torstai 13. helmikuuta 2020

Papu-kasviskeitto nakeilla


Täällä ollaan taas takaisin arjessa. Espanjassa oli ihanaa, ja nautimme todella valosta, lämmöstä, levosta, liikunnasta ja tietysti myös paikallisista herkuista. Kylläpä olivatkin ihania. Hirveästi en lomakotikeittiössä tällä kertaa kokkaillut, josta syystä ei syntynyt juuri blogattavaakaan. Instagramissa (@lentavatsardiinit) jaoin kyllä enemmänkin ruoka-aiheisia postauksia, lähinnä ihanista rantaravintoloista. Ja kun reissussa tuli oltua aika usein ulkoruokinnassa, niin kotiin tultua tulikin ihan hillitön arkisen sopan hinku. Minulla halutti sekä lämmittävää kasviskeittoa että nakkeja. Keitin sitten tällaisen sopan.




Papu-(melkein)kasviskeitto


3-4 annosta

oliiviöljyä
1 pkt (280 g) kuorettomia nakkeja
2 paprikaa (punainen ja keltainen)
3 valkosipulinkynttä
3 rkl tomaattipyreetä
1 tlk (400 g) hienoa tomaattimurskaa
1 murskatölkillinen vettä
½ kanafondi (tai kasvis)
1 kuivattu chilipalko (cayenne)
mustapippuria
1 rkl soijaa
1 rkl balsamicoa
1 ltk (380 g) mustapapuja (tarjoiluvalmiita)
reilusti persiljaa

Paloittele nakit. Huuhtele ja kuutioi paprikat. Kuori ja silppua valkosipulit. (Tarkoitukseni oli laittaa soppaan myös sipulia, mutta kodin sipulilokero ammotti tyhjyyttään, enkä ollut muistanut täydentää sitä. Mutta olipahan nyt sitten tosi vähän pilkkomista, enkä sipulia valmiissa keitossa enää edes kaivannut.)




Kuumenna pinnoitettu keittokattila ja paista siinä nakkipalasia oliiviöljyssä, kunnes nakit ovat saaneet mukavasti väriä.




Lisää paprikat ja valkosipulit ja kuullottele vielä pari minuuttia. Lisää tomaattipyree ja tomaattimurska. Täytä tomaattimurskatölkki vedellä, ja kaada myös vesi kattilaan. Samalla kaadolla sinne päätyvät kaikki purkin reunoillekin jääneet tomaattimurskan rippeet. Lisää mausteet.




Anna keiton kiehua hiljaisella tulella kannen alla noin 10 minuuttia. Valuta ja huuhtele mustapavut ja lisää ne keittoon. Kiehuta vielä muutama minuutti, jotta maut tasaantuvat.




Tarkista maku ja suolan määrä. Täydennä tarvittaessa makua. (Minä en lisännyt suolaa lainkaan, kun sitä tuli minun makuuni juuri sopivasti fondin puolikkaan, nakkien ja vielä soijankin mukana. Mutta kun noita raaka-aineita on kaupoissa tarjolla joka lähtöön, niin parasta on tarkistaa maku aina juuri niihin omiin raaka-aineisiin sopivaksi.) Kun maku on mieluisa, poista kuivattu chili, jos vielä löydät sen. Lisää persiljasilppu.




Keitto on nyt valmis nautittavaksi. Ihanan lämmittävää ja kotoisan makuista siitä tulikin. Sain juuri sitä mitä halusin.




Tein tämän keiton lähinnä seuraavan päivän lounasevääksi. Pakkasin heti kaksi kunnon annosta lounasboxeihin ja loput kaksi pienempää annosta lusikoimme tuoreeltaan. Hyvältä maistui kummallakin syöntikerralla, ja mautkin tuntuivat olevan juuri sopivassa balanssissa.




Ohjeessa neuvoin poistamaan chilin ennen tarjoilua, no minä tietysti unohdin tehdä niin. Varoitin kyllä kanssasyöjää, että katselee tarkoin lusikkaansa siltä varalta, että chili ilmestyisi juuri siihen. No hän sitten puolestaan unohti tarkkailun, mutta löysi sen chilin kuitenkin. Se menikin oikeaan osoitteeseen, koska tuolla kertapuraisulla aukesi heti kerralla ilmastonvaihdoksen myötä tukkeutuneet röörit. Pureskeltu chili on siis erittäin hyvä flunssalääke, jos ei se sitten kaikkein miellyttävin hoitokeino olekaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti