Kantarellikeitto kuivatuista kantarelleista

Viime kesä meni niin, etten saanut kantarellin kantarellia torilta. Oli niitä kuulemma todistetusti ainakin yhtenä päivänä siellä ollut, mutta minä olin silloin muualla. Ja aina kun niiden perään kyselin, kertoivat että kantarellit ovat jääneet etelään. Arvaa harmittiko? Harmitti. Muutama viikko sitten minulla kävikin flaksi. Meille saapui etelästä vieras, joka toi tullessansa purkillisen kuivattuja kantarelleja. Hip hurraa! Olen tuota aarretta varjellut oikeaan hetkeen, ja se hetki tuli viime viikolla. Valmistin niistä herkullista kantarellikeittoa.

Kantarellikeitto (kuivatuista kantarelleista)

(2-3:lle)

n. 4 dl purkillinen kuivattuja kantarelleja

6 dl vettä

2 rkl voita

2 kesäsipulia varsineen

2 rkl vehnäjauhoja

1 kasvisannosfondi

2 dl kuohukermaa

(tarkista suola)

ripaus mustapippuria

Liota kuivia sieniä vedessä puolisen tuntia (luki purkin kyljessä). Valuta sienet siivilässä, mutta säästä liotusvesi keiton nesteeksi, koska siihen on liuennut ravinteita ja ne kannattaa hyödyntää. Säästä myös muutama sieni koristeeksi. Jos sienet tuntuvat liian pitkiltä tai muuten isoilta, silppua ne haluamaasi kokoon. Minä pätkin niitä sillä lailla puolihuolimattomasti vähän pienemmiksi.

Silppua kesäsipuli varsineen. Sulata voi keittokasarissa, ja lisää sienet. Hauduta muutama minuutti ja lisää sipulit, mutta säästä koristeluun hieman vihreää varsisilppua. Kun sipulitkin ovat kuullottuneet, ripottele vehnäjauhot sienten ja sipuleiden joukkoon, ja sekoita. Hauduta hetki, mutta älä ruskista jauhoja.

Lisää liotusvesi ja fondi ja sekoita, kunnes neste kiehuu. Anna kiehua n. 5-10 minuuttia välillä sekoitellen, ja lisää kerma. Jatka keittämistä, kunnes keiton paksuus on sopivaa. Tämä keitto kiehui yhteensä n. 15-20 minuuttia.  Kerma saostaa, joten jos keitto meni liian paksuksi, lisää vettä. Tarkista maku, ehkä on tarpeen lisätä hieman suolaa ja pippuria, ainakin minä pyöräytin keittoon vähän niitä kumpaakin. Viimeistele keitto koristelua varten säästetyillä kantarelleilla ja vihersilpulla. Tämän eksoottisempia mausteita ja makuja kantarellikeitto ei kaipaa. Tarkoitus on antaa kaikki kunnia kantarellille, ja sen herkulliselle aromille.

Voin kertoa, että hekumoin ihan jokaisella lusikallisella. Niin kaivattu herkku tämä keitto oli, että se tuli nauttia antaumuksella. Tämä oli itse asiassa ihan ensimmäinen kerta, kun tein keittoa kuivatuista sienistä, ja lopputulos oli vallan hyvä. Mielenkiinnolla jäänkin odottamaan, minkälainen kantarellisato tänä kesänä tulee. Tai oikeammin sanottuna, osunko kantarellien kanssa yhtä aikaa torille. Golfkentällä en pahemmin ehdi kantarelleja etsiskelemään.