maanantai 8. huhtikuuta 2019

Kanaton kanakeitto


Tein tämän keiton jo pari viikkoa sitten. Edelliseltä viikonlopulta oli jäänyt yli sekalainen lajitelma kasviksia, joista ajattelin tehdä kevyen sopan parille seuraavalle päivälle. Halusin siihen kuitenkin myös jotain proteiinia mukaan, ja silloin mieleeni juolahti Mifu-suikaleet. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, en ollut vielä koskaan ennen maistanut niitä. Onhan näitä lihalle ja kalalle vaihtoehdoksi tarkoitettuja maitoproteiinivalmisteita ollut kuitenkin kaupoissa jo useamman vuoden ajan. En vain ole koskaan kokenut tarvetta ostaa niitä. Eiköhän siis ollut jo aika minunkin niitä kokeilla. Jos ei muuten, niin vaikka sitten vain tietääkseni, mistä niissä on kyse.




Katselin kaupassa eri tavoin maustettuja maitoproteiinisuikaleita, paprika-chiliä oli hyllyssä vähiten. Päättelin sen olevan suosittua, joten otin sitä. Toisaalta se sopi hyvin kotona odottavaan kasvislajitelmaan, joka sisälsi mm. paprikaa ja chiliä.




Aika epäluuloisena avasin rasian. Haistelin, ja vähän maistelinkin. En saanut siitä oikein mitään elämystä, en tuoksun enkä maunkaan perusteella. Tässä vaiheessa suikaleet olivat lähinnä steriilin oloiset. Ruokahan on minulle hieman sellainen tunnetason juttu myös, ja toimin ruokaa valmistaessani aika lailla vaistonvaraisesti väreilyjäni tunnustellen. Päätin kuitenkin antaa noille suikaleille mahdollisuuden, ehkäpä mausteet herättävät ne henkiin. En voinut kuitenkaan olla pohtimatta, onkohan tässä mitään järkeä.




Kanaton kanakeitto


2 rkl oliiviöljyä
1 pkt paprika-chili -Mifusuikaleita
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 punainen chili
3 porkkanaa
1 punainen paprika
4 perunaa (sattuivat olemaan kahta eri laatua, Rosamundaa ja yleisperunaa)
1,5 tl Garam Masala -jauhetta
2 tl savupaprikajauhetta (dulce, makea)
2 tl inkivääritahnaa (tai tuoretta inkivääriä)
2 tl kuivattua basilikaa
2 rkl tomaattipyreetä
1 l vettä
1,5 kasvisliemikuutiota
suolaa
mustapippuria
persiljaa

Silppua sipulit ja chili. Kuori ja kuutioi porkkanat ja perunat. Pese ja paloittele paprika. Kuumenna pannu ja lorauta pannulle öljyä.

Kippaa Mifusuikaleet sekä sipulit ja chili pannulle. Paista, kunnes suikaleet ovat saaneet kivan värin, ja sipulit ovat kuullottuneet.




Lisää porkkanat ja paprikat, ja jatka kuullotusta.




Lisää myös perunat sekä Garam Masala - ja paprikajauhe. Lisää vielä inkivääritahna ja kuivattu basilika sekä tomaattipyree. Sekoita ja anna mausteidenkin heräillä pannun kuumuudessa hetken verran.




Kippaa pannun ainekset kattilaan ja kaada pannulle vesi ja lisää myös kasvisliemikuutiot. Kiehauta, ja kaada liemi kattilaan muiden aineiden jatkeeksi. Näin tulivat pannultakin kaikki maut keittoon mukaan. Lisää pippuria. Keitä, kunnes perunat ovat kypsiä. Tarkista suola ja lisää reilusti persiljasilppua.




Keitosta tuli varsin hyvää, johtuen varmaankin onnistuneesta maustekombosta. Jostakinhan sen maun on tultava, jos ei oikeasta kanasta ja sille sopivista mausteista. Onneksi olin maustanut keiton lämmittävillä mausteilla, jotka muodostivat keitolle sielun. Minä olen vähän sellainen ”soulfood” -kotikokki. Enkä nyt tarkoita soulmusiikin syntyperillä syntynyttä ruokakulttuuria, vaikka pidän minä siitäkin. Tarkoitan ennemminkin sielulla tehtyä ruokaa.




Täytyy kyllä myöntää, että yllättävän paljon nämä suikaleet muistuttivat ulkonäöltään kanasuikaleita, eivätkä ne valmiissa ruoassa tuntuneet mitenkään epämiellyttäviltäkään. Ihan hyvää tämä keitto oli kokonaisuudessaan.




Ymmärrän näiden suikaleiden tarpeellisuuden, jos esim. halutaan tarjota samannäköistä ruokaa eri ruokavalioita noudattaville henkilöille. Hyvä keksintö siihen tarpeeseen. Tuollaisessa tilanteessa voisin jopa kuvitella valmistavani niitä uudestaankin. Muutoin jatkan entisen malliin, ja nautin kanat kanoina. Samaa keittiöideologiaa noudatan muutoinkin, ja nautin mieluiten esim. marjat marjoina. Simplicity on toinen nimeni.

2 kommenttia:

  1. Liharuokakorvikkeet ovat tätä päivää ja niihin täytynee meidänkin totutella. Haluammehan säästää maapallon jälkipolville ja teemme oman pienen osuutemme siihen suuntaan. Olet todella oikeilla jäljillä siinä, että mausteilla saadaan Mifu-suikaleisiin makua. Itselläni ne ja monet muut kasvisruokavalmisteet ovat jo vakiintunutta arkiruokaa. Makuun ja rakenteeseen tottuu, kun tahtoo. Olipa hieno postaus, josta otan reseptin käyttööni. Kiitos Päivi! 🤗😋

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena! ☺️ Aivan, minulla on tosiaan vielä totuttelemista näiden korvikkeiden kanssa, jos niihin koskaan totunkaan. Tosin ehkä minulle sopivin tapa kantaa korteni kekoon on jatkaa lähiruoan suosimista aina kun se on vaihtoehtona. En tiedä, onko se lopulta huonompi vaihtoehto kuin teollisesti tuotettu korvike 🤔 Varmaan kohtuus kummassakin parasta 😉 Tätäkin on varmasti tutkittu, pitääpäs perehtyä. Kasviksia käytänkin paljon ja liharuokia laitan harvemmin kuin muita, toki niilläkin on paikkansa ja tarpeensa 😉 Hyvähän näitä asioita on pohtia 👍 Mitä enemmän niistä puhutaan, sen helpommin kaikki tekevät omia pieniä hyviä ilmastotekojaan 😍👍

      Poista