Juhlakausi alkaa olla finaalissa. Nyt on vietetty jo loppiainenkin,
joka tänä vuonna osui maanantaille, antaen siten kolmen päivän vapaan työssä
käyville. Koska kalat on syytä valmistaa aina heti tuoreeltaan, alkoi loppiaisviikonlopun
ruokaosuus kalaruoalla. Lajivalinta jäi tehtäväksi kaupan kalatiskillä sen
mukaan, mikä sillä hetkellä näytti kutsuvimmalta. Tiesin vain, että haluisin
valkolihaista kalaa. Söpöt pienet kuhafileet olivat kaikkein freeseimmän
näköiset, niitä siis. Ne sopisivat täydellisesti yhteen kylmän persiljakastikkeen
kanssa. Tämä kastike on hyvin tyypillinen Espanjassa, ainakin Andalusiassa, ja
se tarjotaan nimenomaan valkolihaisen kalan seurana nimellä Salsa de ajo y
perejil (= valkosipuli-persiljakastike). Pidän siitä kovasti.
Valkosipuli-persiljakastike
4:lle
1 ruukullinen persiljaa
1 dl laadukasta oliiviöljyä
½ sitruunan mehu
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
1 valkosipulinkynsi
Pätki persiljat silppuriin sopivaksi ja lisää silppuriin
kaikki muut aineet paitsi valkosipuli. Surauta persilja silpuksi, ja ainekset sekaisin.
Kuori valkosipulinkynsi. Litistä se veitsen lappeella, ja silppua
sitten pieneksi silpuksi. Valkosipulinkynnen voisi tietysti periaatteessa laittaa
silppuriinkin mukaan, mutta silloin se muuttaa kastikkeen kitkeräksi. Käsittele
siis valkosipuli mieluiten käsin ja sekoita silppu valmiin kastikkeen sekaan.
Valkosipulin ei ole tarkoitus jyrätä, vaan ainoastaan korostaa kalan omaa
herkullista makua.
Tämä kastike kannattaa tehdä hyvissä ajoin makuuntumaan.
Itse teen sen aina ensimmäiseksi alta pois, jotta maku ehtii täsmentyä sillä
välin, kun valmistelen aterian muita osasia. Kun kaikki on valmista, lusikoi kastiketta lautasella kypsän kalan päälle.
Seuraavaksi valmistin Salsa rosa -kastikkeen (= punainen majoneesikastike),
joka on aivan täydellistä katkarapujen kanssa. Tällä kertaa tuo kastike pääsi
viimeistelemään avokado-jättikatkarapu-salaattia. Aivan kuten
valkosipuli-persiljakastike, on tämä punainen majoneesikastikekin peräisin
Espanjasta. Nämä kastikkeet toimivat myös Suomessa. Salsa rosan ohjeen löydät
vaikka täältä.
Halusin salaatista raikkaan, ja sellaista siitä tuli. Salaattivadin
pohjan täytin romaine-salaatin lehdillä. Romaine-salaatti taitaakin olla ainoa
salaattilaji, jonka leikkaan veitsellä palasiksi. Muut salaatit tykkään repiä.
Luin salaattiruukun kääreestä, että ko. salaattia on tavattu ensimmäisen kerran
Kosilla. Hauska yksityiskohta. Kos oli aikoinaan ensimmäinen varsinainen matkakohteeni
ulkomailla, ja siten sillä Kreikan saarella on aina paikka sydämessäni. Jopa
niin, että nyt pelkkä salaatin kääre herätti mielessäni paljon kivoja Kreikan
muistoja.
Levitin salaatille avokadokuutioita sekä keitettyjä ja
kuorittuja jättikatkaravunpyrstöjä. Sekä avokadot että katkaravut löysin omasta
pakasteestamme. Sitruunaviipaleet kuuluvat useimmiten asiaan, kun näistä ruokalajeista
on kyse.
Laitoin salsa rosan erilliseen kippoon, josta sitä sai kukin
halutessaan ottaa. Samoin tein valkosipuli-persiljakastikkeelle.
Sitten olikin jäljellä enää kuhafileiden paistaminen. Fileet
olivat valmiiksi nahattomia, joten tehtäväkseni jäi enää tunnustella, ovatko
ruodot vielä tallella. Tunsin pientä pistelyä sormen alla ruotoriviä tunnustellessani,
joten leikkasin siitä kohtaa terävällä veitsellä ohuen kiilamaisen suikaleen
pois. Siinä menivät kaikki ruodot kerralla. Helppoa. Maustoin fileet
suolalla ja pippurilla, ja paistoin ne nopeasti kuumalla pannulla voissa. Aikaa
meni varmaan maksimissaan kaksi minuuttia per puoli.
Näin helposti valmistui herkullinen ateria kuhasta ja
jättikatkaravuista. Hyviä nämä olisivat olleet ilman kastikkeitakin, mutta
kyllä nämä salsat perejil ja rosa nostivat makuyhdistelmät seuraavalle tasolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti