Nautinnollinen brie-päärynä-granaattiomenasalaatti

Perjantai-iltana valmistin aivan ihanaa salaattia. Se oli niin hyvää, että se sai jopa minutkin hiljaiseksi. Ja se on aika erikoista se. Tämän tietävät kaikki, jotka minut tuntevat.  Mutta näin siinä kävi, että salaatti oli täynnä niin ihastuttavia makuelämyksiä, että keskityin vain nauttimaan niistä. Hartaudella. Ja ihan syystä hartaudella, sillä salaatti oli taivaallista. Rubiininvärinen malto granaattiomenan siementen ympärillä oli juuri täydellisimmillään ja mehukkaimmillaan.  Poks, poks, siemen kerrallaan hampaiden välissä poksauttaen, sillä lailla tästä oli nautittava.  Luulen, että jos paratiisi on olemassa, ja jos siellä tarjoillaan jotain, on se luultavasti granaattiomenaa.

Kävin perjantaina kaupassa kovasti kiireissäni, ja tavoistani poiketen ilman tarkoin suunniteltua ostoslistaa. Perjantai-illan herkun suunnittelu jäi sen varaan, miten sattuisin kaupassa inspiroitumaan. Suurin osa kaupassa viettämästäni ajasta kuluu yleensä hevi-osastolla. Niin nytkin. Katseeni porautui yhteen ainokaiseen granaattiomenaan, joka oli orpona hyllyllä. Olin juuri menossa pelastamaan sen meille, kun joku toinen ehti ensin ja nappasi sen nenäni alta. Pahus. Mutta onni oli lähempänä kuin arvasinkaan, nimittäin mukava hevi-osaston hoitaja toi juuri suurta korillista granaattiomenoita. Niistäpä pääsin rauhassa valikoimaan omani. Kotiin lähti kaksi mielestäni lupaavinta yksilöä. Sen päättelin niiden sileästä ja kiiltävästä pinnasta. Eli jos granaattiomenan pinta kiiltää, on se aika varmasti mehukkaimmillaan.

Granaattiomenan kuoriminen ja siementen irrottaminen onkin sitten toinen juttu. Monta kikkakolmosta olen lukenut, mutta ei toimi minulla koputtelut eikä muutkaan vippaskonstit. Niillä saan vain keittiön punapilkulliseksi. Itselleni toimivin ja oikeastaan ihan helppokin tapa käsitellä granaattiomena on seuraavanlainen. Leikkaan kummastakin päästä viipaleet pois niin, että päistä tulee näkyville vaaleiden kalvojen sijainnit. Seuraavaksi viillän kuoreen (suunnilleen kalvojen kohdalle) pitkittäissuunnassa viillot. Sitten vain vedän käsillä (kertakäyttöiset keittiökäsineet kädessä) viiltoja hyväksi käyttäen lohkot ulos granaattiomenasta, lohko kerrallaan käsitellen. Ne lähtevät melkein itsestään, jos hedelmä on kypsä. Tämän jälkeen irrottelen käsin siemenet lohkoista. Sotkulta välttyäkseni teen tämän siten, että käteni ja lohko ovat suuren kulhon sisällä. Myös siemenet lähtevät helposti kypsästä hedelmästä. Kulhossa voi olla vielä siiviläkin pohjalla, jolloin siemenet jäävät siivilään, ja ihanan makuinen mehu jää kulhon pohjalle. Sitä mehua ei missään tapauksessa saa heittää hukkaan. Jos et keksi sille muuta käyttöä, juo se ihan sellaisenaan. Se on aivan mielettömän ihanaa.

Brie-päärynä-granaattiomenasalaatti

(pääruoaksi 2:lle ja lisukkeeksi 4:lle, jos on muutakin tarjolla)

salaattisekoitusta (tässä Torpparin trio –ruukusta n. 2/3)

rucolaa (pienehkö ruukku)

½ tuorekurkku

1 päärynä

2/3 (eli n. 130-140 g) briejuustokiilasta (Président)

kourallinen saksanpähkinöitä

yhden granaattiomenan siemenet

oliiviöljyä

balsamietikkakastiketta (kirsikka)

Ota brie huoneenlämpöön jo ½-1 tuntia ennen, kuin alat valmistaa salaattia. Pese ja linkoa salaatti. Sama juttu rucolalle. Itse asiassa rucolan annan aina ennen linkoamista lillua vartin kylmässä vedessä, ihan siinä linkouskulhossa. Tällä tavalla käsiteltynä rucola on hieman pehmeämmän makuista. Lisäksi pikkaisen nahistunutkin rucola virkoaa tällä käsittelyllä. Paino sanalla pikkaisen. Huuhtele ja suikaloi kurkku. Pese tai kuori päärynä, ja viipaloi se. Viipaloi myös juusto. Pienennä saksanpähkinät veitsellä vähän pienemmiksi.  Nyt valmistelut on tehty, ja seuraavaksi kasaamaan salaatti laakealle vadille.

Levitä vadin pohjalle salaattisekoitusta ja rucolaa.

Lisää seuraavaksi kurkkusuikaleet.

Levitä salaattiin päärynä- ja juustoviipaleet tasaisesti sinne tänne,

ja ripottele päälle saksanpähkinät.

Koristele salaatti granaattiomenan siemenillä.

Lorauta pinnalle hieman hyvää oliiviöljyä ja balsamietikkakastiketta. Tämä balsamikastike oli maustettu kirsikalla. Huomasin sen vasta jälkeenpäin, olin ostavinani ihan tavallista. Tämä olikin hyvä löytö. Oikea onnenkantamoinen. Valmista on! Nautimme salaatin paistopisteestä ostetun tomaatti-oliivileipäsen kanssa.

Granaattiomenan väri sekä hedelmät, juusto ja pähkinät tuovat mieleeni joulun. Itse asiassa tämä salaatti sopisi erinomaisen hyvin vaikkapa joulupöydän (tai pikkujoulupöydän) kruunuksi, ja yleensä teenkin tämäntyyppisen salaatin jouluateriaa keventämään. Sen sisältö aina hieman vaihtelee. Esimerkiksi viime jouluna juustona käytin Auraa, joka Brien tavoin sopii ihan täydellisesti yhteen päärynän kanssa.  Tämä salaatti antaa myös mukavasti väriä ja energiaa tähän hetkeen, kun ulkona on harmaata ja pimeää.