Viimeisen parin illan aikana olen lueskellut kirjaa, jonka tapahtumat
sijoittuvat Kreikkaan. Johtuukohan siitä, vai mistä, mutta mieleeni on
piirtynyt aina uudestaan ja uudestaan eräs makumuisto vuosikymmenten takaa Kreikasta,
Kosin saarelta. Tuo matka oli elämäni ensimmäinen kunnon ulkomaanmatka, jos ei
Ruotsia ja Norjaa oteta lukuun. Ensimmäinen matka on varmasti aina
mieleenpainuva, mutta tuohon matkaan liittyi paljon muutakin erityistä, mistä
syystä se oli varsin ainutlaatuinen myös näin myöhemmin ajateltuna. Mutta se
makumuisto, sehän on Tuna salad. Ja nimenomaan kreikkalaiseen jogurttiin
sekoitettu tahnamainen tuna salad, jossa ei salaatinlehtiä ollut lainkaan.
Olimme tuon matkan aikoihin vielä hyvin nuoria. Valitsimme
hotellivaihtoehdoista (siihen aikaan ne olivat kaikki pakettimatkoja) aika
vaatimattoman, mutta hyvin siistin nuorison suosiman pienen hotellin, josta olimme
kuulleet hyvää. Hotellissa oli kiva terassi, missä vieraat istahtivat tovin rannalta
tullessaan ja taas illalla syömään lähtiessään. Tuolloin sattui samaan aikaan
samaan hotelliin häkellyttävän samanhenkistä porukkaa, ja pian olimmekin jo
tutustuneet toisiimme ja kehittäneet oman viestintäkielen... Kukin rannalta tullessaan
ringautti pyörän kelloa tai vespan tööttiä, jotta muut tiesivät tulla alas,
elleivät jo siellä olleet. Joinakin iltoina lähdimme jopa yli 10 hengen
porukalla kaikki yhdessä syömään tai johonkin muuhun rientoon. Joskus meitä oli
niin monta, että kyseisen ravintolan tuolit eivät riittäneet, vaan niitä
lainattiin lisää naapurikuppilasta. Noiden rientojen lisäksi myös hotellin
perhe otti meidät omakseen ja kuljetti meitä paikasta toiseen heidän omien
nuortensa erilaisia esityksiä seuraamaan. Kolmeen viikkoon mahtui monenlaista
actionia, mm. breakdance -kilpailu ja antiikin Kreikan jumalten esitys.
Perheessä oli varsinaisia virtuooseja, täydennettynä juuri silloin
lomareissulla olevilla New Yorkin serkuilla. Voi miten hauskaa meillä oli.
Vaikka hotellin asukkaat olivat liki pitäen kaikki nuoria, ei siellä ollut silti
levotonta. Varsin siististi ja rauhallisesti elettiin, ketään häiritsemättä ja
isäntäväkeä kunnioittaen. Osan noista lomakavereista kanssa pidimme loman
jälkeen yhteyttä jonkin aikaa, toisten kanssa ei lainkaan, eräitä tapasimme
sattumalta myöhemmin toisella Kreikan saarella ja todistimme siellä heidän
kihlautumistaan (tutustuivat tuolla erityisellä reissulla). Hotellin ihanaa perhettä
olemme tavanneet myöhemminkin, vaikkei tuota hotellia ole enää aikoihin
ollutkaan. Siellä syntyi myös todellisia ystävyyssuhteita. Yhden
tällaisen ystäväksi päätyneen matkatoverin kanssa innostuimme tuolloin syömään
tuna saladia oikein urakalla. Söimme
sitä niin rantapäivien lounaana, kuin aika usein vielä illan viimeisenä
suolapalana. Siitä tuli liki vitsi. Jos toinen halusi (taas!) sitä tunasalaattia,
oli toinen aina valmis annoksen jakamaan.
Juuri eilen, reilut 30 vuotta myöhemmin, edelleen ystävinä, muistelimme
vielä yhdessäkin tuota salaattia. Pakkohan sitä oli siis valmistaa.
Tuna salad 2:lle pääruoaksi tai 4:lle alkuruoaksi/iltapalaksi
2 prk tonnikalaa valutettuna, mutta ei rutikuivaksi puristettuna
1 pieni punasipuli pieneksi silputtuna
1-2 valkosipulinkynttä puristettuna
kourallinen (n. 12 kpl) kalamataoliiveja pilkottuina
2 rkl kapriksia (kreikkalaisia)
1-2 rkl sitruunan mehua
10 basilikan lehteä silputtuna + viimeistelyyn muutama lehti
1,5 dl kreikkalaista jogurttia (tai enemmän jos haluat löysempää)
suolaa
mustapippuria
2 tomaattia
1/3 fetatahkosta
oliiviöljyä
Sekoita yllä olevista aineksista tonnikalasta pippuriin asti kaikki
sekaisin. Minä unohdin valkosipulit, mutta jos olet valkosipulin ystävä, niin
kannattaa lisätä sitäkin. Tarkistele makua ja lisää suolaa ja pippuria
riittävästi. Tahnan paksuutta voit säädellä kreikkalaisen jogurtin määrällä. Käyttötarpeesta
riippuen valmista juoksevampaa tai tanakampaa tahnaa. Tätähän voi syödä paitsi
sellaisenaan, myös leivän päällä tai pitaleivän välissä, tai sitten
juoksevampana vihersalaatin ”kastikkeena”. Laita keko tonnikalasalaattia
lautasen keskelle. Ympäröi keko tomaateilla, joille on hyvä ripotella
sormisuolaa, jotta tomaatti antaa arominsa. Murustele feta tomaattien päälle.
Ripottele basilikasilppu tomaattien ja fetojen päälle. Lorauta oliiviöljyä koko
komeudelle. Laitoin vielä tunamössönkin päälle sormisuolaa.
Kuvan annos on jaettava 2 hengen iltapala.Tein kaksi tällaista vadillista. |
Kun kreikkalaista jogurttia jäikin, niin päätin tehdä myös hyvin
kreikkalaiset jälkkärit. Kreikkalainen jogurtti ja hunaja -yhdistelmä on yksi
mieluisimmista Kreikan jälkkärimuistoista. Lisäsin noihin vielä tuoreet
mansikat. Kasasin annokset siten, että pohjalle jogurttia, sitten mansikoita ja
hunajaa. Ja vielä toinen kerros jogurttia ja vähän enemmän mansikoita ja
hunajaa.
Samettisen ihanaa, kuin Kreikan samettisen lämpimät illat. Melkein
kuulen korvissani myös sirkkojen laulun. Voi miten eksoottiselta sekin silloin
kuulosti, ensimmäistä kertaa kuultuna. Muistan myös lentokentältä hotellille
mennessämme bussin ikkunasta näkemäni tienvieren kaktukset, ja kuinka niitä ääneen ihmettelin. Muistan myös, kuinka aurinko häikäisi, kun
ensikertalainen oli unohtanut aurinkolasit kotiin. Silmät kiinni kävelin
ensimmäiseen aurinkolasikauppaan. Ei minun kuitenkaan tarvinnut sokkona
kävellä, olin nimittäin silloin aika tuore vaimo ja silloinen ja vielä
nykyisinkin rinnalla kulkeva mieheni talutti minut turvallisesti aurinkolaseja
ostamaan. Oi noita muistoja.
Te olette ehtineet varmaankin reissata paljon. Hienoa muistelua hyvän ruoan äärellä! ��
VastaaPoistaMeillä on lähes vastaavat Santorinin upealta saarelta. Käveltiin ja patikoitiin paljon vielä tuolloin.
Laitanpa tuon ohjeen muistiin ja yllätän Miehen jonakin iltana. Tomaatit ovat nyt ihan parhaita!
Kyllä, tuosta ensimmäisestä reissusta jäi ikuinen matkakuume 😎 Santorinikin tuttu, mieluinen paikka. Kaikkiin kohteisiin liittyy paljon mukavia muistoja, myös ruokamuistoja. Niitä aina välillä putkahtelee esiin 😉
PoistaNiin, ja kiitos kivasta kommentista. Ja mukavaa viikonloppua!
Poista