Kotona taas! Eilinen päivä meni matkustaessa Malagasta Helsingin kautta
Rovaniemelle. Siinä oli hyvää aikaa muistella parin viikon tapahtumia. Sää oli aurinkoinen
ja muutenkin suosiollinen koko reissun ajan. Ulkoilimme tavalla tai toisella
ihan joka päivä. Golfia tai merenrantakävelyitä, tai sitten vain ihan omalla pihalla
istuskelua... Kunhan vain ulos pääsimme. Liikunta hapen lisäksi oli tietysti
plussaa. Ystäviäkin tapasimme. Mukavaa ja rentouttavaa oli. Hyvästelimme nämä
alla olevan kuvan maisemat haikein mielin. Toisaalta, ei voi tulla takaisin,
ellei välillä lähde pois.
Tänäänkin meitä on ympäröinyt kaunis luonto, joskin aika kylmältä tuntuva.
Eikä pakkasta ole kuin rapiat 10 astetta! Ulos en vielä tänään uskaltautunut
kauppareissua pidemmälle. Sen sijaan olen vielä kertaalleen fiilistellyt
mennyttä reissua puhelimestani löytyviä kuvia selaillen. Yllättäen ne ovat taas
enimmäkseen ruokakuvia. Nämä kuvat olen näpsinyt ilman juttutarkoitusta, mutta
nyt sainkin idean julkaista niiden myötä muutaman sekalaisen muiston. Jouluaatosta
herkkuineen onkin jo parin muun jutun ohella oma postauksensa, joka löytyy tästä linkistä. Tässä tulee siis
eräänlainen kootut teokset reissun varrelta, sekä kotikeittiöstä että valmiiden
pöytien ääreltä. Aloitan kotikeittiöstä, ja siellä sarjasta ”helppoa ja hyvää”….
Olimme tulleet edellisenä päivänä kohteeseen, ja ehdimme jo tuolloin
korjaamaan kiireellisimmät Andalusian herkkujen puutostilat lähiravintolassa.
Olimme autuaita vallitsevasta säästä, ja mieli teki vain käveleskellä ja istuskella
pihalla. Päätin nauttia ulkoilusta, ja tehdä ruoaksi jotain nopeaa ja hyvää,
josta riittäisi myös iltapalaksi. Toinen
tyttäristämme oli saapumassa Espanjaan iloksemme kanssamme joulua viettämään. Siispä, pizzaa! Ja kaunis päivä kun oli, niin helposti oikaisemalla!
Niistä aineksista, mitä kaapista löytyi.
2 kpl = 2 pikkupellillistä valmiita pizzapohjia (rullalle käärittyjä)
leivinpaperin päälle taputellen
1 tlk Mutti-pizzakastiketta
mustapippuria
vain hiukan suolaa
oreganoa
juustoraastetta
Täytteeksi toiseen:
tonnikalaa, tölkkisimpukoita, vihreitä suippopaprikoita ja oreganoa
Ja toiseen:
tuoretomaattia, jamon serranoa, buffala mozzarellaa, oreganoa ja
valmiin pizzan päälle basilikaa
Tein lisäksi valkosipulikastiketta, jota kukin sai halutessaan lisätä
valmiin pizzan päälle. Se syntyi puristamalla muutama valkosipulinkynsi
oliiviöljyn sekaan.
Osan pizzoista söimme iltapäivällä. Illalla menimme vastaanottamaan
tytärtämme Malagan lentoasemalle. Siellähän olikin melkoiset markkinat.
Vaikutti siltä, että kokonaiset suvut olivat tulleet vastaanottamaan lapsiaan,
lastenlapsiaan jne., jotka arvaten olivat saapumassa opiskelupaikkakunniltaan
kotiin jouluksi. Meteli oli valtaisa, kun sukukunnat huutelivat omien
lapsostensa nimiä lapsen huomion saadakseen. Metelistä huolimatta tunnelma oli
lämmin, täynnä Joulun taikaa. Mekin saimme kaapattua oman lapsemme syleilyymme,
ja sitten ajelimme casaan syömään loput pizzanpalat.
Toinen tällainen ”nyhjää tyhjästä” –ateria osui päivään, jolloin jäimme
loman loppusuoralla taas kaksin casaan. Jäljellä oli enää pari päivää
Espanjassa. Jotta voisimme viimeisenä päivän mennä hyvällä omallatunnolla (=
omat ruoat tuhottuina) herkuttelemaan vielä kerran valmiin pöydän ääreen merellisellä
ruoalla, valmistin toiseksi viimeisenä päivänä jääkaapin jämistä yhden kokonaisen
aterian. Siitähän se vasta herkkupata ihan vahingossa syntyikin!
Herkkupata nakeilla ja pekonilla
(2:lle)
5 perunaa
suolaa
mustapippuria
vajaa sipuli (ovat Espanjassa todella suuria)
5 valkosipulinkynttä
2,5 dl kermaa
1 suuri tomaatti
kuivattuja yrttejä
pekoniin käärittyjä nakkeja
juustoraastetta (kolmea juustoa, mm. cheddaria)
Voitele vuoka. Viipaloi perunat ja lisää ne vuokaan. Ripottele päälle
suolaa ja pippuria. Viipaloi sipuli ja lisää se perunaviipaleiden päälle. Lisää
silputut valkosipulinkynnet ja kerma. Viipaloi tomaatti ja lisää viipaleet
aiempien päälle. Ripottele tomaattien pinnalle hiukan suolaa ja yrttejä. Laita
vuoka 210-asteiseen uuniin 15 minuutiksi. Lisää pekoniin käärityt nakit ja
laita vuoka uuniin taas 15 minuutiksi. Käännä pekoninakit toisin päin, ja lisää
juustoraaste ja laita vuoka takaisin uuniin 30 minuutiksi. Kypsennyksen
loppupuolella kannattaa suojata ruoka foliolla, jotta pinta ei kuivu liikaa.
Tämä ruoka tuli aika lailla itsekseen. Minun tarvitsi vain käydä
sisällä välillä lisäämässä jotakin vuokaan. Ja palasin sitten taas pihalle
istuskelemaan ja tuoksuttelemaan pihalle leijuvia hyvän ruoan tuoksuja.
Raikkaat juomatkin ehdimme nauttia ruoan kypsymistä pihalla odotellessamme. Sitten
olikin aika nauttia padan antimista. Pata oli erityisen mehevä, ehkä tomaatin
ansiosta. Se ikään kuin pehmensi ja raikasti muut, voimakkaatkin maut.
Tuo päivä oli niin laiska, että en silloin edes hiuksiani kammannut. Ehostuksen
virkaa hoitivat aurinkolasit. Joskus on ihanaa vain olla ja istuskella
pihalla lukien ja hyvästä ruoasta nauttien.
Tein reissun aikana toki muitakin kotiruokia, ihan suunniteltujakin, eikä vain
tällaisia tyhjästä nyhjäistyjä. Pastoja, salaatteja jne., mutta eipä niistä sen
enempää. Suurin osa niistä on jo blogistani ennestään tuttuja.
Lempiravintolamme Restaurante La Sirena oli tällä kertaa koko ajan kiinni,
ansaitulla joulutauollaan. Onneksi sentään löytyi useampi hyvä Sirenan korvike,
joissa saimme nauttia ihania merellisiä aterioita. Jaan tässä muutaman otoksen
noista aterioista. Myös eräästä meille tärkeästä ravintolasta, mistä en ole
aiemmin kirjoittanutkaan, teen myöhemmin ihan oman postauksensa.
Coquinaksia La Carihuela Chicassa, Fuengirolassa. Näitä voisin syödä ämpärillisen. |
Pil Pil ja Croquetas, Asador Ruta del Ibérico, Benalmadena Torrequebrada |
Berenjenas (munakoisoja) fritas, Bodega El Pimpi, Malaga |
Erittäin mehevä Paella Mixta, El Capricho, Benalmadena |
Lenguado plancha, El Mero Puerto Marina -satamassa |
El Meron espressoon oli hyvä päättää tämänkertaiset herkuttelut. |
Hyvässä ruoassa pysyimme siis taas niin kotona kuin kylilläkin
ruokaillessa. Ne olivat mukavia hetkiä ja nyt jo kivoja muistoja. Seuraavaa
kertaa odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti