Pakkaspäivän chili-poropasta

 

Joulu tuli ja meni kaikkine perinteisine herkkuineen, ja niin meni vuodenvaihdekin. Sitten oltiinkin jo loppiaisessa, johon meillä ei varsinaisesti liity mitään perinneherkkuja. Itse asiassa en edes varannut loppiaiseksi mitään erityistä jääkaappiin, vaan päätin tehdä jotain niistä raaka-aineista, joita meillä jo oli. Jääkaappia tutkaillessani sain vahvan intuition kokeilla, miten chili ja poro tulevat keskenään juttuun. Ajatus ei jättänyt rauhaan, ja hyvä niin. Tuosta intuitiosta syntyi pakkaspäivään hyvin sopiva, mukavasti lämmittävä valkosipulilla ryyditetty chili-poropasta.

 

 

Chili-poropasta

2:lle

 

250 g pastaa (tässä penneä)

2 rkl oliiviöljyä

1 pienehkö sipuli

1 punainen tuore chili

2 valkosipulinkynttä

100 g kylmäsavuporoa (siivutettua)

1 rkl balsamicoa

2 dl kuohukermaa

mustapippuria

pastan keitinvettä

parmesaania

basilikaa

 

Kuori ja silppua sipulit. Huuhtele, kuivaa ja silppua chili. Irrottele kylmäsavuporosiivuja hieman toisistaan ja pieni ne seuraavassa kuvassa näkyvän kokoisiksi paloiksi.

 

 

Keitä pasta reilusti suolatussa vedessä. Älä keitä ylikypsäksi! Ota kupillinen keitinvettä talteen ennen kuin valutat pastan. Älä huuhtele pastaa.

Valmista porokastike pastan kiehuessa. Kuumenna pata tai pinnoitettu kattila, ja kuullota siinä sipuli (ei vielä valkosipulia, ettei se kärtsää!) ja chili oliiviöljyssä. Lisää kylmäsavuporopalat, ja tiristele muutama minuutti. Lisää nyt valkosipulisilppu ja sekoittele kapustalla pari minuuttia, kunnes valkosipulitkin ovat kuullottuneet, vaan eivät ruskistuneet.

 

 

Lisää balsamico ja kiehauta. Kaada sekaan kuohukerma ja kiehuttele kastiketta, kunnes kastike on sakeutunut. Siihen menee vain muutama minuutti. Mausta mustapippurilla. Lorauta sekaan tilkka pastan keitinvettä ja sekoita pasta kastikkeeseen koko ajan kiehuttaen. Lisää tarvittaessa keitinvettä, kunnes pastan koostumus on sopiva. Minusta ”sopiva” on sellainen, että kastike on tarttunut pastaan kiinni, eikä lientä lillu enää kattilan pohjalla. Tarkista suola. Minä en lisännyt lainkaan suolaa, vaan sitä tuli juuri sopivasti käyttämästäni kylmäsavuporosta.

Ripottele valmiiden annosten päälle basilikaa (kuten tässä) tai persiljaa, villirucolakin käy. Raastettu parmesaani on aina hyvä viimeistely tämäntyyppiselle pastalle, kuin myös pyöräytys mustapippurimyllystä.

 

 

Minä vielä kuvasin omaa annostani, kun mies jo kehotuksestani maisteli omaansa (ettei tarvitse haaleaa ruokaa syödä). Hätäännyin kun ei kuulunutkaan mitään kommentteja, kuten yleensä. Käännyin katsomaan mitä tapahtuu, ja siellä hän mussutti autuaan näköisenä ja viittoili positiiviseksi luonnehdittavia käsimerkkejä. Lopulta hän keskeytti syömisen hetkeksi, ja kertoi chili-poropastan vetäneen hänet ihan sanattomaksi. Ei kuulemma malttanut käyttää suuta puhumiseen, kun tällaista pastaa oli tarjolla suun täytteeksi.

 

 

Voitaneen todeta, että intuitiota kannattaa seurata. Ainakin tämä kokeilu toimi. Oletuksena toki, että tykkää chilistä ja valkosipulista. Ja porosta. Ja hyvästä pastasta.