Elämä on ihmeellistä, ja luovuus kukkii tai ei kuki mitä kummallisimmista syistä. Kirjoitin tämän postauksen otsikon ja varsinaisen reseptin muistitikulle talteen jo joulukuun 2023 alussa, jolloin postasin siitä myös Instagram-tililläni (@lentavatsardiinit), mutta siihen se sitten jäi. Ei niin, etteikö tämä pasta olisi minua inspiroinut (kirjoitan vain inspiraatiosta). Se inspiroi kovastikin, mutta sen jakaminen jäi sitten lopulta kohtuullisen haastavan ajanjakson loppuhuipentuman jalkoihin. Luovuuden kaivo ehtyi toviksi. Nyt huomaan sen alkavan pikkuhiljaa taas täyttyä, mikä tuntuu ihanalta. Sormeni jo oikein janoavat laukkaamaan näppäimistölle. Joten tässä tämä nyt lopultakin tulee, inspiroiva tomaattinen avokadopasta.
Minulla on tapana esikäsitellä kaikki ainekset aina ennen kuin aloitan varsinaisen kokkaamisen. Siten ajoittaminen on helpompaa. Pastoista kun on kyse, tällä taktiikalla onnistuu useimmiten pastan kastikkeen tai lisukkeiden valmistus samalla, kun pasta kiehuu. Tämäkin ruoka valmistuu kokonaisuudessaan pastan kiehuessa, kunhan vain ainekset ovat käden ulottuvilla siinä kunnossa, että ne ovat valmiita pannulle/kattilaan heitettäviksi.
Tomaattinen avokadopasta
2:lle
200 g linguinea (tai muuta pastaa)
1 avokado
½ lime
suolaa
mustapippuria
200 g kirsikkatomaatteja
tilkkanen hyvää viinietikkaa (tässä Vinagre de Jerez -sherryetikkaa)
3 rkl oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä
2 pientä kuivattua chiliä (Cayena guindilla)
parmesaania (tosin tässä andalusialaista payoyo-juustoa)
kupillinen pastan keitinvettä
kourallinen basilikan lehtiä
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan reilussa meriveden makuiseksi suolatussa vedessä. Ota motillinen pastan keitinvettä talteen, ennen kuin valutat pastan.
Pese ja kuivaa avokado, ja halkaise se veitsellä. Poista kivi. Irrota sisus vaikkapa ruokalusikalla kovertamalla, ja kuutioi se. Purista avokadolle limeä (tai sitruunaa). Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Huuhtele ja kuivaa kirsikkatomaatit ja halkaise ne lautaselle. Mausta kirsikkatomaatit suolalla, mustapippurilla ja tilkkasella hyvää viinietikkaa.
Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy pannulla tai kattilassa, ja kuullota siinä valkosipulia parin minuutin ajan, mutta varo polttamasta niitä. Heitä sekaan kuivatut chilit.
Lisää myös tomaatit, ja kuullota vielä pari minuuttia. Lisää avokadot, ja kuullota vielä minuutti.
Lisää tilkka
keitinvettä sekä valutettu pasta muiden ainesten joukkoon. Sekoita hyvin. Lisää
tarvittaessa keitinvettä ja raasta joukkoon myös parmesaania, kunnes koostumus
on hyvä. Se on hyvä silloin, kun näkyvillä ei ole enää irtonestettä, vaan kaikki
ihanat maut ovat keitinveden avulla tarttuneet pastan pintaan. Tarkista maku, ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.
Viimeistele parmesaanilla sekä basilikan lehdillä, joita voit halutessasi myös repiä pienemmiksi. Voilà!
On se muuten jännä, minkälaiset asiat herättävät inspiroitumisen ja luovuuden taas valloilleen. Olin tosin jo pikkuhiljaa alkanut virota ihan näihin päiviin asti kestäneestä kaudesta, jolloin erinäiset huolenaiheet lamauttivat luovuuden. Viime sunnuntaina sitten tapahtui lopullinen sysäys takaisin luovuuden tielle. Vietimme silloin pitkää, mukavaa ja herkullista iltapäivää inspiroivassa isohkossa seurueessa, jonka isäntäpari on oikein malliesimerkki innostamisen ja kannustamisen saralla. Porukassa oli muutenkin tosi hyvät väreilyt. Niin vain ilmeisesti hyvä energia tarttui, ja tässä ollaan, voin muutaman sanan päästä laittaa hyvillä mielin tämänkertaisille hajatelmilleni pisteen. Huomaan myös ajatusteni liukuvan jo muiden kirjoittamatta jääneiden mukavien, aiemmin koettujen elämysten pariin. Niistä lisää myöhemmin.