Kävimme viime kuussa Ljubljanassa pienellä lomasella. Kerroin edellisessä postauksessani hotellista, jossa siellä asuimme. Nyt on ravintoloiden vuoro. Olimme Ljubljanassa täysin ulkoruokinnassa, ihan kirjaimellisestikin ajateltuna. Onnistuimme saamaan terassipaikat ihan jokaisesta ravintolasta, missä vierailimme. Kyllä siitä nautti, etenkin, kun matkalle lähtiessämme oli kotipaikkakunnalla Rovaniemellä kesä vasta tuloillaan. Kerron ensimmäiseksi ravintolasta, joka oli itselleni etukäteistutkimusten perusteella suurin mysteeri. Kyseessä on TaBar, Ribji trg 6, 1000 Ljubljana, Slovenia.
TaBar oli minulle mysteeri siksi, että heidän kotisivuillaan ei ollut nähtävillä menua, enkä sitä muualtakaan löytänyt. Sen sijaan Google löysi toinen toistaan ylistävämpiä arvosteluja tästä tapas-henkisestä ravintolasta. Yleensä haluan tietää etukäteen, mitä on tarjolla, mutta tällä kertaa päätimme antaa TaBarille mahdollisuuden yllättää meidät. Emme kylläkään valinneet yllätysmenua (tarjolla oli sekä six courses että nine courses menut), vaan valitsimme pöytätabletin virkaa toimittaneelta menulta mieleisemme. Kuulimme, että kaikki annokset ovat jaettavissa, ja että annokset ovat sen kokoisia, että niitä kannattaa tilata heti muutama. Valinta vei aikaa, etenkin kun pöytäämme tuotu ”leipäkori” vihjasi tulevasta. Nyt emme olleet ihan tavallisen äärellä.
Menu oli erittäin pelkistetty. Se jakautui osioihin Cured meat, Bread & butter, Cold, Warm, Bar snacks, Cheese ja Sweet. Cheese-osiosta tilasimme annoksen ’Grilled young matured cheese Orešnik / caviar’. Tällaisen saimme. Mielenkiintomme oli herätetty.
Seuraavaksi pöytään kannettiin ’Chicken pate’. Tässä vaiheessa luovuimme edes yrittämästä kuvitella etukäteen, minkälaisia annoksia tulimme tilanneeksi. Tästä lajista minulla oli ajatuksena kipollinen tahnamaista seosta. Voi kuinka suppeasti ajattelinkaan! Nämä pateepallerot olivat jotakin aivan taivaallisen maistuvaa. Taidetta! Sitähän ruoanvalmistus parhaimmillaan on. Nämä suorastaan sulivat suuhun.
Myös seuraavat kaksi lajia saivat meidät ällistelemään TaBarin kokkitiimin innovatiivisuuta ja kekseliäisyyttä. Kumpikaan näistä annoksista ei ruokalistalla kerrottuna valmistanut meitä siihen, mitä eteemme ilmestyi. Ensin ‘Brioche / queen scallop / horseradish’. Heh heh, ja me valintaa tehdessämme pohdimme kovasti, että montakohan kampasimpukkaa annokseen kuuluu, miettien, kuinka helposti annos on jaettavissa. Tämän nähtyäni lopetin kaiken pohtimisen. Keittiössä oltiin selvästikin ihan eri levelillä kuin minun rajoittuneessa ajattelussani.
Ja sitten se seuraava, erittäin häkellyttävä laji, ‘Cauliflower / saffron / cuttlefish’. Huhhahhei, jos olisin nähnyt annoksen siitä mitään tietämättä, olisin luullut sitä lakritsilla raidoitetuksi jälkiruoaksi. Maistaminen kuitenkin todisti, että kyseessä on todellakin herkullistakin herkullisempi kukkakaali, jolle sekä sahrami että mustekalan muste antoivat omat vivahteensa ja leimansa.
Seuraava laji oli kutakuinkin sellainen, kuin olin etukäteen kuvitellutkin. Otimme niitä heti kaksi kappaletta, ikään kuin pääruoaksi, kummallekin omansa. Kyseessä oli TaBurger. Herkullista edelleen.
Viinilista oli varsin kattava, ja kaikki viinit olivat slovenialaisia. Viinit oli osastoitu seuraavasti: white, orange ja red. Maistoimme lasilliset joka väriä. Sloveniassa yksi annos viiniä on 10 cl, joten kolmekaan lasillista ei ole vielä puolta pullollista. Näin itselleni perustelin.
Jälkiruoaksi tilasimme tuttuun tapaamme vain espressot ja sen seuraksi paikallista digestiiviä. Myös väkevien annoskoko on Sloveniassa pienempi kuin meillä Suomessa, ollen 3 cl. Se ei kylläkään ole lainkaan huono asia, sillä tuokin määrä täytti mainiosti sille kuuluvan tehtävän. Mutta eihän se jälkiruoka vielä tähän jäänytkään, vaan tarjoilijamme halusi tarjota meille pienen makean nimeltään TaPop. Ja ihanaa, että halusi, muuten olisimme jääneet tätäkin ihastuttavan raikasta jälkiruokakokemusta vaille. Pähkinäisen kuorrutuksen sisältä paljastui jäätelöpallo.
Wau, mikä dinneri. Ja wau, mikä paikka. Pöytävaraus on aivan ehdoton, yhtään vapaata paikkaa ei ollut. Toki myös hyvällä tuurilla, juuri oikeaan ajankohtaan osuen voi saada pöydän ilman varausta. Näin näinkin tapahtuvan joillekin onnekkaille, jotka osuivat paikalle juuri, kun yksi pöytä tyhjeni. Minä olin varannut pöytämme jo Suomesta käsin. Olin toivonut pöytää ulkoa varjon alta. Ihastuttavan varjon saimmekin. Ruokailimme tämän puun alla. Onneksi ymmärsin nostaa välillä katseen ruoasta myös yläilmoihin.
Jos Ljubljanaan joskus tiesi vie, mene ihmeessä testaamaan tätä ravintolaa. Voin lämpimästi suositella TaBaria kaikille teille, jotka rakastatte korkealuokkaisista raaka-aineista tehtyä hyvää ja mielenkiintoista ruokaa, mutta pidätte silti rentoudesta. Koska rento TaBar on, ihan kuten kotisivuillaan lupaavatkin: ”So you love fine dining but don’t feel like putting on your shiny shoes?” Juuri näin. Nostan kuvitteellista hattua TaBarille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti