä kasvisten oliiviöljyn kanssa se
muodosti itsekseen herkullisen kastikkeen. Tarjosin tämän lisäksi vain
paholaisenhilloa, joka sopi tosi hyvin annosta terävöittämään. Paholaisenhillo
ei näy kuvassa, lisäsin sitä vasta kuvan oton jälkeen, enkä muistanut ottaa
enää uutta kuvaa. Herkullinen ruoka vei mukanaan.
Me söimme tämän setin kerralla, kahdestaan. Leikkasin siitä meille
ensin neljännekset, mutta kun ne oli syöty, teki mieli lisää. Ajattelimme, että
eihän tämä koko annoskaan periaatteessa ole kuin 200 g pihvin kokoinen per
henkilö ja lisänä vain kasviksia. Niinpä mussutimme vielä toisenkin puolikkaan
tästä makoisasta uunimurekepihvistä, hyvällä ruokahalulla edelleen. Ehkäpä
puuttuvien raaka-aineiden unohtaminen olikin kohtalon sanelema juttu, ja ehkäpä
tämä oli siten parempaa, kuin mitä alkuperäisen suunnitelman mukainen murekepihvi
olisi ollut.
Tätä ruokaa syödessäni minulla tuli ikävä jo edesmennyttä, rakasta mummoani.
Jotenkin tämä jauheliharuoka toi elävästi mieleeni mummon lihapullien maun.
Olikohan näin, että mummokaan ei käyttänyt jatkeaineita maailman parhaissa lihapullissaan?
Enää en voi sitä kysyä, mutta siltä minusta nyt vahvasti tuntuu.
Ai niin, viittasin tuolla jutun alussa Pyhän parempaan aamiaiseen.
Viikonloppuisin on ihana syödä ajan kanssa tavallista runsaampaa aamiaista.
Emme toki silloinkaan paistele aina munia ja pekoneita, mutta silloin tällöin
ne tuntuvat mukavilta. Tässä viime viikonlopulta lauantaiaamun ’Pyhän parempi
aamiainen’, joka oli kyllä jo melkein brunssi.
 |
| Vihannekset ja hedelmät odottelevat annoksen lämpimiä osia. |
Lauantaipäivän ja myöhäisen aamiaisen kunniaksi tämän aamiaisen kruunasi
lasilliset Mimosaa, joka syntyy sekoittamalla appelsiinituoremehun sekaan hyvin
jäähdytettyä kuohuviiniä, puolet ja puolet. Sitä ja cappuccinoa oli kiva
lipitellä päivän lehteä lukiessa.
Tänä viikonloppuna ei ole tuollaisia aamiaisia näkynyt, ja ihan hyvä
niin. Ehkäpä ne säilyttävät hohtonsa vain harvoin nautittuina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti